Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1477
Ranska
1178
johdolla, Häntä seurasi samaa sukuhaaraa oleva
Frans I (1515-471. ritarillinen, mutta
kevytmielinen ja tuhlaava ruhtinas. Hän teki paavi Leo
X :ii kanssa n. s. konkordaatin 1516. jossa R:n
kirkon itsenäisyys jätettiin alttiiksi, ja papisto
tehtiin riippuvaksi paavista mutta, vielä
enemmän hallitsijasta. Milanon hän valloitti takai
ai n Marignanon voitolla 1515. K :aa uhkasi
tähän aikaan mahtuvaksi paisunut Halisburgin
suku. Maksimilianin pojanpoika Kaarle sai sekä
Espanjan että myös Saksan keisarinkruunun.
Neljässä sodassa hänen ja Kraus I :n välillä oli
Kaarle voitolla: viimeinen niistä päättyi Crépy’n
rauhaan 1544. Italian R. menetti, mutta sen
onnistui kuitenkin puolustaa omia rajojaan ja
ranskalaisten kansallistunto näissä taisteluissa
kohosi. Kosketus Ttalian kanssa vaikutti
mahtavasti renesanssisivistyksen leviämiseen R:aan;
Frans I suosi sitä suuresti. Hänen poikansa
Henrik II (1547-59) auttoi Saksan
protestantteja Schmalkaldenin sodassa, jonka johdosta
hän sai Metzin. Toulin ja Verdun’in 1552:
Gàteau-Cambrésis’n rauhassa 1559 hän sodittuaan
Kaarlen poikaa Filip II :ta vastaan sai vahvis
tetuksi oikeutensa niihin sekä lisäksi
Englannilta Calais’n. — Henrikin aikana jatkuivat jo
hätien isänsä aikana alkaneet vainot R:n
protestantteja vastaan. Reformeerattu oppi oli näet
laajalti levinnyt R :aan. varsinkin sivistyneiden
kesken. Reformeerattujen 1. hugenottien
etunenässä oli Bourbon-suku. eräs Capet-suvun
sivuhaara, sekä amiraali Coligny -. kiihkokatolista
puoluetta johti Guisein suku. Jo Henrikin
vanhimman pojan Frans II:n (1559-60) aikana
oli uskonsota puhkeamaisillaan. Hänen veljensä
Kaarle IX :n (1560-741 alaikäisyyden aikana
hänen äitinsä, vallanhimoinen ja velikeilevä
Katariina Medici johti hallitusta:
aikaansaadak-seen tasapainon puolueiden välillä hän myönsi
hugenoteille uskonvapauden n. s. Tammikuun
ediktillä 1562. mutta herttua Frans Guise
rikkoi rauhan (ks. Hugenotit). Tästä alkoivat
hävittävät uskon- ja kansalaissodat, n. s.
huge-nottisodat (1562-98). Kolmannen sodan
päätyttyä Kaarle IX halusi rakentaa sovintoa
hugenottien kanssa. Mutta kiilikokatolinen suunta
pääsi hovissa voitolle, ja Katariinan johdolla
toimeenpantiin julma hugenottien verisauna
(Pärttylin yö 1. Pariisin verihäät. 23/24 p. elok.
1572). Siitä huolimatta jatkuivat sodat Kaarlen
veljen, kelvottoman Henrik III:n (1574-89)
hallitessa. Kun tämä ei kyennyt kukistamaan
protestantteja, rikkoutuivat hänen ja
kiihkoka-tolisten välit: viimemainitut muodostivat Henrik
Guisen johdolla 1576 n. s. Pyhän liican
perinjuurin hävittääkseen protestanttisuuden. Liiga
tahtoi myös sulkea kruununperimyksestä
refor-meeratun Henrik Navarralaisen. jolla Henrik
TII:n nuorimman veljen kuoltua 1584 oli lähin
oikeus kruunuun. Valtaistuimelle pyrki
sensijaan liigan avulla kunnianhimoinen Henrik
Guise. Hän pakotti Henrik III:n pakenemaan
Pariisista 1588. mutta kostoksi siitä kuningas
sam. v. murhautti Guisen. Liigan noustessa
tämän johdosta Henrik III :ta vastaan hän haki
turvaa Henrik Navarralaiselta; molemmat
kuninkaat piirittivät nvt Pariisia, jonka edustalla
Henrik III surmattiin 1589. Koska Valois-suku
häneen sammui, otti Henrik Navarralainen pe-
rintöoikeuden nojalla kruunun haltuunsa
Henrik IV:nä (1589-1610). — Kun tämä sotapiiäl
likkönä ja hallitsijana yhtä etevä ruhtinas
huomasi mahdottomaksi toimittaa maalle rauhaa,
ellei hän saanut katolisia suostutetuiksi, kääntyi
hän 1593 katolinuskoon. jonka jälkeen liiga ha
josi, ja koko R. tunnusti Henrikin. Filip II :n,
joka oli sekaantunut R:n asioihin, täytyi tehdä
Vervins’in rauha 1598. Hugenoteille Henrik
Nantes’in ediktillä 1598 takasi uskonvapauden ja
täydellisen tasa-arvoisuuden katolilaisten kanssa;
he saivat lisäksi useita linnoitettuja
turvapaikkoja. Ministerinsä Sully’n avulla Henrik sitten
koki väsymättä parantaa sodan vammoja:
kruunun valta vahvistettiin jälleen kukistamalla
ylimykset. jotka levottomuuksien aikana taas
olivat pyrkineet itsenäisiksi, ja elinkeinoja
edistettiin. Ulkopolitiikassaan Henrik valmisti
ratkaisevaa hyökkäystä Habsburg-sukua vastaan: hän
oli juuri aloittamaisillaau sodan, kun hänet
surmasi kiilikokatolinen Ravaillac 1610. —
Henrikin pojan Ltidvik XIII :n (1610-43) alaikiii
syyden aikana, jolloin hallitusta aluksi johti
leskikuningatar Maria Medici, näyttivät
Henrikin hallituksen hedelmät taa- menevän hukkaan:
ylimykset kapinoivat jälleen ja valtion varoja
tuhlattiin. Vasta kardinaali Richelieu’n tultua
1624 pääministeriksi johdetaan R:ii politiikkaa
;alleen lujasti ja johdonmukaisesti. Richelieu’n
pyrkimys oli tehdä hallitsija täysin
itsevaltaiseksi. sentähden hän masensi aateliston sekä
valloitti 1628 hugenottien turvapaikan La Roehellen.
kun lie Englannin avulla olivat nousseet kapi
naan. Heidän valtiollinen erikoisasemansa
lakkautettiin. mutta lie saivat pitää uskonvapauden
ja yhteiskunnalliset oikeutensa. Richelieu
järjesti R:n hallinnon keskittäen sen hallitsijan ja
hänestä kokonaan riippuvien virkamiesten,
intendenttien käsiin. Valtiosäätyjä ei v:sta 1614
lähtien enää kutsuttu kokoon. Parlamentit, jotka
olivat vaatineet itselleen valtiollistakin
vaikutusvaltaa, pakotettiin niinikään alistumaan.
Richelieu edisti lisäksi elinkeinoja sekä suosi
tieteitä ja taiteita: hän perusti R:n akatemian
1635. Henrik IV :n ulkopolitiikkaa hän
tarmokkaasti jatkoi. Kustaa Aadolfia Richelieu (v:st:i
1631) auttoi rahavaroilla: 1635 hän teki
vakinaisen liiton Ruotsin ja Hollannin kanssa ja
aloitti sodan Espanjaa ja keisaria vastaan: hän
otti Bernhard Weimarilaisen R :n palvelukseen
ja anasti tämän kuoltua 1639 hänen
valloittamansa Elsassin.
Ludvik XIV :n aika. Ludvik XIII:n
pojan Ludvik XIY:n (1643-1715) alaikäisyyden
aikana hänen äitinsä Anna Itävaltalainen
(Espanjasta) nimellisesti johti hallitusta: todellinen
valta oli kuitenkin johtavalla ministerillä.
Maza-rin’illa. Hän jatkoi taidolla Richelieu’n
ulkopolitiikkaa. ja Westfalenin rauhassa 1648 R. sai
Itävallan Elsassin sekä ratkaisevan
vaikutusvallan Saksan asioihin. N. s. Fronde-kapina
(164S-53), johon yhtyivät sekä ylimykset että
Pariisin parlamentti ja porvaristo, ja johon suurena
syynä oli yhä kasvava verorasitus, saattoi vain
joksikin ajaksi tuottaa hallitukselle vaikeuksia.
Espanjaa vastaan sota jatkui v :een 1659. jolloin
sen täytyi Pyreneitten rauhassa luovuttaa m. m.
i Artois ja Roussillon: R :sta tuli täten Euroopan
I mahtavin valtio. • Mazarin’in kuoltua 1661 Lud-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
