- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1491-1492

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

141

Ranska

1178

■Ulrihti oli -.tanut paljon tunnustusta; 1902 se
et..m. Seuraava radikaalinen Coinbes’in
ministeri» tO jatkoi tarmokkaasti taistelua kirkollista
|.i. luet ta vastaan, Hengellisten johtamat koulut,
jcilla ei ollut hallituk-cn antama lupa. suljettiin.
V. r.>«’4 kiellettiin kaikilta kongregatsioueilta
opetusoikeus; tätä toimenpidettä vastaan paavi
[sini vastalauseensa. Conibes’in ministeristön
asema vakaantui ulkoiuuanministeri Delcassén
-.tavuttaman menestyksen johdosta: Englannin
kan–a tehtiin 1904 sopimus jos-a kumpikin valta
takasi toisen-a vaikutusvallan siirtomaa-alueilla.
Egypti jätettiin Englaiiuiu valtaan, ja H. sai
vapaat kädet Maroko–a. Tämä B:n ja Englannin
lähestyminen tapahtui -ekin Venäjän liiton silti
heikkenemättä. — Seuraavassakin, Rouvier’n
mi-nisteri-tossä .vista 1905) Delcnssé ulkomaan
ministerinä jatkoi Saksaa vastaan tähdättyä
politiikkaansa; R:n yrityksen saada Marokko
valtoihinsa Suk»on keisari Vilhelm II pani
vastalauseensa 19<t5 . Sota uhkasi jo syttyä, mutta
yleinen mielipide R:ssa sitä vastusti, ja
Delcas–<■11 täytyi erota. Sam. v. hyväksyttiin R:ssu
laki. jolla valtio ja kirkko täydellisesti erotettiin
toisistaan. — Loubefn sijuan. joka kieltäytyi
uu-de-ta vaalista, tuli 1906 presidentiksi
maltillis-t.i-.ivaltalainen K a 11 i è r e s. Kirkon omaisuuden
luetteloiminen aiheutti hänen aikanaan jatkuvan
kii-tan ; taistelua kirkollismielisiä vastaan
johtivat radikaali Clemenceau ja sosialisti Briand
.Sarrien’in kabinetissa). Tappio
kirkollismieli-sille oli. että kas-;«tsionioikeus 1906 kumosi
toisen sotaoikeuden tuomion Dreyfusin-jutussa;
Drey fus pääsi takai-in sotajoukkoon saaden
virka-ylennyksen : siten tämii sitkeähenkinen juttu
vihdoinkin ratkaistiin oikeudenmukaisesti. — R:n
pii-pat vastustivat paavin vaatimuksesta yhä
valtion ja kirkon erottumislakia sekä kielsivät
katolilaisia muodostamasta sellaisia
uskonnollisia yhdistyk-iä. jotka se sääsi. Kun Clemenceau
-yk-yllä 190tl tuli nimellisestikin ministeristön
johtajak-i, sai se vielä radikaalisemman leiman:
kirkon koko omaisuus riistettiiu valtiolle: papit
eität enää -aaneet valtiolta palkkaa. —
Marokkoon nähden R. sai vaatimuksensa pääasiassa
hyväksytyiksi -uurvaltain Algecirasissa kev. 1906
pitämä–ä konferenssissa. — V. 1907 tapahtui
työlakkoja ja anarkistein toimeenpanemia
levottomuuksia sekä myös viininviljelijäin
kapinaliike he kun syyttivät hallitusta heidän
tuotteiden-! myynnin vähentymisestä; liikkeet saatiin
kuitenkin a-ettumaan. Marokkoon täytyi sam. v.
lähettää uusia sotavoimia, kun
ranskalaisvastai-nen liike siellä yltyi. — Menestyksestään
huolimitta Clemenceau’n ministeristö alkoi menettää
v ir-mkin Inurftsin johtamiem sosinlistien
kannatusta. se kun ei toimeenpannut lupaamiansa
valtiollisia ja taloudellisia uudistuksia. V. 1909
astui sen sijalle ISriand’in ministeristö. Briand
er -i yhä enemmän entisistä puoluetovereistaan,
«o-ialiitei-t.i ja lähestyi maltillisia
tasavaltalaisia. V. 1910 tapahtui suuri rautatietyömiesten
lakko; hallitnk-. n tehokkailla toimenpiteillä se
kuitenkin saatiin raukeamaan. Briand kohtasi
yhä enemmän vastustusta yhtyneiden
radikaalien ja »o*iali»tien puolelta; mutta
edustaja-katnarin enemmistö häntä kannatti. Hän tosin
pyy -1 eroa. rnutta otti johtaaksi-en uuttakin
mi-ni-terist’11, jok-, esitti ankaroita lakiehdotuksin

yleisen liikenteen häiritsijöitä vastaan.
Seuraavan. radikaalisen Monisin kabinetin uikana (v :sta
1911) syntyi taas vaarallisia levottomuuksia
viininviljelijäin kesken (Champagnessa); yhä
jatkuvia rautatieliikenteen häiritsemisiä vastaan
ei hallitus, sosialistien kannatusta saadakseen,
ryhtynyt tarmokkaisiin toimenpiteisiin.
Kysymys vaalireformista isuhteellisesta vaalitavasta)
-ai ministeristön kukistumaan; uuden etupäähän
kesäk. 1911) astui siihenastinen
raha-asiainministeri Caillaux. Se edusti yhtyneitä
tasavaltalaisia puolueita (vastoin sosialisteja).
Vaalireformia edistettiin, kokonaisuudessaan tämä
uudistus kuitenkin, kuten myös verotusreformi, jäi
vielä ratkaisematta. Liikenteenhäiritsijöitä ja
uppiniskaisia viininviljelijöitä vastaan Caillaux
osoitti jäntevyyttä, josta syystä hän joutui
sosialistien vihoihin: kuitenkin teollisuustyöväestön
hyväksi säädettiin lakeja (vnnhuudeiivnkuutus).
Katolinen papisto jatkoi yhä taistelua
valtionkouluja vastaan koettaen jatkaa kiellettyä
opetustointansa; sitä vastaan täytyi antaa uusia
ankaroita määräyksiä. Ulkopolitiikassa jatkui R:n
liitto Venäjän ja ystävyys Englannin kanssa
triple-entente. kolmisopimus). Marokkoon
nähden päästiin lopulliseen sopimukseen Saksan
kanssa: sittenkuin R. oli tälle valtiolle
luovuttanut osan R:n Kongoa, otti se Saksan
suostumuksella Marokon suojelusherruuden 1911; osa
siitä maasta sen kuitenkin täytyi luovuttaa
Espanjalle. Sopimus herätti tyytymättömyyttä
lt :ssn. ja Caillaux’n. jota syytettiin
saksalais-ystävyydestä. täytyi erota 1912. Uusi,
maltillis-tasavaltalaisen Poincarén johtama ministeristö
koetti sisäasioissa noudattaa puolueettomuutta;
se vahvisti myös lopullisesti Marokon
sopimuksen. Varustuksia tehtiin varsinkin
ilmapurjeh-duslaitoksen ja sotalaivaston alalla.
Radikaaleja Poincarén ministeristö ei tyydyttänyt; he
vastustivat suhteellista vaalitapaa, mikä reformi
kuitenkin lopullisesti hyväksyttiin lieinäk. 1912.

Tammikuussa 1913 valittiin Fallières’in
erottua tasavallan presidentiksi Poincaré. jolloin
Briand taas vähäksi ajaksi tuli ministeristön
johtajaksi. Sam. v. hyväksyttiin laki kolmivuotisesta
sotapalveluksesta. Barthou’n lyhytaikaista
kabinettia seurasi (jouluk.) Douinerguen johtama;
siinä Caillaux oli raha-asiainministerinä, mutta
hän erosi 1914 sen johdosta, että hänen
puolisonsa oli surmannut „Figaro"n toimittajan, joka
kiivaasti oli ahdistanut ministeriä. Doumerguen
kabinettia (eronnut kesäk.) seurasi Ribot’n
lyhytaikaisen ministeristön jälkeen entisen
sosialistin Vivinni’n johtama. — Elok. 1914 Saksa
Itävalta-Unkarin liittolaisenn julisti sodan
Venäjää ja myös R :aa vastaan; viimemainitut vallat
saivat Kuitenkin heti liittolaisekseen Englannin.
R:ssa Viviani yksimielisyyden aikaansaamiseksi
järjesti ministeristön uudestaan niin. että siihen
tuli kuulumaan eri puolueiden miehiä.
Valloitettuaan suurimman osan Belgiaa saksalaiset
tunkeutuivat Pariisin lähitienoille asti (syysk.),
mutta peräytyivät sitten Mnrne-joen taisteluiden
jälkeen, pysyen kuitenkin lujissa asemissa R:n
alueella pitkin sen koillis- ja itärajaa. Useita
kuukausia täällä sitten käytiin yhtämittaisia
sitkeitä taisteluja aseman pysyessä pääasiassa
muuttumatta.

(Bibliografiaa: Monod, ..Bibliographie

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0796.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free