- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1493-1494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska - Ranska l. ranskantauti, ks. Kuppa - Ranskalainen side, kirjan kokonahkakannet - Ranskalais-saksalainen sota, ks. Saksalais-ranskalainen sota - Ranskan Ekvatoriaali-Afrikka, ks. Ranskan Kongo - Ranskan Guinea (Gunée française) - Ranskan Indo-Kiina (Indo-Chine française) - Ranskan Intia (Établissements français de l'Inde) - Ranskan Itä-Afrikka - Ranskan Jura, ks. Jura - Ranskan kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

149.1

Ranska—Ranskan

kieli ja kirjallisuus

1494

<le l’histoire de France". Yleisiä
esityksiä: Michelet, „Histoire de France";
Martin. ..Histoire de France": Guizot. ..Histoire
de la civilisation en France"; Lavisse,
..Histoire de France jusqu’ä la Révolution". E r i
aikakausien esityksiä (vrt. myös
artikkeleissa Gallia. Frankkilaiset.
Karolingit y. m. mainittua kirjallisuutta) :
Cartailhac. ,,La France préliistoriquß", Fustel
de Coulange, ..Histoire des iustitutions
poli-tiques de 1’ancienne France": Luchaire, ..Manuel
des institutious frangaises; période des Capétiens
directs"; Cartellieri. ..Philipp II August":
Bou-taric. ..Saint Louis etc.". sama. ..La France -ous
Philippe le Bel": Denifle, ..La guerre de cent ans
etc." ; Du Fresne de Beaucourt, ..Histoire de
Charles VII": Ranke, ..Französische (ieschichte. vor
ziigl. im 16 u. 17 Jahrliundert"; Poirson.
..Histoire du rëgne de Henri IV"; Avenel. ..Richelieu
et la monarcliie absolue": Hanotaux. ..Histoire du
cardinal de Richelieu": Gaillardin. ..Histoire du
règne de Louis XIV"; Weisener, ,.Le Regent etc.":
Aubertin, ..L’esprit public au XVIII :e siècle";
Jo-bez. ..La France sous Louis XV", sama.,.La France
soiis Louis XVI": Tocqueville. „L’ancien régime
et la révolution": Buchez et Roux. ..Histoire
parlamentaire de la révolution frangaise": Aulard,
..Histoire politique de la révolution frangaise".
sama, ,,L’éloquence parlamentaire pendant la
révolution": v. Sybel. ..Geschichte der
Revolu-tionszeit"; Sorel. ..L’Europe et la révolution
frangaise"; Taine, ..Les origiues de la France
contemporaine": Mignëtfn, Thiers’in. L. Blanc’in.
MicheleCn ja Dalilmannin R:n vallankumouksen
historiaa esittävät teokset: Barante. ..Histoire de
la convention nationale": Ternaux. ..Histoire de
la Terreur": Sciout. ..Le Directoire": Thiers,
..Histoire du consulat et de 1’empire" (y. m.
artikkelissa Napoleon 1. mainittuja teoksia) : Hamel.
..Histoire de la restauration"; Hallendorff. ..De
franska bourbonernas fall"; Thureau-Dangin.
..Histoire de la monarcliie de juillet"; de la
Gorce. ..Histoire de la seconde république
frangaise". sama. ..Histoire du second empire": Säve,
..Napoleon III och det andra franska
kejsar-dömet", J. Favre. ..Le gouvernement de la
dé-fense nationale" (y. m. artikkelissa
Saksälais-ranskalainen sota mainittuja teoksia): Zevort.
..Histoire de la troisième république" ; Hanotaux.
..Histoire de la France contemporaine"; Bodley.
..France"; Vandam. ..Men and männers of the
third republic"; Millet. ..Politique extérieure".

G. Ii.

Ranska 1. ranskan tauti ks. K u p p a.

Ranskalainen side, kirjan kokonalikakannet.

Ranskalais-saksalainen sota ks. Saks
a-1 a i s-r a n s k a 1 a i n e n sota.

Ranskan Ekvatoriaali-Afrikka ks.
Ranskan K o n g o.

Ranskan Guinea (ransk. Guinée franQaise).
Ranskan Länsi-Afrikkaan kuuluva siirtomaa
Atlantin valtameren rannikolla. 239,000 km-,
1.927,462 as. (1911). joista 1.412 eurooppalaista
(näistä 1.126 ranskalaista). — Lahtirikas
rannikko on alavaa, sisempänä maa kohoaa. Suuria
aarniometsiä. Asukkaat rannikolla neekereitä,
sisäosissa fulbeja. Päätuotteet ovat kautsukki.
palmuöljy. hirssi, maapähkinä, kumi, kahvi, sis i
maassa pidetään paljon karjaa. Mineraalituot

teitä ovat rauta, vaski, kultahiekka. — Rautatie
(589 km) Konakrvstä Kurussaan Nigerin
varrelle avattiin 1911. Sähkölennätinlinjoja on
2,657 km. — Ulkomaankauppa käy pääkaupungin
Konakryn kautta; vienti (kautsukkia,
maapähkinöitä, karjaa, palmusydäntä) arvoltaan 19.3
niilj.. tuonti 18,7 milj. mk. (1912). —
Siirtomaan hallintoa johtaa varakuvernööri ja
hallintoneuvosto. Tulo- ja menoarvio v:lle 1912
päättyi 7,a milj. mk:aau. — Viime vuosis:n
keskimaissa useat rannikkoseudun
neekeripääl-liköt alistuivat Ranskan yliherruuteen, ja 1881
Futa Dzallonin (ks. t.) almami tunnusti maansa
Ranskan suojeluksen alaiseksi. Englanti (1882).
Saksa (1885) ja Portugali (1886) luopuivat
vaatimuksestaan alueeseen, josta 1891 tehtiin
erityinen siirtomaa. E. E. K.

Ranskan Indo-Kiina (ransk. Indo-Ghine
frangaise), kenraalikuvernementti. johon kuuluvat
Ranskan Taka-Intiassa olevat alusmaat
Kam-bodsa, Kotsinkiina. Annam. Tonkin ja Laos
iks. n.) sekä Kiinalta Kvangtungissa vuokrattu
Kvangtsouvan. kaikkiaan 803.050 km-’. 17,011.013
as. (1911). joista 20.784 eurooppalaista.
Hallinnon etunenässä on Saigonissa asuva
kenraalikuvernööri. jonka rinnalla oleva conseil
supérieure (neuvosto, johon kuuluu korkeampia
virkamiehiä) antaa neuvoja ja päättää tulo- ja
menoarviosta. E. E. K.

Ranskan Intia iransk. Établissements
francois de 1’Inde), Etu-Intiassa olevat
Ranskan sikäläisen siirtomaavallan jätteet:
Chan-dernagore, Karikal. Mahé, Pondichéry ja
Ya-naon (ks. n.), yhteensä 509 km2. 282,379 as.
(1911), 557 km2:llä. Kuvernööri asuu
Pondi-chöry’ssä. Ranskan eduskuntaan R. I. lähettää
senaattorin ja edustajan.

Ranskan Itä-Afrikka käsittää
hallinnollisesti toisistaan riippumattomat Madagaskar,
Ré-uuion ja Ranskan Somalimaa nimiset siirtomaat.

Ranskan Jura ks. Jura.

Ranskan kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
..R. k." nimitys laajimmassa mielessä tarkoittaa
roomaanilaista kieltä, jota S00-luvulta lähtien on
kirjoitettu ja keskiajan alusta saakka puhuttu
kansanmurteina etenkin nyk. Polijois-Ranskassa.
sittemmin myös kansalliskielenä alueella, johon
kuuluu nyk. Ranska. Etelä-Belgia, enin osa
Länsi-Sveitsiä sekä Euroopan ulkopuolella
etenkin osa Kanadaa, osa Haitia ja useat Autillien
saaret.

Romaanilaisena kielenä iks. R o m a a n i 1 a
i-s e t kielet) ranska melkein joka suhteessa
voidaan johtaa latinasta, tarkemmin sanoen
Galliassa Rooman keisariajalla puhutusta latinasta
(ks. Latinan kieli), johon kuoleva
keltti-läiskieli jätti odottamattoman vähän lainasanoja
(melkein yksinomaan substantiiveja) tai muuta
vaikutusta. Lukuisampia ovat siinä germanismit.
joita on monta eri kerrostumaa
frankkilais-sanoista uusimpiin rajalainoihin asti. Vielä
enemmän on nykyisranskassa latinismeja
(oppitekoisia sanoja, mots savants). Muut sivistyskielet,
erittäin myöskin romaauilaiset. ovat ranskaan
vaikuttaneet verrattomasti vähemmin kuin
ranska niihin.

Mahdollisia alajakoja lukuunottamatta on
historiallisesti erotettavissa: a)
esikirjalli-nen r. k. (francois prélittéraire), tavattoman

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:36 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0797.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free