Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raphael ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1527
Rappausarkkiteh tuuri Rasiailmapuntari
1528
n&kvvun Kalkkilaasti ’ks. t.) on rissa
tavallisimmin käytetty. ITko-rrssa laastiin usein
sekoitetuin -tiuremiuuii lujuuden aikaansaamiseksi
sementtiä. ~isä r :ssa taas kipsiä varsinkin
hienom-p.ia työtä tavoitellessa. K. suoritetaan tav.
heittämällä laastia rapattavaan pintaan useampia
kerroksia päällekkäin, jolloin alus-r. tehdään
lai-liasta. karkeajyväisestä laastista. Sileäpintaista
r:la varten toimitetaan tasoitus viivoittimella ja
hierinluudallu. Ulko-r: -si. toisinnan
sisä-r:ssa-kiu i suurissa huoueissa) käytetään
tehoisam-inau pintavaikutuksen vuoksi r o s o r a
p-p a u s t a. Tätä on eri lajeja. Tavallisimmin
käytettynä mainittakoon räisky-r., joku
aikaansaadaan heittämällä alus-r :n piiiille soralla
tai pienillä kivillä sekoitettua laastia. Saksassa
on viimeaikoina paljon kokeiltu suuremman
eloisuuden aikaansaamiseksi r.-pintaan. Sumaan
suuntaan tähtääviä ovat meilläkin yritykset m. m.
ohjata rapparia laastikauhalhian tunteellisesti
muovailemaan r.-pintaa. — N. s.
terrnsti-r u p p a u s tehdään sekoittamalla r :een
marmori-tai muuta kivijauhetta. jolla tavoin
aikaansaa-tuii r.-pintaa vielä voidaan käsitellä hakkaamalla.
— Ulko-r:n päällimiiistä kerrosta varten voidaan
laastiin sekoittaa väriainetta fasadin
värittämiseksi. Rapattavat listat vedetään sablonilla. —
R.-työhöu on ryhdyttävä vasta sitteu. kun
rapattavat muurit ovat tarpeeksi kuivuneet.
K. 8. K.
Rappnusnrkkitehtuuri kohdistuu sellaisiin
rakennuksiin, joiden fasudinpeitteenä on käytetty
yksinomaan tai etupäässä rappausta. Kaikissa
maissa, missä tiilenkävttö rakennusaineena on
ollut yleinen, on rappausta käytetty tiilimuurien
mySs pisee-, sementtimuurien y. m.)
fasadin-peitteenä. koska tällainen rakennustapa on
joutuisa ja rakennuskustannuksia säästävä. R :ia on
-en vuoksi tavattavissa runsaasti sekä yksityisissä
että julkisissa rakennuksissa. R. on enimmäkseen
ollut kiviai kkitehtuuria (kivilimityksiä y. m.)
jäljittelevä ja tässä suhteessa usein pyrkinyt
voittamaan esikuvansa ylenmääräisellä,
kipsi-koristeiden avulla helppoliintaisesti
aikaansaadulla muotorikkaudella, joka pyrkimys on usein
johtanut r:n harhateille ja melkeinpä
halveksittuun asemaan. R :sta on kuitenkin paljon
kau-niitä esimerkkejä, joissa on rappauksen luonteen
rnukai-ta. etupäässä pintavaikutusta tavoittelevaa
muotnkäsittelyä, m. m. Ruotsin sekä vanhassa
että uudes-a rakennustaiteessa, meillä vanhoissa
kartanorakennuksissa. Kiipelin töissä sekä
myöskin nykyaikaisissa rakennuksissa. K. 8. K.
Rappe, Kristofer Johan (1719-76),
ruot-, suom. virkamies, vapaaherra, tuli 174K
asessorit:-i. 1756 hovioikeudenneuvokseksi Turun
hovioikeuteen. 1769 Turun ja Porin läänin
maaherraksi. R. oli innckii- hattupuolueen jäsen ja
esiintyi usein valtiopäivillä sen puolesta tärkeissä
asioissa. Olipa hän ehdolla valtaneuvekseksikin.
Va puiden aja n lopulla hän. niinkuin hatut
yleisesti, läheni kuninkaan puoluetta. Turun
maaherrana hän osoiiti uutteruutta ja
toimeliaisuutta. K. G.
Rappen. sveits. raha. = 1 rent ime, = 1 penni.
Happu ks. Portaat.
Rapsi, k a a I i r a p s i. Keski-Euroopan
tärkein, paljon viljelty öljykasvi, tai oikeammin
hak-i eri kasvi» ohut juurista, öljyrikknistu sie-
menistä tunnettuja sekä kaalin (Brassica naptis
v ohifcra että nauriin i B. rap a v. alcifera)
muotoja. Sekä 1- että 2-vuotista muotoa
viljellään. Siemenistä puserretaan öljyä ja jätteistä
valmistetaan karjanruokana paljon käytettyjä
rapsik akkuja. Itä-Intiasta tuodaan paljon
r:n siemeniä Englantiin. A". L.
Rapsikakut ks. Rapsi ja ö 1 j y k a k u t.
Rapsikuoriainen (Mnligethes brassica), pieni,
n. 2 mm:n pituinen soikea hieman kupera,
me-talliuvihreä kovakuoriainen Kitidulidæ heimoa,
liliiii ristikukkaisilla ja tekee toisinann suurta
vahinkoa rapsille y. m. saman heimon
viljelyskasveille. Yleinen Suomessa. Paitsi tätä
tavataan meillä useita muita lähisukuisia lajeja,
joista muutamat muutkin voivat kiiydii enemmän
tai vähemmän vahingollisiksi. Yhteensä
tunnetaan Suomesta 25 Mcligethes-hijia. V. S-s.
Rapsodi kreik. rhapsödo’s), muinaisessa
Kreikassa kiertävä ammattilausuja. R:t lausuivat
juhlatilaisuuksissa suurempia tai pienempiä osia
runoista (etenkin Homeroksen runoista). Niiden
esitykset olivat järjestetyt (esim. Ateenan
pan-athenaia-juhlissa) julkisiin juhlamenoihin
kuuluviksi kilpailuiksi. L. T.
Rapsodia. 1. [kreik. iiänt. rliapsödi’aj. kreik.
rapsodiu esittämä runo. Homeroksen runot, joita
rapsodit etenkin esittivät, olivat jaetut
rapsodioihin. L. T.
2. J/us., soitinsäivellys (orkesterille, pianolle
y. m.), jonka pääaineksena on sarja
luonteenomaisia kansansävelmiä. Tunnetuimpia ovat
Lisztin, Lalon ja Dvorakin r:t unk., esp. ja slaav.
sävelaiheista. Joskus nimitetään r:iksi myös
täysin oma-aiheisia sävellyksiä, joiden yleinen
luonne vastaa nimityksen alkuperäistä
merkitystä (Brahms). I. K.
Raptatores ks. Petolinnut.
Raptus (lat., = tempaus, ryöstö), raivokohtaus;
ankara mielenliikutus.
Rapu, yleensä äyriäinen t, tavallisimmin
joki-äyriäinen (ks. t.).
Rapueläimet ks. Äyriäiset.
Rnpukosken saha, 15 km koilliseen
Viipurista Viipurin pitäjässä Lyykylän tilalla 2 Vs km
Talin asemalta Näätiilänjärvestä Lyykylänjärveen
laskevan Rapukosken (101 hevosv. keskivedellä)
varrella, omistaja Hackman & C:o Viipurissa.
Saha per. 1874. Sahausmäärä 1914 1.000
stan-derttia. Työväestö 25 henkeä.
Rapurutto, rapukannalle paljon tuhoa
tuottanut tauti, minkä milneheniläisen professorin
B. Hofeiin tekemien tutkimusten mukaan
aiheuttaa erikoinen bakteerilaji Banterinm pesi m ostari.
Ilutto. mikäli sen kulkua on voitu seurata, ilmeni
ensiksi Ranskan vesissä 1870-luvulla, levisi sieltä
Saksaan, sittemmin Venäjälle ja Venäjältä
Suomeen, ensikerran 1893, toisen kerran 1907 tai jo
1906. Suomesta r. kulkeutui Ruotsiin. R:sta
Suomessa ks. Kalastus (ravunpvvnti).
7’. 11. J-i.
Rariteetti (ransk. rareté. < lat. rärul =
harvinainen) , harvinaisuus.
Raseborg ks. Raasepori.
Rasepori ks. Raasepori.
Rasiabarometri 1. astiailmapuntari
ks. Ilmapuntari.
Rasiailmapuntari 1. astiailmapuntari
k s. Ilmapuntar i.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
