Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rasite ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1529
Rasite —Rask
1530
Käsite 1. ser vi tuutti (lat. servitus <
servi’re = palvella), sellainen rajoitettu
esinekoh-tainen oikeus, jonka nojalla jokainen
miiäräkiiu-teistön haltia on oikeutettu käyttämään toista
kiinteistöä erityisten taloudellisten
tarkoitusperien saavuttamiseksi (positiivinen r.), tai
vaatimaan sen omistajaa olemaan sitä sellaisiin
tarkoituksiin käyttämättä (negatiivinen r.). Jos
r.-oikeus on muulla henkilöllä kuin
määräkiin-teistön haltialla, sanotaan sitä personaali- 1.
henkilökohtaiseksi r:ksi (ks.
Personaali-servituutti), muussa tapauksessa reaali- 1.
kiinteistö-r :ksi. 1». ei velvoita rasitetun
kiinteistön haltiaa positiiviseen toimintaan, kuten
rasitus (servitus in faciendo consistere nequit >.
R.-oikeus ei myöskään periaatteellisesti sisällä
oikeutta saada tuloa tai tuotetta, kuten rajoitetut
käyttö- ja nautintaoikeudet. R:n haittaamaa
kiinteistöä sanotaan palvelevaksi kiinteistöksi
(pioedium serviens), sitä, jonka hyväksi r. on
perustettu, vallitsevaksi (prædium dominans).
Roomal. oikeudessa oli r.-säännöstö hyvin
kehittynyt. Tärkeimmät personaaliservituuteista
olivat: nautintc-oikeus. ususfructus, jota meillä
vastaa huomenlahja, perimysmaau
läänittäminen elinajaksi uskollisesti palvelleelle (Maakaari
8:1, 2) ja myötäjäiset; käyttöoikeus, usus. ja
asunto-oikeus, habitatio, jotka kumpikin
saattavat sisältyä meidän eläke- 1. syytinkioikeuteemme :
sekä operæ servorum I. oikeus käyttää toisen
orjaa töissä. R:n käsitteestä johtuu, että
edellämainittuja personaaliservituutteja ei meillä
konstruoida r :ksi. vaan käyttö- t.
nautintaoikeuksiksi. Roomal. oikeuden kiiuteistö-r :t 1.
prædiaaliservituutit jakautuivat rustikaali- ja
urbaani- eli maanviljelys- ja rakennusservituut
teihin. Edellisiä olivat tie-, vedenotto- ja
veden-johto-oikeudet. jälkimäisiä rakennusten
korkeuden rajoitus, naapurin kivijalan käyttö omien
alushirsien tai oman kivijalan tueksi ja
räystäsveden laskemisoikeus.
Meidän oikeutemme mukaan perustetaan r :eita
etupäässä tilaa ositettaessa, jolloin toiselle osalle
saa pidättää ainoastaan oikeuden tiehen, karjan
ajcou, vesipaikkaan, veden johtamiseen tahi
nostamiseen sekä venevalkamaan ja
kalastuspaikkaan. Oikeuden puiden ottoon voi pidättää
korkeintaan 10 v:n ajaksi. Eräs mielipide katsoo
r:eita voitavan perustaa yksityisellä
oikeustoimella kiinteistön luovutussopimuksen muodossa
(Julian Serlachius. Sakrätten 2:nen pain.), mutta
on epätietoista, noudattaako käytäntö tätä
mielipidettä. Kaupungeissa tekee r:eiden
perustamisen sopimuksella mahdolliseksi se seikka, että
niissä on olemassa talonasema- 1. tonttikirja,
josta voi saada luotettavaa selvitystä kutakin
kiinteistöä haittaavista r :eista. Syöttösopimuksella
perustettua laiduntamisoikeutta voinee pitää
sekaluontoisena käyttöoikeutena (Rakennuskaari
11 luku. asetus tilusten rauhoittamisesta
koti-eläinvltä v:lta 1864. 4 §i. tientekoaineiden
otto-oikeus nojaa suorastaan lakiin (as. v :lta 1883. 9 §),
ja vihdoin voi pakkoluovutusasetuksen nojalla
supistaa kiinteän omaisuuden käyttöoikeutta
määräajaksi, korkeintaan 4 v :ksi. Ylimuistoinen
nautinta saattaa epäilemättä perustaa r.-oikeuden
(Maakaari 15:1). Ennen vuotta 1896 laillisesti
perustetut r:t jäävät voimaan eteenkinpäin.
Sellaisia saattaa olla kaupungin oikeus käyttää
määräaluetta satamanaan, jos tämä alue on
aikaisemmin ollut kruunuumaata. Muussa
tapauksessa on turvauduttava
pakkoluovutusmeuette-lvyn. — R.-oikeus on voimassa ilman kiinnitystä,
joten sitä ei myöskään mainita
rasitustodistuksessa. Kiinteätä omaisuutta ulosmitattaessa
hankkii ulosottomies nt. m. myöskin ne
asiakirjat, jotka antavat valaistusta r :sta
(Ulosottolaki 4:23). R.-oikeus on riippumaton
etuoikeusjärjestyksestä. joten kiinteistön
pakkomyyntikään ei kumoa sitä, ja se kuuluu pertinenssinä
vallitsevalle kiinteistölle. Kiinnityskykvisen
r.-oikeuden voi perustaa maanvuokrasopimuksen
muodossa, jollcin m. m. vuotuinen vastike on suo
ritettava. — R:eita, jotka ovat perustetut
tilan-osituksessa, ei voida pelkästään tavallisen
sopimuksen nojalla kumota. Selvittämättä kuitenkin
on mitä edellytyksiä tähän vaaditaan.
Pakko-luovutusmenettelyssä saattaa r.-oikeus raueta (as.
v -.lta 1S98, 11 §). — M e t s ä-r :t, yksityisten oi
keus metsäkarikkeiden (ks. t.) ottoon kruunun
ja kuntien metsissä Iveski-Euroopan maissa.
El. K.
Rasitus, julkis- t. yksityisoikeuden luontoinen
henkilökohtainen tai kiinteistöstä menevä
aika-ajoittain toimitettava rahamaksu tai muullainen
suoritus. Henkilökohtaisia julkisoikeudellisia r :ia
ovat henkilöverot, yksityisoikeudellisia
vuokramaksut y. m. Kiinteistöistä suoritettavista r:ista
ks. Kiinteistörasitus. Ainoastaan
julkisoikeudelliset kiinteistö-r :t ovat riippumattomia
etuoikeusjärjestyksestä eli sen ulkopuolella, vrt.
Rasite. ’ El. K.
Rasitustodistus. asianomaisen
oikeusviranomaisen kiinnityspöytäkirjan ja
vuokrarekisteri-luettelon sekä ulosmitattujen kiinteistöjen
luettelon nojalla antama todistus siitä, mitkä
kiinnitykset. vuokraoikeuden rekisteröimiset,
ulosmittaukset ja muut vapaan omistus- ja
määräämisoikeuden rajoitukset tiettyyn kiinteistöön
nähden ovat voimassa. Sellaisen täydellisen r:n
tulee sentähden käsittää kymmenvuotinen aika r:n
antopäivään asti, ja sen lunastus on silloin 12
mk. Määrättyä seikkaa todistamaan saattaa
riittää r. lyhyemmältäkin ajalta, ja sen lunastus on
silloin yhdeltä v:lta 2:50, toiselta 1:50 ja
jokaiselta seuraavalta 1 mk. El. K.
Rask, Rasmus Kristian (1787-1832).
tansk. kielentutkija, yliopp. 1807, v:sta 1814
ali-kirjastonhoitajana, v:sta
1826
Kirjallisuudenhisti-rian ylimääräisenä
professorina, v:sta 1829
kirjastonhoitajana ja v:sta
1831 itämaisten kielten
professorina
Kööpenhaminan yliopistossa. Jo
koulupoikana R. ryhtyi omin
päin tutkimaan islannin
kieltä, joka
myöhemminkin muodosti ikäänkuin
hänen tutkimustensa
keskipisteen; 1811 hän
julkaisi ensimäisen
itsenäisen teoksensa:
„Vejled-ning til det islandske
el-ler gamle nordiske sprog". Tehtyään 1812
tutkimusmatkan Ruotsiin ja 1813-15 Islantiin, hän
1818 julkaisi uranuurtavan tutkimuksen „Under-
Rasmus Kristian Rask.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
