Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rasite ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1531
Raskaat metallit—Raskaus
1532
s,.gel>e oin det gauile nordiske eller islandske
sprog* opriudelse"; teoksensa johdannossa hiin
esittää vertailevan ja historiallisen
kielentutkimuksen |ieriaatteita. huomauttaen varoinkin
kielten kieliopilli-eu rakeuteeu merkitystä
kieliver-tailussa yksinomaisen sanavaraston vertailun
vastakohdaksi . ja ryhtyy senjälkeen
määrittelemään islannin kielen suhdetta erinäisiin muihin
kieliin. Ensimäisenä hän m. tn. osoittaa, että
keskenään sukua olevissa kielissä oli olemassa
sääunöllisiä äännevastineita (äännelakeja);
niinikään hän tii–i teoksessaau ensimäisenä esitti
n. s. germaanilaisen äänteensiirtymän lait. Jo
1816 li. oli lähtenyt pitkälle tutkimusmatkalle,
joka kesti aiuu v:een 1823. Tällöin hän kävi
Ruotsissa. Suomessa |1818i. Venäjällä (m. m.
Etelä-Venäjällä ja Kaukaasiassa), Persiassa ja
lntias-a un. m. Bomhayssa, Kalkutassa.
Ceylonissa ; vien vaivaloisen matkan rasitukset
laskivat perustuksen siihen rintatautiin, joka sitten
lopulta vei hänet ennenaikaiseen hautaan.
Matkoillaan R. tavattoman perusteellisesti ja syvästi
perehtyi monilukuisiin kieliin. Matkan
suoranaisista tuloksista mainittakoon tutkimus „Om
Zendsprogets og Zendavestas ælde og aegthed"
1826). jolla hän m. 111. huomattavassa määrässä
edisti nuolenpääkirjoituksen (ks. t.)
tulkitse-mista. Vielä hiin julkaisi joukon kielioppeja
(espanjan. ituliau. anglosaksin, englannin, friisin,
tanskan, muinnis-islannin, vieläpä lapinkin),
niissä soveltaen oikeana pitämäänsä kieliopillista
järjestelmää. R:n tutkimusten pääpyrkimyksiä
olikin juuri päästä tutkimiensa kielten
rnken-teessä vallitsevan luonnollisen järjestelmän"
perille: mutta sen ohella hiin kielivertailun avulla
koetti määritellä eri kielten sekä
indoeurooppalaisten että muidenkin 1 keskinäisiä
sukulaisuus-suhteita ia -a-teita. R. onkin luettava
vertailevan ja historiallisen kielitieteen perustajien
joukkoon iks. Kielitiede’, jotapaitsi hän
erikoisesti ou katsottava pohjoismaisen filologian
isäksi.
Suomalais-ugriliiiseiikin kielentutkimuksen
historiassa R :11a on huomattava sija. Käydessään
1818 Suomessa hän jatkoi 1 jo aikaisemmin m. m.
F. M. Franzenin johdolla aloittamiaan)
opin-noita suomen kielen alalla ja innostutti maamme
oppineita suomen kielen ja suom.
kansanrunouden tutkimi-een. Suuren suomen kielen
sanakirjan kustantajaksi hänen onnistui saada ven.
tieteenharrastaja kreivi Rumjantsev ja sen
tekijäksi G. Renvall ’ks. t.i. Nuoren A. J.
Sjögre-ninkin (ks. t.) tutkimiishalulle R:n Suomessa
käynti jn suoranaiset kelioituksetkin antoivat
uutta virikettä. Huomattavan edistysaskeleen
lapin kielen tutkimuksen alalla muodostaa hänen
1* <2 julkaisemansa lapin kielioppi ’ ..Ricsonneret
1 appisk sproirhrre efter den sprogart. som hruges
af fjaddlnpperne i Porsnngerfjorden i
Finmar-ken"), joka aineksiinsa nähden pääasiallisesti pe
ru-liiu I.eemin Iks. t.) kielioppiin. Varsin
huomattava on myös It:n ..Afhandling orn den
fin-niske sprogklasse" ’kirjoitettu jo 1810), jossa
hän koettaa määriltä suom.-ugrilaisten kielten
ke-kiniliaet sukulaisuussuhteet : täydellisenä tämä
tutkielma painettiin vista hänen kuolemansa
jälkeen Samlede ufhundlingi-r I. 1 40), samoinkuin
liionnok-’-t ..En udsigt over de lappiske og
fin-niake -tammem historie" main. kokoelma I, 73-
1131 ja ..O111 lappiskens oprindelse" (muin.
kokoelma 11. 330-359). R:n julkaisemattomien
käsikirjoituksien joukossa tavataan m. m. jotenkin
täydellinen „Udknst til eu finsk sprogliere" sekä
alulle pantu lappalainen sanasto. R:n
suunnittelema tutkimusmatka Venäjällä asuvien
suomensukuisten kansojen keskuuteen jäi
toimeenpanematta.
[R:u ,,Samlede tildels forlien utrykte
afliand-linger" (3 os., 1834-38) julkaisi hänen nuorempi
veljensä H. K. R.; siinä myös hänen
nuoruuden-ystävänsä N. M. Peterseuin kirjoittama
seikkaperäinen elämäkerta sekii luettelo 11 :u sekä
painetuista että painamattomista teoksista. P.
ITiin-falvv, ,.üj tudomfinyok flj elöitéletek" (Nyelvt.
Közl. XIV. 25-29: 1878); K. Rönniug, ,.R. K.
Rask" (1887); L. Wimmer, „R. K. Rask" (1887) ;
Villi. Thomsen, ,.R. K. Rask (1787-1887)"
(Nordisk tidskrift 1887, siv. 593-606) ; E. A. Ekman
(Tunkelo), »Rasmus Raskin osallisuudesta G.
Renvallin sanakirjatyön alkuunpanoon"
(Virittäjä, 1899) ; Villi. Thomsenin kirjoitus (1903)
Salmonseuin tansk. tietosanakirjassa.] V. IV.
Raskaat metallit ks. Metalli.
Raskaat nesteet, sellaisten aineitten liuoksia,
joilla 011 suuri ominaispaino. Niitä käytetään
kivennäisten ominaispainoja määrättäessä siten,
että niitä laimennetaan keveämmillii nesteillä,
kunnes kappale, jonka ominaispaino tahdotaan
määrätä, pysyy paikallaan nesteen sisässä.
Sellaisia ovat metyleenijodidi. om.-p. 3.ai ja
asety-leenibromidi, om.-p. 3,oo, joita laimennetaan
tarpeen mukaan eetterillä ja bentsolilla.
Burium-elohopeajodidin vesiliuosta (= Rohrbachin neste),
om.-p. 3,i8 ja kaliumelohopeajodidin vesiliuosta
(= Tkouletin liuos) om.-p. 3,u käytetään myös.
ks. vielä K 1 e i n i n 1 i u o s. 8. 8.
Raskaat öljyt, tervan ja vuoriöljvn korkeassa
lämpötilassa kiehuvat osat. S.
Raskas patteri, kenttätykistössä käytetyillä
järeiltä tykeillä varustettu patteri. Vastakohta:
kevyt patteri. Kunkin patterin tykit ovat
kaikki samaa kaliberia. .1/. v. 11.
Raskassälpä ks. B a r v y 11 i s ä 1 p ä.
Raskaus, naisen tila sinä aikana (40 viikkoa),
jolloin hedelmöittynyt muna kehittyy emässä.
Sikiön kehittyessä emä suurenee kohoten pian
pienestä lantiosta yhä ylemmäksi vatsaonteloon,
paisuttaen alaruumista. Rinnat suurenevat,
maito-rauhasten vähitellen herätessä toimintaan. 18-20
viikon päästä alkavat sikiön liikkeet tuntua, tav.
vasta myöhemmin sen sydänäänet käyvät
havaittaviksi. Noin kuukautta ennen r:n loppua
taukona emänpohjnn työntyminen ylöspäin, se
laskeutuu eteen ja alaspäin, minkä raskaanaoleva
tuntee helpotuksena. Ensimäiset r:n merkit
ovat: kuukautisten poisjääminen sekä joukko
häiriöitä elimistön toiminnassa, kuten
oksennukset. umpitauti, hermokivut, omituiset mieliteot
j. n. e. Täysin varmoja merkkejä ovat kuitenkin
vasta sikiön sydänäänet ja sikiön liikkeet, joita
si> san odottaa vasta r:n puolivälistä. Kuitenkin
voi tietysti lääkäri yhdistämällä eri huomioita
kokonaisuudeksi todeta r:n paljoa aikaisemmin,
11-eiri jo jotenkin alussa ja sellaisella
todenmukaisuudella. että se käytännössä vastaa täyttä
varmuutta. Emän suuruus sallii osapuilleen
arvostella r:n ikää. R:n lopun, synnytyksen,
laskemiseksi luetaan viimeisistä kuukautisista kolme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
