Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raskauttavat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1535
Rasores Rastaat
1536
hallituksen lähettämänä poronhoidon mahdollisuuksia Grönlannissa, keräili 1906-08 Carlsbergin
rahaston kustannuksella grönlantilaisia lauluja
talvehtien (toisen kerran) napaseutu-eskimoiden
parissa, matkusti 1909 hallituksen toimesta länsirannikolla, perusti 1910 Kap Yorkiin napaseutu-
eskimoiden tarpeiksi kauppa-aseman. — R. on
paremmin kuin kukaan muu eläytynyt eskimoiden ajatus- ja käsitepiiriin. Julkaissut „Nye
mennesker”, „Under nordenvindens svøbe”, eskimo-kielisen lukukirjan „Avángarnisalerssârutit”. (E. E. A.)
Rasores ks. Kanalinnut.
Raspail / Francois Vincent (1794-l878), ransk. politikko ja tiedemies. R:n
tieteelliset tutkimukset ovat orgaanisen ja
varsinkin fysiologisen kemian aloilta. R. otti
äärimäisenä tasavaltalaisena innokkaasti osaa
politiikkaan, m. m. heinäkuun ja helmikuun
vallankumouksiin. esiintyen kansanjohtajana, puhujana
ja sanomalehtikirjailijana, myöhemmin myöskin
edustajahuoneen jäsenenä. E. M-nen.
Raspi (ruots. rasp), jämsi, rouhin,
monihampainen. pieniä lastuja leikkaava puu-, luu-,
sarvi-y. m. töihin käytettävä viilatitapainen työase,
joka valmistetaan littefistä. pyöreästä tai
kulmikkaasta noin 8-40 cm pitkästä terästangosta
lyömällä teräväkärkisellä taltalla siihen
syvennyksiä, niin että syvennyksen reuna kohoo teräväksi
hampaaksi 1. piiksi. Hampaitten luku on noin
12 60 em*:iX kohti. P o P o.
Raspikone, pyörösahan tapainen
moniteräinen karkealiampainen kone, jolla väripuut
jyrsitään värjäykseen -opivansuuruisiksi lastuiksi.
.Joka toinen terä leikkaa urat puuhun, joka
toinen jyrsii urien väliin jääneen liuskan lastuiksi.
P-o P-o.
Rassam /rasim/, Hormuzd (1826-1910),
engl. arkeflogi. avusti Layardia Niniven
kaivaustöissä 1849. toimitti itse kaivauksia .1852, jolloin
hän löysi Assurbanipalin kirjaston, ja 1877-82
Balawätissa ja Sippurissa v. m. R. kävi 1866
Abe–iinias.sa. jos-a häntä pidettiin vankina v:een
1868. Teoksia: ..Narrative of the British
mission to Theodore. King of Abyssinia" (18691 ja
Asshur and the land of Vimrod" (1897).
K. T-t.
Rastaat (Turdidæ) muodostavat suuren
var-puslintuheimon, jonka paras tuntomerkki on
saapasnilkkainen jalka („nilkan”
etupuoli ainakin suurimmaksi osaksi yhden ainoan
ehyen levyn peittämä). Käsisulkia on 10,
ensimäinen niistä on toisia paljoa lyhyempi, nokka
hoikka, kiirjessään heikosti alastaipunut, kärjen
takana matala pykälä. Alanokan reunat
matalat. eivät sisäänpäin kouruuntuneet. Suupielissä
harjaantuisin sukahöyheniä. Kaikki
hyönteissyöjiä. mutta rastaan suvun linnut syövät myös
hedelmiä ja siemeniä, varsinkin talvella. Heimoon
kuuluu suuri joukko lintusukuja, joista
pohjoismaisina mainittakoon rastaan (Turdum
satakielen i Luuri n ia) ju taskun (Saxicola)
suvut. Usein yhdistetään r:iin vielä toisena
alaheimona k e r t t ii - e t (Sylvinä-). — Rastaan
(Turdun) -ukuiin kuuluvien lintujen nilkan
etupuolta peittävä–:! kilvessä huomataan varsinkin
nuoremmilla selvästi ne 3 4 pikkukilpeä. joista
isompi on muodostunut. Varpuslinnuiksi r.
ovat verraten inojn. ne ovat vahvarakenteisia.
vahvanokkaisia, korkeanilkkaisia ja pitkäpyrstöisiä, kaikkiin maapallon seutuihin levinneitä
lajeja. Suomessa huomattu seitsemän, näistä neljä
yleisempää. Kaikkein huomattavimpia on laulurastas (T. musicus), yleinen koko Suomessa
Lapin havumetsärajoille asti. Se on
selkäpuolelta vaaleanharmaanruskea, alta valkea,
rinta-puolelta ruosteenkeltaiuen ja siinä kolmiomaisia
tahi pitkänpyöreitü, mustanruskeita täpliä. Sii
pien ilupeitinhöyhenet vnaleankellanruskeul. Kuvu
ks. Laululinnut, värillinen liite Suomen
laululintuja. Pituus 23-24 cm. Mainio
laulaja. kuusikoiden asukas. Pesii tav. tiheässä
kuu-sessa, verraten matalalla, rakennettu oksista ja
naavasta, sisältä luhopnutaik>nnllu sileäksi
vuorattu (tästä yleinen nimi l a h o r a s t a s). Munat,
4 6, ovat erinomaisen kauniita, sinivihreitä,
mustanriiskeatäpläisiä. P u n a s i i p i r a s t a s
iT. iliarii.ii on edellistä vähiin pienempi, muuten
Punasiipirastas. Räkättirastas.
hyvin yhdennäköinen, rinnan täplät
pitkänpyöreitä, siipien alapeitinhöyhenet ruosteenpunaisia,
kulmilla valkea juova. Yleinen koko Suomessa,
levinnyt Pohjois-Eurooppaan ja Siperiaan.
Asustaa metsämailla, tuntureilla koivupensaikoissu.
Pesä usein maassa tahi pienissä pensaissa,
harvoin korkeammalla puissa. Munia 5-7,
vihreäh-köjä, tiheästi ruskeatäpläisiä. Ääni
yksitoikkoisen surullinen, sävelikäs. Räkättirastas
(T. pilaris) on sangen yleinen, Lapin perille asti
levinnyt laji. Pituus 26-28 cm, selässä ja
hartioilla punertava n ruskea vivahdus, kurkku ja
rinta ruskeankeltivset, mustatäpläiset. Kupeilla
valkealla pohjalla suurempia mustia täpliä ja
juovia. Asustaa metsiköissä viljelysmaiden lähellä.
Pesii puihin, joskus useampia samaan puuhun;
munat melkein kuin edellisen lajin. Tekee
jon-kunverran vahinkoa puutarhoissa kirsikoita ja
hyötvmansikoita syömällä. Leutoina talvina kaikki
r. eivät muuta pois Suomesta, tavallisestikin ne
menevät vain Keski Eurooppaan, jäävätpä
lukuisasti Etelä-Ruotsiinkin. Harvinaisempi kuin
kaikki edelliset on r o s o r a s t a s (T. viscivorus),
huomattu kuitenkin koko Suomessa. Suuri,
28.»-30.i cm:n mittainen laji. väriltään edellisten
kaltainen mutta kaulan täplät nuolimaisia,
rinnan pitkän pyöreitä. M u s t a n r a s t a a n (T.
me-rula) koiras on musta, nokka vain keltainen,
naaras mustanruskea. Pesii hyvin harvinaisena
Etelä Suomessa. Keski-Etiroopan suurkaupunkien
puistoissa yleinen. Pituus 26.1-29 cm.
Sepelrastas (T. lorqualunj on myös musta, mutta
rinnassa on leveähkö valkea lautuma. Suomessa
se pesii vain Lapissa hyvin harvinaisena,
runsaammin Jäämeren rannalla, jyrkillä rantakal-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
