- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1537-1538

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rastatt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Rastatt—Rasvat

1538

lioilla ja tuntu riseinämissä. Kerran vain on
Siioilleen eksynyt (lähelle Hämeenlinnaa)
musta-kaula i n e n rastas (T. alrigulariaj. Se pesii
Uralin tienoilla, Siperiassa, Transkaspiassa ja
Intiassa asti. E. W. S.

Rastatt /-»-/ (Rastadt), kaupunki
Badenissa, Badenin piirissä. Reinin laaksossa
Murg-joen varrella Karlsruhen ja Baden-Badenin
viilissä ratojen risteyksessä; 15,190 as. (1910),
joista n. 1/j evankelisia, Vv. 1840-90 lujasti
linnoitettu. Linna (Versaillesin jäljennös), useita
oppilaitoksia, rauta-, metalli-, olut .
tupakka-y. m. tehtaita. — K :ssa tehtiin 7 p. maalisk. 1714
Itävallan ja Ranskan kesken rauha, joka lopetti
Espanjan perimyssodan (ks. t.). Siellä oli
myöskin koolla 9 p:stä jouluk. 1797—23 p:iiän huhtik.
1799 rauhankongressi. jonka tuli Campo
For-mion rauhan johdosta päättää mikä korvaus oli
annettava niille Saksan ruhtinaille, jotka
menettivät Reinin länsipuolella olevat alueensa
Ranskalle. Kun tuloksettomat neuvottelut
toisen liittokunnan sodan aljettua olivat
keskeytyneet ja Ranskan asiamiehet Bonnier. Uoberjot ja
Jean Debry olivat 28 p. huhtik. poistuneet
R:sta, hyökkäsi heidän kimppuunsa lähellä
kaupunkia joukko itävaltalaisia husaareja, jotka
surmasivat kaksi ensinmainittua ja ryöstivät
heidän paperinsa; Debry pääsi pahoin
haavoittuneena palaamaan R:iin. Kysymys, kuka on ollut
tämän „R:n lähettiläsmurhan" toimeenpanija, 011
kauan ollut kiistanalainen historiantutkijani
kesken. [vrt. esim. Htiffer. ..Der Kastatter [-Gesandten-mord".]-] {+Gesandten-
mord".]+} J. F.

Rastattin rauha ks. Rastatt ja
Espanjan perimyssota.

Rastegaisa (myös Raste G a i s s a, Raste
Gaise), 1,050 m yli merenp. kohoava tunturi
Tenojoen vasemmalla rannalla, koko Ruijan
huomattavimpia tunturihuippuja. Näköala
suurenmoinen: pohjoisessa Jäämeri vuonoineen ja
kaikkialla ympärillä mahtavia tunturiylänköjä, joita
etelässä halkaisee Tenojoen kiemurteleva uoma.
Keskiyönaurinko näkyvissä lähes 3 kuukauden
ajan, R :aa ovat lappalaiset vielä myöhään
palvelleet suurena seitana, erikoisesti poro-seitana, jota
poromiehet elinkeinonsa menestymiseksi
uhreillaan koettelivat lepyttää ja saada suosiclliseksi.

- R :lle matkustettaessa 011 sopivin ottaa
lähtökohdaksi Levojoen norj. tunturimajatalo
(..fjeld–tue") Tenojoen rannalla, josta R:n huipulle on
10 km:n matka. Utsjoen kirkolta matka R:lle on
n. 50 km. [L. Hannikainen. ..Tenojoen varsilta
ja Ruijasta" (Maantieteellisen yhdistyksen
aikakauskirja ..Terra" 1914. siv. 288-291)’.]

L. H-nen.

Rasteri ks. A u t o t y p i a.

Rastoptsin /-i’n] 1. Rostoptsin. Fedor
Vasi levitä (1763-1826), kreivi, ven.
kenraali: kohosi nopeasti arvoasteissa Paavali I:n
aikana tullen m. m. ulkoasiainministeriksi: jou
tui 1801 epäsuosioon ja astui uudelleen valtion
palvelukseen vasta 1810; oli Moskovan komeilta
jana 1812. jolloin hän ranskalaisten
marssittua kaupunkiin tehokkaasti toimi Moskovan
polttamiseksi: esiintyi myös kirjailijana. [Segur.
.A ie du comte Rostopehine": Tzenoff. .AVer hat
Moskan 1812 in Brand gesteekt".] ,1. F.

Rasumovskij ks. Razumovski j.

Rasuuri ilat. rasiYrn < rädere = raapia), raa
4:i. VII. Painettu "/, 15.

puttaminen; rohdoksista raaputtamalla erotetut
osaset.

Rasva ks. f{ a s v a k u d o s, R a s v a t ja
Ravintoainee t.

Rasvaembolia (ks. E m bol ia),
rasvatuk-keuma, rasvatulppa, hiussuonien ja yleensä
hienojen verisuonien tukkeutuminen niihin
joutuneesta rasvahelmestä, niinkuin joskus tapahtuu
luunkatkeaman sattuessa tahi rasvaisen
kudoksen ruhjoutuessa; varsinkin keuhkot joutuvat
helposti tällaisille r :oille alttiiksi, josta voi olla
seurauksena ankara hengenahdistus ja
kuolemakin. I/. O-B.

Rasvaevä. m. 111. lohikaloille (lohen, kuoreen,
harjuksen ja sillin suvuille) ominainen, pieni,
rasvarikas, ruodoton ihopoimu selässä, lähellä
pyrstöevää.

Rasvahapot, sarja tyydytettyjä orgaanisia
yksiemäksisiä happoja. Sarjan alemmat jäsenat
ovat helposti juoksevia, veteen liukenevia, esim.
muurahais-, etikka-, propionihappo; voi- ja
va-lerianahappo ovat sakeita nesteitä. Ylemmät r.
ovat kiinteitä, veteen liukenemattomia, alkoholiin
ja eetteriin liukenevia ja useat niistä, kuten pai
mitiini- ja steariinihappo, esiintyvät
luonnon-rasvoissa glyserideinä. S. S.

Rasvahiili ks. Kivihiili.

Rasvahäntälammas ks. L a m 111 a s.

Rasvaiset öljyt ks. R a s v a t.

Rasvakaasu, rasvasta tai vuoriöljyteollisuu
den jätteistä valmistettu valokaasu.

Rasvakala ks. V i I u k a 1 a.

Rasvakasvannainen ks. Lipo 111 a.

Rasvakivi 1. steatiitti, tiivis, massamai
neil. nystyräisinä kasvettuinina esiintyvä t a
1-k i n (ks. t.) muunnos. R. on joko väritöntä tai
harmaata, keltaista, vihertävää, punertavaa, usein
täplikästä ja juovaista. R. on pehmeätä ja
helppoa veistellä. Kiinalaisten kauppaamat
veistokset ovat erästä r : 11 muunnosta, a g a 1 m a t
o-1 i i 11 i ä. E. M-nen.

Rasvakohju, kohju, jonka sisällyksenä 011
rasvakudos, vrt. K o h j u.

Rasvakudos. Useilla ruumiin soluilla 011 kyky
ainakin jossain tapauksessa kerätä ja säilyt
tää rasvaa, mutta vahvimpana tämä ominaisuus
esiintyy muutamissa sidekudossoluissa, joita nimi
tetään rasvasoluiksi. Nämä ryhmittyvät
muodostamaan r:ta, jota tavataan kaikkialla ruumiissa,
etenkin ihonalaisessa kudoksessa, suoliliepeessä,
munuaisia ympäröivässä kudoksessa j. n. e.
Rasvasolut ovat pyöreitä soluja, joissa suurimman csan
solua täyttää rasva. Sekä solutuma että
alkulima ovat työntyneet solun ulko-osiin. Paitsi
rasvasoluja ottaa r:n muodostamiseen osaa
side-kudcssäikeet sekä löyhä sidekudos, joita tavataan
rasvasolujen välissä. Y. K.

Rasvamaksa ks. M a k s at a u d i t.

Rasvametamorfoosi ks. R a s v o i t t u m i
n e n.

Rasvapisama (pingneculu), silmän kovalla
kalvolla, lähellä sarvikalvoa joskus esiintyvä,
aivan haitaton, pieni kellertävä täplä tai ylenemä.
joka ei. kuten ennen arveltiin, ole rasvakudosta,
vaan sisältää hyaliinia ynnä huonontunutta
side-! kudosta.

Rasvasolu ks. Rasvakudo s.

Rasvasydän ks. Sydäutaudi t.

Rasvat, eläin- ja kasvikunnassa runsaasti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:04 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0819.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free