Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rastatt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1533
Rasvatau ti—Ratan
li>40
esiiutyviä, hulta happea ja vetyä sisältäviä kein.
yhdistyksiä Viime vuosisadan ulkupm leila sai
i e» reul melville rasvojen kokoomuksen. Ne
ovat rasvahappojen neutraalistu glyseriiniestereitä.
Tavallisten r:n päätmissa on tripalniitiiiiia.
tristeariinia tai trioleiinia. K., jotka sisältävät
puua-1u 11isesti viimemaiuittua. ovat öljyjä. li.
hajaantuvat, hydrolysoituvat. kuu niitä
kuumennetaan vesihöyryn tai luimean rikkihupon kanssa
tahi kun lipaasit. r :oja linjoittavat entsymit.
vaikuttavat niihin. Alkalien, kalkin ja
lyijycksi-din vuikuttae.su ne hajuuntuvat saippuoitueu
glvsernnik-i ja rasvahappojen suoloiksi.
Luon-uou-r. ovat Usein sotuihiu suljettuina, ju
eristäminen tapahtuu pusertamalla, kuumentamalla tai
•—tterillä. rikkihiilellä tai lientsiinillä uuttamalla.
Veteen eivät r. liukene ollenkaan, voivat
kuitenkin -eki ittu.i siihen muodostaen homogeenisen
emulsionin esim. maito). Ne ovat vettä keveiim
piä. Kuumennettaessa muodostuu niistä palavaa
kaasua. Paperiin ne jättävät läpiuiikyväu
tahran, joks ei poistu. Puolikiinteitä kusvi-r:o:n
ovat m. m. palmu rasva, kookospähkinärasvu ja
kaakaovoi. Juoksevat kusvi-r.. n. s. r us vai set
öljyt, ovat joko kuivuvia tai kuivumattomiu.
Edelliset, joihin kuuluu m. m. pellavansiemen-,
hamppu- ia unikkoöljy, kuivuvat hapettuen
ilman hapen vaikutuksesta sitkeäksi massaksi.
Jälkimäisiä ovat m. m. oliivi-, nauris-, manteli-,
puuvillansiemen-. maapähkinä- ja seesumiöljy.
Kiinteää eläinrasvaa on pääasiallisesti steariinia
sisältävä tali: puolikiinteitä ovat ihra ju voi ja
(uoksevia sorkka- ja kalanmaksaöljy sekä
kulun-traani. Rasvanpitoisuutta tutkittaessa käytetään
> o x h I e t i n uuttamiskojetta. |{ :oja tutkittaessa
määrätään niille konstuntteja kuten
saippuoi-t u m i s 1 ii k n. jokn osoittaa neutruulirusvun
määrän. happoluku, joka ilmaisee vapaan
rasvahapon paljouden, jodi luku, joka osoittaa
tyydyttämättömien rasvahappojen määrän j. n. e.
It oja käytetään, paitsi ravinto- ja lääkeaineina,
saippuan, vernissan, öljyvärien valmistukseen,
konerasvoina. värjäyksessä, purkituksessa v. m.
is. S.
Kaavatauti mdipo*ita»/, luonnottoman runsas
rasvankertvmiiien ruumiin kudoksiin, mikä
aiheutuu sairaloisenta uineenvaihdostn. jossa
pala-misilmiö on jotenkin hidastunut, niin etteivät
ravintoaineet pulu sikäli, kuin niitä nuiititauu.
vaan rasvan muodossa asettuvat ruumiin eri
kudosten väliin ja ympärille. R. on siten luettava
aineenvaihtohäiriöiden aikaansaamiin sairaloisiin
tiloihin. R. eli liiallinen lihavuus voi tietenkin
kehittyä myös ilman varsinaista aineenvaihdon
häiriötä, kun ihminen nauttii ruokaa enemmän
kuin mitä hänen ruumiinsa kaipaa ja lisäksi,
laiskana, ruumiinliikettä vältellen ei itse
toiminnallaan edistä tämän liian ravinnon pulnmista
ruumiissaan. l|r ito kohdistuu ruokajärjestelmiln
ju elintapojen asettamiseen
tarkoituksenmukaiselle kannalle ynnä yleishoitoon. mikä kaikki
jätettäkin lääkärin ol,juttavak-i. M. O-tt.
Rasvavaha. väritön, rnsvnntapuineu aine, joka
muodostuu kuolleessa ruumiissa, sen oltun
useampia vuosia vedessä tai kosteassa maassa.
R iHvnyhdistykpet, alifaattiset yhdistykset,
metaaniderivaatit. orgaaniset yhdistykset, jotka
voidaan johtaa metaanista. S. 8.
Raavaoljyt. ru>kohiilitervasta saadut keltai
-et paraffiiuiöljyt, joita käytetään konevoite ksi
y. m. S. S.
Rasvoittuminen, kudosten solujen sisällyksen
sairaloinen muuttuminen rusvantapiiiseksi
(rasva-metamorfoosi 1. -degenerntsioni), josta seuruu
solun eliimiin ju toiminnan hiiiriö jopu solun
täydellinen |ierikutokin. Tällainen r. syntyy esim.
äkillisessä fosforimy rkytyksessii, jossa
varsinkin maksun solut, mutta jossakin määrin
myöskin munuaiset sekii sydänlihas ynnä muutkin
lihakset joutuvat tuollaisille muutoksille alttiiksi.
Toinen litji r:tu on n. s. rusvainfiltratsioni. jossa
rasvaa kertyy osaksi kudosten varsinaisiin
soluihin, mutta parhaasta päästä niiden väliseen
sidekudokseen ja yleensä niitä ympäröivään
solukkoon. Tällainen on enimmäkseen luonteeltaan
se r.. joka jatkuvasta alkoholin väärinkäytöstä
kohtaa sydänlihasta. M. Ö-B.
Rata. 1. ks. Rautatie.
•2. Tiihtit. Taivaankappaleen ura avaruudessa.
Newtonin lain mukaan liikkuvat kaikki
taivaankappaleet. jotka ovat yhden keskusmassan
vaikutuksen alaisia, joko ellipsin-, parahelin- tai
hyperl>el;nmuotoisissu r:ssa. vrt. P 1 a n e e t t i,
Pertu r bat siani t ja Pyrstötähdet.
//. K.
Ratainsinööri. rautatiehallituksen alainen
virkamies. joka valvoo pitemmän rataosan
kunnossa-pitoa ja johtaa sen ja siihen kuuluvien
rakennusten korjaus- ja uutistöitä.
Ratakisko ks. Rautatie ja K i s k o.
Ratakiskojen vaellus ks. Rautatie.
Ratamestari, ratainsinöörin alainen alempi
rautatievirkamie-s. joka lähinnä johtaa radan
ylläpito- ja korjaustöitä sekä valvoo
ratavar-tiain toimintaa.
Ratamo (Plantago), kasvisuku
Platilagiimccte-heimossa. Vanallisia ruohokasveja, joista
meikäläisillä lajeilla on
useimmiten tasasoukka. pitkäpalhoinen
tähkä. Kukassa pohjalukuna -1
Tuulensucsijoita. Tavallisin ja
hyvin yleinen pihoilla ja teillä
on meillä piha-r. (P. major),
jolla on suurenlaiset, melkein
kaljut, puikeat lehdet ja hyvin
pitkä tähkä. Altieriikkaan se
tuli eurooppalaisten mukana
ja on sittemmin nopeasti
levinnyt liikenteen mukana. Tätä
kuvaa intiaanien antama nimi
,.valko:sen mielien jalanjälki".
Etupäässä satunnaisena
kasvaa niityillä jotenkin
harvinainen. piha-r :oa muistuttava,
mutta suurempi ja karvainen keski-r. (P.
mc-dia). Etelä-Suomessa kuivilla niityillä monin
paikoin yleisenä kasvaa lyhyttähkäinen suikea
lehtinen r. Il’, lunccolala). Merenrannoilla
on yleinen meri-r. (P. maritima), jolla on
hyvin kapeat, möyheät lehdet. Etelä-eu roopp
P. Ptylliumin runsaasti ka.svilimuu sisältäviä
pieniä siemeniä käytetään kangas- y. m.
teollisuudessa. A*. Ij.
Ratan, hyvä, suojaisa satama Pohjois-Ruotsissa,
Pohjanlahden rannalla 50 km Uumajasta
koilliseen melkein vastapäätä Kokkolaa; posti-,
sillikö-lennätin ja tulliasema. Elokuussa 1H0D ruots.
arineiu nousi täällä muihin VVochtmeisterin joh-
Ksskirntamo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
