Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rataosasto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1W3
Ratio Ratsionalisnii
15-14
Tämä uine «Katin 1), joka juoksevassa
muo-ilmvi pv»yj vsikutusvoitnaiseua ti viikkoa,
kui-u»a 3 kuukautta, aikuaii»uu iiiii»»ii eläimissä
tarttuvan taudin, joka kj keuee tappamaan hiiret
\ lide»»ji rotat viikossa. Niilit rottia varten,
jolka ovat k v »ee»»äti|evulle bakteerille vastuun
ottamattomia. käytetään erästä toistu sinililjasta
1 meri»ipuli»ta tScilla valmistettua myrkkyä
Katin 11 joka pysyy tehokkaana ti kuukautta
ja tappaa rotat muutaman vuorokauden kuluessa.
K,,
Ratio ilat.i. lasku; peruste; jiirki; suhde.
Ratit» ks. SileÄlastuiset.
Ratke. Wolfgang > lat. Katieliius;
1571-16351. »uk». |iedagogi. Herätti 1U12 Frankfurtin
vaalivaltiopfiivillä huomiota inemoriaalilla, jossa
hän m. m. Itipu-i ..ilmaista paljon puremitimi
ju hel|M>miiian nienetelmiin upettuu vanhoille jn
nuorille hepreuu. kreikkaa, lutinau v. m. kieliä".
l"seat oppineet »amoinkuin muutamat Saksan
pikkurillit inaat antoivat R:u selostaa itselleen
tätä menetelmää ju huouinsivat siinii etuja, joita
»••n ajan ylen rasittavalla lutinunupetukselhi ei
ollut. Anhaltin ruhtinas Ludvik toimitti hänelle
tilaisuuden toteuttaa metodisia uudistuksiaan
Köthenin kouluissa ItilS, mut ta j-ritys keskeytyi
jo seur. v. Sittemmin hän koetti
opetusmenetelmäänsä »uiulu kiijtäntöön eri paikoissa, m. m.
Magdeburg!.»»a, mutta ilman pysyvää menestystä.
Myö-kin Ruotsin valtiokanaleri Aksel
Oxen-slierna oli hänen kanssaan keskusteluissa
opetuksen |>arantamisesta.
Kun R. piti opetusmenetelmäänsä
jonkunlaisena »ulutietonu eikä ole »itä julkisesti esittänyt,
on hänen ylimalkaisesti luusuuiistnun
opetus-opillisistu periaatteista ju muiden niitä koskevista
esityksistä tuikea »uudu turkkiin ja tyydyttävää
käsitystä hänen kielenopetusmenetelmästään. Sen
etuna näyttää olleen pyrkimys opettaa vierasta
kieltä liiettuiiinlla kirjallisuutta, ennenkuin
kieliopillisiin »eikkoihin kajotaan, »ekii erinomainen
keskitys viiteen ainoaan o|ietusaineeseen : sen ehkä
heikoin puoli oppilaan itsetoiminnan
laiminlyöminen. Monen iiikuluisen yhtäpitävän todistuksen
mukaan tämä menettely, jota K. itse sanoi
nna-lyyttisek-i. vei varsin hyviin tuloksiin, verraten
nikuisempuun, kieliopin lukemiseen perustuvaan
opetukseen. Kieltämätöntä onkin, että K:n
menetelmä»-. i jo tivataan, vaikkakin epätäydellisenä,
uudemman kielenopetuksen pääperiaate.
Kuemtnflii kuin kielenopetusmenetelmällänsä. R.
on saavuttanut jälkimaailman huomiota ju
tun-ii«tusta yleisen koulupoliittisen kantansa vuoksi.
Hän ensirniii-enil pontevasti ju menestyksellä
v-iäti äidinkieltä ensimäiseksi opetuskieleksi ju
kouluo|ietuk-eii iintiiiiiistu kaikelle kasvavalle
nuorisolle. Niimä luinen vaatimuksensa
toteutettiin jo ]llld Weimurin »illoin ilmestyneessä
koulua*etuks«...... joku on eii»iii>äineu vleistä
oppivelvollisuutta vaativa koululaki. Myöskin
oppi-luiden kohtelemisessa ja heidän terveytensä
hoi-drs*-.i R. edustaa iiiidennikaistu kutsutitolapuu.
Yleensä R:en on pidettävä uiidennikaisemmiin
kasvatuksen en-iinäiseuä huomattiivuiiii
esitaistelijana Snk-as-a. SI. K.
Ratsastus, ratsain suoritettu, taitava ja varma
hevo-en hnlliiita jn olijuilu kuikissa tämän
lii-kuntalajeissa -ekii kiiikenluisteii
rutsuHtustemppu-jeti suorittaminen in. s. maneesi- 1. koiilu-r.).
Erittäinkin Knglaniiissu yleinen r.-muoto on
..e .» t e r n t s a s t u s" islreplv-chtnie), jossa
hevosen on luukatessnan hypättävä aitojen, ojien,
vallien \ m. yli. K :ta »pellavat »ekii tietopuolisesti
ettii käytännöllisesti r. k o u 1 u t, jotka samalla
kehittävät myöskin hevosen ruumista ju luontaisia
liikuntalajeja miihdollisiinpuan täydellisyyteen.
Knsimiiisen tällaisen koulun perustivat Grisoni ju
Pignutelli 1550 Nupuliin. Tiiiiltä koulu-r. levisi
lukuisiin Kuroopnn hoveihin, joista tiissä suhteessa
tunnetuimmat olivat Ranskan, Kuglannin ja
Wienin hovit. Korkeimman kukoistuksensa
saavutti näiden koulujen järjestelmä espanjalaisessa
1. n. ». ..korkeammassa" koulussa. Napoleonin
likana oli koulu-r. rappiolla, mutta elpyi
sittemmin. erittäinkin ransk. de In Guériniéren
vuiku-i uksesi a uudelleen, saavuttaen suurta kannatusta
varsinkin Saksassa, Ranskassa, Italiassa ju
Ruotsissa. Ruotsista toi r:n Suomeen
tallimestari Georg Ringstén. joku 1873 alkoi sitä
Helsingissä opettau. Yv. 1892-97 toimi täällä
..Helsingin rutsnstusopisto" ja samoihin aikoihin oli
r.-huoueitu ja -ki ninja myös Turussa, Viipurissa
ja Viinsnssa. V. 1897 perustettiin ..Helsingin
rutsnstusyhdistys". jonka toiminta kuitenkin
ennen pitkiiä — samoinkuin Suomen koulu-r.
j’leensiikiii — herpaantui. Kl. V. 8.
Ratsastuskoulut ks. Ratsastus.
Ratsastustaito ks. Hevosurheilu ju
Ratsastus.
Ratsia ks. U n z 7. i 11.
Ratsionaali (Int. iatimiä’li$), järjenmukainen,
järkiperäinen. — R a t s i o n a a 1 i n e n ou luku,
jota voidaan mitata yksiköllä tai jollakin yksikön
vhtiisuuristn osista. Luku 011 siis r.. jos se 011
ko-konuinen luku. tavallinen murtoluku tui
jaksollinen kymmenmurtoluku. — Funktsionia sanotaan
r:k»i. kun se käsittää sisältämänsä muuttujan
pelkkiä kokonnispotensseja. (". 8:11.
Ratsionalisnii (< lat. ratio = järki),
järkeisoppi I. järkiperäinen ujutuskuiitn. 1.
Yleisfilosofi-sessa ja tieto-opillisessa merkityksessä se mieli
pide. että tiedon lähteenä 011 ensi sijassa jitrki
1. ajatuskyky, eikii kokemus; vastakohta
empirismi. Jyrkkä r. väittää, että puhdas
ajatteleminen yksistään, ilman kokemuksen apua. antaa
ihmiselle selvityksen olemassaolon tärkeimpiin
arvoituksiin. Maltillinen r. myöntää, että tiedon
saavuttamiseen tarvitaan kokemuksen
myötävaikutusta. mutta 011 sitä mieltä, ettii kokemus 1.
havainto ei kumminkaan yksinään anna
varsinaista tietoa, vaan järjen 1. ajatuskyvyn täytyy
jeka kohdassa punnita ja ratkaista, missit
kohdin suutamme luottaa kokemukseen 1. mitä
kokemus oikeastaan osoittaa totuudeksi. Jj’rkkiiii
filosofista r:iu kannatti muinuisuikunu esim.
Platon. uudella ajalla Spinoza, Wolff. Hegel.
A. <lr.
2. Teol. r. yleensä tarkoittuu kaikkia niitä
opinsuuritiu, jotka asettavat järjen ylimmäksi
uskonnon tuomariksi, uhtuuiiimussu
merkityksessä »it-i käsitystapaa, joka. kieltäen
yliluonnollisen ilmoituksen, johtua uskonnon koko
-isäilön järjen luonnollisista kyvyistä. R. syntyi
18:nnellu vuosis. seurauksena siitä
vupnutumi-»estn ja noususta, joka aina renesunssin ajasta
ulkueii oli illiit huvuittavissa luonnontieteiden,
oikeustieteen jn filosofian allilla. Ajatussuunnan
ensi alkeet e»iinlyivät 1000-luvulla AhinkomiLissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
