Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ratsioona ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ratsusäteri Ratilla
1548
Hatsusäteri ral Mitrlvollinen s
ä-Irril. IVita sateritiloja. joitu Kaat|.- XI :u
reduktsionissa peruutettiin kruuiiulle. annettiin
sitienimiii niiden entisille haltioille kruununtiloina
hallittaviksi velvollisuudella suorittaa niiltä
ratsu palvelusta samoiukuin ratsutiloilta,
hulluin saadessa vastikkeeksi vapauden kruunulle
menevi-tä veroista Xyky&ln r:t ovat samassa
asenias-a kuin tavalliset kruunuiitalot iks. t.).
Perinnöksi ostettuina niitit nimitetään
verosäte-reiksi. Liikamaan erottamisesta r:t ovat
vapaat. h. Il-a.
Ratsutila rustholli ou verovelvollinen
tila. jenka omistajan tai haltian oli
ruotujuko-laitoksen aikana tehtävä sotapalvelusta ratsain;
mutta sen sijaan hän sai nauttia hyväkseen
tilalta kruunulle suoritettavat verot joko
kokonaan tai osaksi. Suomen erottua Ruotsista
r:t vapautettiin velvollisuudesta asettaa
sota-v .ikeii, ja sen sijaan ui den suoritettaviksi
määrättiin n. s. vakanssi- ju passevolanssimaksut.
Keis asetuksella 5 p:ltä elok. 1886 ratsut i lain
i-tos lakkautettiin. r :jen velvollisuus asettaa
ratsuväkeä kumottiin ja ne vapautettiin
vakanssi- ja possevolanssimaksuista. R:n
omistajan tai haltian nauttimasta verosta peruutettiin
kruunulle se miiärii. joka vastasi r:it silloista
todellista vnrustuskiistannusta, siitä
vähennettynä puolet yhden jalkasotumiehen ylläpitoon
tarvittavasta kustannuksesta ruotujakclaitokseu
mukaan. Myös pysytettiin r:illa velvollisuus
asettaa vastedeskin vaadittaessa jalkaväkeä,
johon nähden jokainen r. määrättiin vastaamaan
puolta ruotua: -en mukaan siis kahden niistä
tulee yhde-sä asettaa yksi sotamies.
Lukuunottamatta tätä velvollisuutta, jonka suorittamista
r ilta ei ole vaadittu, ne ovat nykyään samassa
asemassa kuin perintötalot, jos ne ovat
veroluon-toisia. -eka sumassa asemassa kuin kruuiiuutalot.
jos ne ovut kruununliioiitoisia. ks.
Ruotujako-laitos. K. H-a.
Rntsutykisto. Maasodassa käytetään
jatkuja ratsuväen yhteydessä n. s. kenttätykistöä,
joka jakaantuu ajava un ja ratsastavaan
tykistöön, riippuen siitä, kulkeeko miehistö
pääasiallisesti laveteilla ja aiiipumatarvekärryillä vai
ratsain Iratsutykistöi. lf. v. II.
Ratsuvarustussuostunta ks. R a t s u p u 1 v
e-lus.
Ratsuväen divisioona sisältää Venäjällä 4
ratsuväen rykmenttiä. M. v. II.
Ratsuväki on jalkaväen ja tykistön rinnalla
3:s armeian pääosastoista. Hevosen paino ja
no|>eii- on ratsumiehen sotakuiitoisuudeii
perustu- ja edellytys. R :n varsinaisina
taistelumuo-toina ovat siis hyökkäys, rynnäkkö ja
ylläkkö. Hyökkäyksen tulee
voimakkuudellaan murtaa vihollisen vastustus ju teräaseiden
tulee tehdä voitto lopulliseksi. Pannen tuliaseiden
käyttöä r oli voimakas aselaji hyökkäyksessä.
Mutta »en punliistautumismalidollisuudet ovat
aina olleet pienet ja -en merkitys
hyökkäysvoimana on tulin "iden kehittyessä vähentynyt.
Mutta on yhä edelleen nrmeian „silmänii ju
korvana", - o. -ita käytetään menestyksellä
tiedustelu I vakoilu i ja v a r m u ti s p u I v
e-lukseen »ekä jo voitetun vihollisen
takan-ajoon.
It. tuli Euroopa»>a käytäntöön persialaissodissa.
Kreikkalaisten ja roomalaisten sotaväessä r:llä
ei kuminiukaan vielä ollut sanottavaa merkitystä.
Sitävastoin Aleksanteri Suuren r.
(thessuliuliii-nen r.) oli erinomainen saavuttaen suuren
mai-neen. Keskiajalla riitsupnlvelus (rnskususeiset
liturit seurueineen) oli kuikki kuikessu.
Tuli-useiden käytön mukumi r. menetti merkityksensä,
kun mies ju ratsu oli suojattava kuulin vastaan
yhä raskaammalla ju liikkiimistii ehkäisevällä
panssurivarustuksella. 30-vuotisessa sodassa,
jolloin ampumataito vielä oli kehittymätön,
r Iiii oli suuri merkitys, mutta sitten jalkaväki
kohosi päiiuselujiksi. Fredrik Suuren ju
Nupoleo-uin aikana r. kohosi vielii entiseen loistoonsa,
aleten taus kunnes seu taitava käyttö
Pohjois-Ameriikan sesessionisodassa ja
ranskaluis-saksa-laisessa sodassa 1870-71 nntoi nluii r:n uudelle
kehitykselle.
Keskiajan raskaalla panssarilla varustettu
ritari on uuden ajan ruskaan r:n,
kyrassiee-r i e n, alkumuoto. Rukuunat (ks. t.) taas
johtuvat keskiajan arkebusieereista. Unkarin ja
Puolan kansallisista ratsujoukoista kehittyi
nykyinen kevyt r., husaarit ja ula ti n i t. —
Rakuunat ovat asestetut sapeleilla ja
karbiinikivää-reillä (Venäjällä puinettikiväiireillä). Ulaaneillu
ja husaareilla on aseinaun peitset ja sapelit
(pistomiekat). Raskunseen r :een luetaan, paitsi
kyrassieereja. Italian karabinieerit sekii kevyeen
r:een ratsastavat jääkärit ju Ranskan chevaux
legers. L a n s i e e r i t = ulaanit, Venäjiin kasukut
(ks. t.) ja Rauskun spnliis ovat. kevyttä r:eä.
R:n taktillinen yksikkö on eskudroona.
4-6 eskadroonaa muodostaa rykmentin; 2
rykmenttiä hrigadin. 4 rykmenttiä divisioonan.
M. v. II.
Ratti (ruots. ra tl),
oli-juuspyörii, joka ou
yhdistetty jonkin koneluitteen
pyörivään akseliin;
useimmiten käytetään r:ia myös
alusten ohjauslaitteissa.
F. H’. L.
Ratula 1. R att ui a.
maatila Artjärven pitäjässä
16 km koilliseen Artjärven
rautatieasemalta
Loviisan-Lähden riulalla. Päät ila on
al-lodisäteri, johon on yhdistetty 20 riilssitaloa ja
1 verotila, yhteensä 6 5/s manttaalia, 3,855 ha.
Mylly, kotitarvesaha ja turvepehkutchdas. — Tiiu
kuului 1600-luvun alussa Arvid Wildemunin.
Henrik Flemingin ja Kustaa Kristerinpoika
Hornin läänityksiiu, kunnes 1640 Arvid Forbes
(k. 1665) sai sen lahjoituksena haltuunsa. Hänen
perustamiaan ovut sekä R:n että Kinttulan
(ks. t.i säterit, joista viimemainittu oli v :een
1704 samoilla omistajilla kuin R. Forbesilta peri
tilan hänen vävynsä Axel Julius De lu Gardie
(k. 1710), joka itse asui tilalla. 1600-luvun
lopulla mainitaan R:n omistajina myös Bielke
ju von 1’reutz sukujen jäseniä. Sittemmin on tila
ollut peräkkäin Krook-. Muhi-, De Geer-,
Stackelberg-, af Forselles . Ehrnrooth-, ju Piper-suvuilla,
ministeri valtiosihteeri Aleksander Armfelt illa
(1835-76) ja vista 1876 von Etter-suvulla, jonka
hallussa se yhä (1915) on. — Laajan,
huvihuo-neiden kaunistaman puiston ympäröimä
pääraken-iHi- on alkuaan viita 1780, vaikka mvöhemmät
Kani.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
