Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauhanvakuus ... - Rauma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1559
Rauhavalanlaki—Rauma
1560
li-ak-i. elin -e ollut raskaamman laatuista,
muuttaa rahu-akok-i. jita rikoks«-ii kärsinyt ei voinut
kieltäytyi vastaanottamasta. 1734 v:u luin
mainitsema karanneen ta|>|>ajuu rauhattomaksi
tuoni tseminen ou luonteeltauii kokonaan toista,
vaikka -<nkiu kautta rikoksentekijä menetti
perintö- ja muut oikeutensa kotimaassaan, ja
hänen omaisuudestaan otettiin tilv-i hengeiisiikko.
.4. T.
Rauhavalanlaki ks. E «I s ö r e.
Rauhe Alb /ru«. ulpj, osa Saksan Jura-vuo
ristoa. N »s kurin ja Tonaviin Vilissä u. 650-750 m
vi. ineren|i. 1’uljon luolia, vrt. Jura.
Kauhes Haus /raum/. J. II. Wieherniu 1833
perustama sixälähetv slaitos llani|iurin Horn
ui-inis«’ssa etukiiupungissa. Aluksi etupäässä hoidon
puutteessa olevain ja pahantapaisten lasten
kasvatuslaitos. sittemmin sen ohessa sisälähetyksen
työntekijäin kasvatuslaitos; kouluja ja kasvatus
lailo- myöskin säätyläisin psiu varten; sen lisäksi
kirjapaino ja kiistannustoimi etupäässä
sisälälie-tv-kirjallisuuden kustantamista varten. Oma
iänenkunnattaja: ..Kliegeiide Bliitter des Raulien
Huu-.- \ -ia i*44". [T. Valterit ..J. 11.
Wi-dm*.) i h /’.
Rauhoittavat aineet, sedät iva (lat.
«•-dtVr* - rauhoittuai. lääkeaineita, joilla on
viili–lyttävä. tuskia jn kouristusta lieventävä tui
unettava vaikutus. Sellaisia ovat useat
bromi-yhdistykset. Valeriana, morfiini y. 111. S. S.
Rauhoitus, joko yleinen tai osittainen lain
ii.äarävs. joka kieltää pyydystämästä joitakin
hyödyllisiä tui harvinaisia eläimiä, tahi myös
Itii-i ittämästä kasvullisuutta, vrt. K a 1 a n r 1111 h o
i-t 11 s. Metsästysoikeus ju M e t s ii 11 r a
u-b o i t n s. KI. U. S.
Rauhoitusajat ks. K u 1 u n r 11 11 h o i t 11 s ju
.M e t s ä s t y s o i k e u s.
Rauhoitusalue = rauhoituspiiri (ks. t.).
R-.uhoituspiiri. vesialue, tonkii tulee olla
rau-Koitettuna kaikenlaiselta kuliistukseltu. paitsi
ravustamiselta sekä luinen ja mateen pyynniltä
’Rakennuskaari 17:0. Kalastussääntö III ju IV
litkii’. R ien asettaminen on k 11 111 > t 11 - Ii o i t
a-yhdistyksen iks. t.i tai hallituksen asiana.
jh näillä 011 -itä varten oikeus pakkolunastukseen.
Jos taa» kalastuskunta (k-, t.) sopii
r eistä ei sellainen sopimus voi rajoittaa
liikennetta lai lauttau-ta. vaan ou velvoittuva
ainoastaan osakkaiden kala-tusoikeiiteeu nähden.
Niiteillä vesialuetta jaettaessa 011 siitä ensiksi
murrettava erilleen yksi tai useumpiii r :ejä. jos
niitä >-i ole vesistöön lunastnmallu laitettu il.uki
m. m. vesialueen jaosta 1002. III §). ks. Kulu
n-rauhoitus (B. Aluerunlioitiiksiu). El. A.
Riuhoitussaäntb. Tälli! nimellä nimitettiin
n«ein I870-1KI luvuilla kuvernöörien ja senaatin
ta |oiis.,-1 -ton eri pitäiien kalavesiä varten
vahvistamia kalastussääntöjä. Kaikki niiniä säännöt
kun»»i maaliskuun 1 p. 1903 voimnnnastunut
kalast u–iiänt5 lieiuäkuuii 23 p :ltä 1902.
SP. II. .l i.
Rauklt. 7rol., paikallinen. ’(otlunui–a kilytettv
nimity- kalliopvlviiille. jotku \iioks<-n ju luoteen
huuhtomalla raiitiitaaangolla ovat säästyneet
tyrskyjen kulutukselta.
Raukko. 1 1 j manttaalin suuruinen
ratsuvel-volliiim säteri Kiikun piliiiiisaä Kokemäenjoen
pohjoisrannalla 4 km lrriiiimi~eeu Kiikan ruiitu-
Itauman vaakuna
tieuseiiiiiltn. 1’inta ala n. 800 Iin. R:n omisti
HiOO luvulla vapaaherra (iustuf Grass (k. 161)4).
sotir. vuosi, lla tila oli von Itelhvig suvulla,
jolta s,, avioliiton kuutta siirtyi von
Pfiiler-siiviille pysyen tiiiniiu hallussa v reen 1875. Nyk.
-e in talonpoikaisissa kiisissii. Päärakennus on
v :ltu 1807. .4. Es.
Rauma ruots. Raumo). 1. Merikaupunki
Satnkunniissa, Turun ju Porin läänissä 01° 8’
|tollj. lev. ja 23° 12’ it. pit.
O reen vv. As.
kirkonkirjojen mukaan 31 p. jouluk.
1014 oli 7.0li(i henkeä
(joista 6.903
suomenkielisiä, 103 ruotsinkielisiä) :
henkikirjojen mukaan 1
p. tamniik. 1915 5.779
henkeä. R. sijaitsee
maatumassa olevan Karinlah
den ruunullu jonkun
mutkaa itäänpäin pistävästä
syvästä llamiiuiluhdesta;
kaupungin läpi juoksee
Ayhön järvestä tuleva,
.likoinaan suurempienkin alusten purjehdittava,
nyk. mataloitunut ju kapea ..Kanaali". R:n
ulkopuolella on laaja, kaunis saaristo, jossa
on paljon kaupunkilaisten huviloita. Sataman
vieressä olevan tornin huipulta (johon
aluksen satamaan saapuessa nostetaan pullo) on
viehättävä näköala saariston ja kaupungin ylitse.
Kaupunki, joka etelässä olevaa Ntiulamiikeä
ja aseman lähellä olevaa Myllymäkeä (n. s.
Tar-vonsaaressu) lukuunottamatta on verraten
tasainen. jakaantuu kolmeen pääosaan:
mielenkiintoinen. järjestämätön Vanhakaupunki (josta 1882
vahvistetun asemakaavan mukaan enin osa olisi
ollut revittävä (ks. R:n asemakaavaa], mutta
joka uuden, arkkitehti I.ars Sonckin laatiman ja
senaatin 19(5 vahvistaman asemakaavan mukaan
paraasta päästä sna säilyttää nykyisen asunsa),
uudestaan järjestetty kaupunki ju 10-15
viimeisen v.ii aikana rakennettu Uusikaupunki (uloinna
lännessä). I.iihellä satumaa, vanhan Satamatien
varrella on Lonsin työväenasuntonliie, jossa
40 asuntotonttia. — Vanhassa
järjestämättömässä kaupungissa kadut ovat kaidat, os:ttuin
(Nnulamäellii kovin) mutkaiset, muualla suorat,
leveät; kivetyt. Sähkövalaistus. Lokuviemäreitil
ei voida rakentaa kaupungin alavan aseman
takia ; vesijohtokysyinys odottaa ratkaisuaan.
Huomattavia rakennuksia: vanha
raatihuone irak. 1639; nyk. museona), uusi
yhteislyseon talo (piirust. Vivi Lönn; vanha talo
nyk. kansakouluna), kaupungintalo (ent.
piilo-kiinnaiit ilo. rnk. 19001. merikoulu. seminaarin
kuuman salama / I.asltf|idas. 2 Naulatehdas. :i CiljysÄilitl,
4 Näkötorni, r, Marllnkarl, il Sisäsatama.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
