- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1563-1564

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauma

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

l.VJi

Rauma

15G4

Kauman kirkko.

satamaiuuksut Smk. 45.560 : 22, kuupungiiimiiksut
Smk. 12,074 : 89. — V. 1914 syyskuukausina R:n
välitettäväksi joutui suuri osa Suomen
ulkomaankaupasta. Muin. v. K:Ile tuotiin puuvillua
2.4U4.072 mk:n, metalleja ju inetalliteoksia
1 109.504 mk:n, koneita 983,052 mk:n, kahvia
927.194 mk :n. mineraaleja 917.391 mk:n,
vehnä-juulioja S52.752 mk:ii. kukkia ju kukkasipulia
531.219 mk :n j. n. e., kaikkiaau 12,121,809 mk:n
arvolta; vienti oli: voita 5.911.479 mk:n,
puutavaroita 4.1:14.997 ink:u, munia 1.801.235 mk:n,
|iellavia 1.44*.813 mk:n. savukkeita 1,282,820 mk:n,
kumiteoksiu 1.107.630 mk:n. siemeniä 1.164.427
mk:n j. n. e., kaikkiaan 20,846.018 mk:n arvosta.

Ruotsilla. Tanskalla ju Portugalilla on R:lla
sijaiskonsulit, Esp: uijalla konsuliusiumies. —
Suurimmat kuuppuliuoneet: lahtinen ti Sofronoff,
Jolin Nurminen. J. \V. Kumlaniler. —
Kansallisosakepankilla ju Pohjoismaiden punkilla on R :11a
huu rukonl torit. SlLu-topankk’.

Teollisuus on viime vuosikymmeninä
tilapäisistä häiriöistä huolimatta ripeästi
edistynyt. V. 1913 R:llu oli 21 teollisuuslaitosta,
niissä työskenteli 517 henkeä, valmistusarvo oli
4 1.13.50U mk.; tärkeimmät teollisuuslaitokset
*ekä niiden valmistusarvo main. v. olivat:
nahkatehdas lent. .Sjöhlomin. 1870 |HTiistettu
nahkatehdas. sjtten vararikon kauttu
Kunsullis-osuke-palikin haltuun ju tiiltä 1914 375.000 mk:n
osto-hinnastu K:n nahkatehdas o.-y:lle
joutunut. 1.990.000 mk.i. Korkeakurilla sijaitseva
lasitehdas per. 1910-11. omistaa Suomen
lasiteollisuus o.v., osakepääoma 450,000 mk., valmistua
ikkunalasia, valmistusarvo 1914 Smk. 673,643: 09:
myynti pääasiassa Venäjälle; työväestö 1914
175 henkeä; tehdas oli 1914 vararikon
partaalla jalkinetehilas Sutukunnan kenkätehdas;
572,000 mk.), spriitehdas (210,000 mk.), 2
konepa aa 184.900 mk.>. siilikötehdas (73.400 mk.),
villatehdas, tynnyritebdas. olut panimo,
nuulu-tehdiis. Iiiililiappotehdas. R:u sataman eteläpuo
lellu S.impaiinalahden ratinalla ou Vuojoeu
ks t., uusi suuri salia. —
KiLsityöluitok-■iasa 1913 työskenteli 182 henkeä, niiden
vai-mistusarvo oli n. 345,800 mk. — Keskiaikaiset
juuret ou lt:n luostarin usukkailtii opitulla
p i t s i n n y p 1 ä y k s e I I ii, joka ennenvanhaan
oli raumalaisille hyvin tärkeä tulolähde (1782
Hadd kertoo sitä harjoittaneen 200-300 henkeä
s. o. 2Q 25 % R :n asukkaista, 1841 R:lta
myö-tiin pit-ejä 5,000 hopearuplan arvosta; samoihin
aikoihin puutavarain vienti ulkomaille oli arvoi-

tuun 12.400 hopeurupliuii : olipa R:llu 1800 luvun
alussa pitsinnypliiyskoulukiii, vaikku se
kumitit-tamattomana lopetettiin. Vuossadan
loppupuolella pitsienvalinistus oli viihiillii joutuu
iiuhotuk-siiu ulkomaisten tehdastuotteideu vallatessa
niurk-kiuut. kunnes elpyvä kotiteollisuusharrastus lie
rätti s,.n uuteen eloon. Nyk. sitii R:llu
elunto-lähteenäiiii harjoittaa n. 50 henkeä ju sunni
määrä sivuansiona. — Euiieu tärkeä kalustus on
menettänyt merkityksensä: muutulous sitävastoin
tärkeä.

Paitsi tavallisia kunnallisia y. m. s.
virus-oj u ju laitoksia on R :11a tullikamari,
sähkölennätinkonttori. 2 apteekkia, 2 kaupungin
liiäkäriä. eläinlääkäri, sairaala,
kulkutuutisui-ruula, lupsenpälistölaitos. lastenkoti, vaivaistalo;
palokunta; lihnntarkastuslaitos. — Puhelimella
(omistaa o.-y.) n. 250 tilaajaa. —
Sivistyslaitoksia, oppi- ju ammattikouluja:
nresseminaari (104 oppilasta 1915), knupungin
omistama 8-luokkainen yhteislyseo (255 opp.
19151. merikoulu (perust. 1S80 perämies- ja
kuuppalaivurikouluna, 1895 lisättiin
merikapteeni-osasto ; 17 opp. 1915), steivarttikoulu,
käsityöliiis-koulu (22 opp. 1915), 3 kansakoulua (19 luokkaa,
653 opp. 1915), liikeapulaisyhdistyksen kurssit,
pitsinnypläyskurssit: R:n museo (perust. 1891,
sijoitettu vista 1902 R:ii vanhan raatihuoneen
yläkertaan; 1906 painettu luettelo käsittää 1,362
numeroa), kaupungin kirjasto (1913 3.127 nid.,
joista suom. 2.793. ruots. 334) ja lukusali,
merj-mieskiriusto. Kolme kirjapainoa: sanomalehdet
„Läiisi-Suomi" (3 kertaa viikossa), „Rauman
Lehti" (3 kert. viik.). ..Pohjanlahti" (3 kertaa).

Vhdistyksiii: kauppa- ju tehdusyhdistys, R:u
maanviljelijäin yhdistys, laivanpäällikköyhdistys,
käsityöyhdistys, liikeapulaisyhdistys,
työväenyhdistys. raittiusseura, soitannollinen seura,
purjehdusseura, urheiluseura (urheilukenttä
Otan-lahden ruunalla), eläinsuojeluyhdistys,
lasten-hoitoyhdistys. ..Sairaitten ystävät",
rukoushuone-yhdistys, rouvasväenyhdistys. V. P. K.

Kaupungin talous. Kaupungin
omaisuuden arvo 1 p. tammik. 1913 oli Smk. 5.651.329: 13,
josta R:n rautatie Smk. 3.379.257:98,
kaupungin tilukset 750,000 mk., yleiset rakennukset
729.9(10 mk., metsät 400.000 mk., sähkölaitos

............n k Tulo ju menoarvio v:lle 1914

päättyi Smk :ann 873.110:69. Suurimmat
tuloerät rautatiestä Smk. 341.750:—. säästö v:lta
1913 Smk. 107,500:—, oikeuksista (tuulaaki- ju
kaupunkimaksuja, satamatuloja) Smk. 88.950:—,

Tori ja vanha raatihuone olk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0832.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free