Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1561
Rauma
1562
kiinteimistöstü Smk. 60,352:55. sähkölaitoksesta
Smk. 54,700:—, opetuslaitoksesta Smk. 49,980:—
(valtioapu 39,100 mk.): taksoituksella oli
koottava Smk. 131,205:34 (1913 talot ja tontt
368.400 mk., elinkeinot ja liikkeet 2.967.900 mk..
palkat ja eläkkeet 1,079.700 mk.). Menoerät:
rautatie Smk. 280.462:82. rakennukset 148.000
mk., velat Smk. 102,840:—, opetuslaitos Smk.
93,051:60. satama Smk. 36,840, vaivaishoito
:’,4.800 mk., yleiset työt 29.000 mk., sähkölaitos
23,300 mk. Osuus anniskeluyhtiön voittovaroista
Smk. 40,090:19. Velat l’ p. tammik. 1913
Smk. 1,756.280:10. — Kaupungin omistamia
laitoksia: R:n rata, sähkölaitos, satama. —
Kaupungilla oli 1 p. tammik. 1913 erityistä
tarkoitusta varten muodostettuja rahastoja kaikkiaan
Smk. 124,960:37 sekä lahjoitettuja rahastoja
(J. L. Steniuksen sairashuonerahasto Smk.
40.952:70. J.V.Söderlundin sam. Smk. 11.123:68
y. m.) Smk. 59,959:—. Lisäksi on
vaivaishoito-hallituksen hoidettavia rahastoja (31 p. jouluk.
1914): vaivaisrahasto Smk. 91,503:22.
hätäapu-rahasto Smk. 38.985: 95, Ilvanin
diakonitar-rahasto (jonka avulla R. sai palkatuksi
diakonissan ensimäisenä Suomen kaupungeista) Smk.
26.644: 56. Vahlroosin sam. Smk.’ 20,798: 79.
Kustaa Springertin rahasto Smk. 20,357: 71 y. m„
kaikkiaan Smk. 198.290: 23. — R:n vaakuna:
keltainen risti sinisellä pohjalla: ristin
sakaroiden välissä ennen RAU M, nyk. r r r r.
Historia. R:n tienoilla on paljon
merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta, ja
todennäköisesti R:n saaristossa (Reksaarella) oli tärkeä
kauppapaikka jo ennen R:n kaupungin syntyä,
jonka V. Rihtniemi (Högman) arvelee tapahtuneen
ainakin jo 1350:n tienoilla. Ensimäinen tunnettu
R:n oikeuskirja on Kaarle Knuutinpojan
antama 17 p. huhtik. 1442. Siinä R:n porvareille
luvattiin samat oikeudet, jotka Turun
porvareilla oli. Kaupunki oli siihen aikaan kolmelta
puolen meren ympäröimä; sen länsiosa.
Tarvon-saari. oli silloin saarena. R. oli rakennettu
Nummenkylän maalle, johon porvarit kuninkaalta
1545 200 unk. gyllenillä ostivat täyden
omistusoikeuden. V. 1607 kaupungille lisäksi
lahjoitettiin 141/s manttaalia käsittävät Rauman- ja
Lajonkylät. Fransiskaaniluostari perustettiin
R:lle 1400-luvun alkupuoliskolla; siitä on
säilynyt Pyhän Ristin kirkko. Kun luostari 1538
lakkautettiin, annettiin sen tilat ensin
kirkkoherralle. mutta 1550-luvulla sinne perustettiin
kuninkaankartano, joka hevossiitoslaitoksena
säilyi 1600-luvun alkupuolelle. R:n porvarit
harjoittivat laajaa kauppaa Pohjanmaan satamapai-
Rauman satama.
koissa ja Saksan kaupunkien kanssa, ja kaupunki,
jonka merkitystä luostarikin aluksi lisäsi, oli
Suomen huomattavimpia. Mutta Turun
porva-reiden hyväksi R:lta jo 1500-luvulla useaan
kertaan kiellettiin ulkomaille purjehdus ja 1550
Kustaa Vaasa määräsi kaikki K :n asukkaat
muuttamaan vastaperustettuun Helsinkiin.
Takaisin-paluulupa annettiin heille 1557. Seur. vuosisadan
alkupuolella raumalaiset kadottivat
kauppa-alueensa Pohjanmaalla sinne perustetuille
kaupungeille. ulkomaan kauppa kiellettiin taas 1636 ja
vaikka se 1641 heille sallittiin, supistui
ulkomaankauppa vähiin, koska ulkomaillevientilupa
rajoittui puuastioilrn ja puutavaroihin. Purjehdus
Pohjois-Saksan ja Tanskan kaupunkeihin
puuastioilla. parruilla y. m. s. ja varsinkin lehtereillä
(esim. 1770 Rflta vietiin lehtereitä 87,200 kpl.,
1780 165,850 kpl.) lastatuilla 50-70 lastin
kantoi-silla, limisaumaisilla aluksilla tuli siitä lähtien
200 v :ksi edustamaan raumalaisten
kauppasuhteita ulkomaihin. Gadd 1782 sanoo Rauman
Tammisaaren keralla olevan Etelä-Suomen
vähii-varaisimman kaupungin; asukasmäärä oli 1,300
henkeä. Sittenkuin R. 1800-luvun alussa oli
saanut täydelliset ulkomaanpurjehdus- ja
kauppaoikeudet, alkoivat sen laivat vähitellen purjehtia
rahdinkulussa kaukaisilla merillä, laivasto kasvaa
ja kaupunki vaurastua. V. 1815 laivasto käsitti
20 yhteensä 847 lästin kantoista alusta, 1834 se
vielä oli jokseenkin samassa määrässä, 1842
siihen kuului 25 yhteensä 1.338 lästin kantoista,
1865 jo 42 yhteensä 4.469 lästin kantoista alusta
(laivasto oli silloin kooltaan Suomen seitsemäs;
1 lasti = l.s» rek.-ton. netto) ; n. V? kaupungin
väestöstä oli merimiehiä. Päinvastoin kuin esim.
Pohjanmaan kaupungeissa R :ssa pur jelaivasto
kasvamistaan kasvoi seur. vuosisadan alkuun
asti; 1890-luvulla R:n kauppalaivasto useana
vuonna oli Suomen suurin. Asukasmäärä kasvoi
tasaisesti: oltuaan 1800 1.458 henkeä ja 1840
1.847 henkeä se 1860 nousi 2.825 henkeen, 1880
3,442 henkeen. 1900 5,005 henkeen ja 1910 5,8SS
henkeen. Viime vuosikymmenien nopeaan
kehitykseen on voimakkaasti vaikuttanut 1897 avattu
R:n rata. — R:aa kohdanneista
onnettomuuksista mainittakoon tulipalot 1639 ja 1682 ipaloi
kokonaan), useat ruttovuodet 1500-luvulla (esim.
1537 kuoli ruttoon 200 henkeä). 1657 ja 1710 sekä
Iso viha. Engl. laivojen hyökkäykset 1855
torjuttiin. — V. 1698 triviaalikoulu muutettiin
Porista R:lle ja Turun palon jälkeen 1827
katedraalikoulu toimi jonkun aikaa R:lla. [Volter
Högman. ,.R:n kaupungin historia. I. Vuoteen
1641" (1907). Sven Melleuius — Johan Bilmark,
„Om sjöstaden Raumo" (1770-1772), Juho
Helo-maa. ,,Muistelmia R:n kaupungin muinaisista
ja nykyisistä oloista" (1909).] E. E. K.
2. R.n maalaiskunta, Turun ja Porin 1.,
Ulvilan kihlak.. Lapin-Rauman-Hinnerjoen
nimismiesp.: pinta-ala 226.! km2, josta viljeltyä
maata (1910) 3.281 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 578 ha). Manttaalimäärä 28 ,6/24. talousavuin
95. torpansavuja 88 ja muita savuja 46 (1907).
4.531 as. (1913) : 832 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä piiäelinke nonaan harjoittavia 360
(1901). 536 hevosta. 1,757 nautaa (1911). —
Kansakouluja 7, alempia kansakouluja 11 (1914).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Unajan
höyrysaha: Reunasen kivenhakkaamo ja hiomo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
