Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauskut - Rauta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1569
Rauta
1570
yleensä yhtämittaisesti kärsästä pyrstön tyveen
ruumista reunustavat. Ruumis näyttää täten
tav.
neliskulmaiselta t.
pyöristyneeltä ohuelta
levyltä, josta ohut,
liereä, usein
pitkästi piiskamainen
pyrstö pistää esiin;
perä- ja
pyrstö-evät surkastuneet
t. kokonaan hävinneet. Silmät ja ruiskutusreiät
ovat ruumiin yläpinnalla, alapinnalla taas
sieraimet ja kidusaukot. R:hin luetaan kuitenkin
myös haikalatyyppiä läheneviä muotoja (esim.
s a h a h a i. ks. t.). — Useimmat r. asustavat
pohjalla, ei kovin syvässä, ja uivat aaltomaisesti
rintaeviä liikuttaen. Ravintona ovat toiset
kalat, äyriäiset, nilviäiset y. m. Hampaat
soveltuvat hyvin viimemainittujen kuorten
musertamiseen ollen yleensä tylppiä, leveäpintaisia.
Useimmat r. laskevat munia, jotkut synnyttävät
eläviä poikasia. Varsinaisiin r:liin (Raja), joiden
ruumislevy on enemmän t. vähemmän
neliskulmainen, kuuluu n. 40 lajia, edustettuina
melkeinpä kaikissa merissä. Okarausku (R.
cla-vata) on yleinen kaikkialla Euroopan rannikoilla,
tavataan myös Itämeren länsiosissa. Pituus
pohjoisissa merissä ei juuri yli 1,5 m :n, leveys 1 m,
etelässä se voi tulla 3-4 m pitkäksi ja 2-3 m
leveäksi. Väri päältä kellanruskea, vatsapuoli
valkea. Ihossa runsaasti piikkejä, isoja etenkin
selässä. Kuva ks. Kalat, liite Merikaloj a.
Sileän rauskun (R. batis) leveneminen on
jotenkin sama kuin edellisen. Pituus voi nousta
3 m:iin, väri päältä vihertävänharmaa, iho
si-leämpi kuin edellisen. Ravintoaineena arvokkain
r:sta. — Ympärykseltään pyöreähköjä ovat
sähkö-r. (Torpedo), joiden rintaevien tyvestä
sisäänpäin sijaitsevat suuret. lihaksistosta
syntyneet. sähköparistot (heikosti kehittyneinä myös
useilla i?a;a-lajeilla), mitkä eläintä koskettaessa
antavat voimakkaan sähköiskun, siten toimien
saaliinpyydystys- ja puolustuseliminä. Vahvan
miehenkin suuri sähkörausku voi ainakin
hetkeksi lamauttaa. Tunnetuin laji. T. marmorata,
kasvaa n. 1,5 m:n pituiseksi. Väri päältä ruskea,
usein valkeapilkkuinen. Tavataan Välimeressä ja
Atlantissa. — Troopillisissa merissä (myös
Etelä-Ameriikan joissa) elävät pisto-r. (Trygon),
joiden piiskamaisessa pyrstössä on 1—useampia
hammasreunaisia, Etelä-Ameriikassa
nuolenkär-jiksi käytettyjä piikkejä, millä kala voi iskeä
pahoja haavoja. Välimeressä ja Atlantissakin
Englannin rannikoille saakka tavataan laji T.
pastinaca. — Muista r:sta mainittakoon
Väli-meressäkin tavattavat sarv i-r. (Dicerobatis),
joiden rintaevien etuosat ovat erillisiä ja ohjaavat
ravintoa suuhun. — R :ja käytetään yleensä
verraten vähän ravinnoksi. Sensijaan keitetään
monen lajin maksasta traania. I. V-s.
Rauta. 1. Metallinen alkuaine, tunnettu
ainakin jo n. 1.500 v. e. Kr. Esiintyy luonnossa
yleisesti, sitä on noin vähän yli b’D/c maapallon
painosta ; esiintyy kuitenkin harvoin aivan
puhtaana, kuten kiteisenä meteoriiteissa, basaltin
kera, Grönlannissa y. m. Useimmiten se on
yhtynyt happeen ja rikkiin (ks.
Rautamalmit). Vähissä erin sitä on kaikkialla, niinpä
50. VII. Painettu B/e 15
useissa kivennäisissä, multamaassa, lähdevesissä
(ks. Rautalähde), veren väriaineessa
hemoglobiinissa, kasveissa y. m. Puhdasta rautaa
saadaan pelkistämällä r.-oksidia vedyllä. Se on
silloin hopeanvalkoista, pehmeätä ja sitkeätä
sekä hyvin kiiltävää. Hienona jauhona se on
pyroforista. Sulaa noin 1.000° :ssa, kaasuuntuu
korkeammassa lämpötilassa. Om.-p. 7,s.
Om.-lämpö 0,10» (15°-100°C). Kem. merkki Fe (lat.
ferrum = rauta). At.-p. 55,85. Alkemistinen merkki
q" (marstähti). Kosteassa ilmassa r. ruostuu
s. o. sen pinnalle muodostuu r.-o k s i d i h y
d-raittia, ruostetta. Hapot liuottavat r :n
helposti muodostaen r.-suoloja, vedyn poistuessa.
Sen sähköjohtokyky on paljoa pienempi kuin
vasken ja hopean. Puhdas r. magnetisoituu
helposti. mutta kadottaa heti magneettiset
ominaisuutensa. Hiilenpitoinen r. jää pysyvästi
magneettiseksi. Yhtyy kuumennettaessa suorastaan
rikkiin, halogeeneihiu ja liiMeen. — R. muodostaa
kaksi eri ryhmää yhdistyksiä : ferro- ja f e r r
i-suolat; edellisissä on r. 2.-n arvoinen,
jälkimäisissä 3:n arvoinen. R. on 6 :n arvoinen r.-h a p o n,
H2Fe04, suoloissa, ferraateissa esim.
kalium-ferraatissa K2Fe04. Ferro- eli r.-o k s i d u 1
i-yhdistykset ovat usein kiteisinä vihreitä, ja
hapettuvat helposti emäksisiksi ferriyhdistyksiksi
ollen siis hyviä pelkistysaineita. R.-oksiduli,
f e r r o-o k s i d i, FeO, on mustaa jauhoa. Raul
a-k 1 o r u u r i a, FeCl2, saadaan kuumentamalla r.
kuivassa kloorissa. R.-j o d u u r i a, FeJ2. saadaan
sekoittamalla jodia ja r.-jauhoa vedessä. R.-v i h
t-rilliä (ks. t.) saadaan liuottamalla r:aa
rikkihapossa. M ohrin normaalisuolaa
(NH,)2S0,.FeS0, + 6H20. käytetään titreerattaessa.
R.-k a r b o n a a 11 i ks. Rautamalmit.
R.-s u 1 f u r i a, FeS, saadaan rikk ä ja r :aa
yhteen-sulattamalla; kiteinen, raskas metallinkiiltoinen
aine. Ferrofosfaatti ks. Vivianiitti.
F e r r i- eli r.-o ksidiyhdistykset ovat
hapettavia. R.-o k s i d i, Fe203, on happoihin
vaikealiukoinen. R.-o ksidulioksidia, Fe304. on
luonnossa magnetiittina ja sitä muodostuu
raudan palaessa hapessa. R.- (f e r r i) hydroksidi
Fe(OH)3 saostuu ferrisuolaiiuoksista
ammoniakilla ruosteenvärisenä sakkana; esiintyy
luonnossa, käytetään m. m. valokaasun
puhdistamiseen. R.-k I o r i d i a. FeCl3. 6H20. valmistetaan
liuottamalla r.-oksidia suolahappoon:
keltaisen-ruskeita vetistyviä kiteitä, sen vesiliuosta
käytetään lääkkeenä. Ferrisulfaatti, Fe2 (SO«) 3,
muodostaa alkalimetallien sulfaattien kanssa
r.-a Innoita, esim. KFe_(S04)2.12H20.
Rikki-yhdistyksiä ovat r.-s u 1 f i d i. esim. Fe2S3, ja
r.-d i s u 1 f i d i. FeS2, joka luonnossa esiintyy
pvriittinä, rikkikiisuna. markasiittina sekä on
teknillisesti tärkeä rikkihapon raaka-aineena.
S. S.
2. Teknillinen r. ei koskaan ole kem.
puhdasta r:aa. vaan seos, jossa on osaksi
epä-metalleja, kuten hiiltä, piitä, fosforia ja rikkiä,
osaksi metalleja, kuten mangaania, nikkeliä,
kromia j. n. e. r:aan liuonneina. Mainitut
epä-metallit sekä mangaani tavataan aina ja
kaikessa r :ssa. toiset ovat satunnaisia. Kem.
puhtaalla r:lla ei ole teknillistä käytäntöä. Tärkein
vieras aine r:ssa on hiili, jonka määrästä ja
esiintymismuodosta (grafiitti ja kem. s
i-d o t t u hiili, jota erotetaan karkaisuhiili,
Sähkörausku.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
