Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1569
Rauta
1582
piil r.-malmia tuottavia maita kohti
seuraavasti :
Yhdysvallat . 60,4 milj. ton. Espanja . . . 8,« milj. ton.
Saksa . . . 32,; „ „ Venltjtt . . . 8.- „
Ranska . . . 18.5 „ „ Ruotsi . . . 6.7 „ „
Englanti 14,o „ ., Ititvalta-Unkari 4.7 „
Suurimmat malminviejämaat ovat Espanja,
Ruotsi ja Saksa; suurimmat ulkolaisen malmin
tarvitsijat Englanti. Belgia. Ranska ja Saksa.
— Maailman raaka-r.-tuotanto oli:
1840 .... ».» milj. ton.
1890 . . . . 27.5 „
1912 ... n 75
josta viimemain. v. tuottivat:
Yhdysvallat . 30.» milj. ton. Venaj» 4,; milj. ton
Saksa . . 17,6 „ „ ltävalta-1’nkari 2,« „ „
Englanti . . 9,o „ „ Belgia .... 2.8 „ „
Ranska . . . 4.9 _ ., Ruotsi .... 0,7 .,
Melkein samassa suhteessa kuin raaka-r :n
valmistus. 011 valanta-r.-teollisuuskin kehittynyt,
ollen 1912 tärkeimmissä r.-teollisuusmaissa
seuraava :
Yhdysvallat . 31.7 milj. ton. Ranska 4a milj. ton.
Saksa . . . 17.3 ., „ Itävalta-Unkari 2.7 „ „
Englanti . . 6,7 „ „ Belgia ... 2,5 „
Venäjä ... 4.3 „ „ Ruotsi . . . . 0,3 .
Keitto-r:n valmistus 011 vähenemistään vähe
nen.ässä, tehden nykyään tuskin 10 <yc koko
tako-r.-tuotannosta.
Kansojen sivistystason kohoaminen, tekniikan
suurimmat voitot ovat kulkeneet rinnan
r.-teollisuuden kehityksen kanssa. Voidakseen tyydyttää
nykyajan suunnatonta r:n-menekkiä kaikilla
aloilla on r.-tehtaiden täytynyt kohottaa
yksityisten laitteiden, yksityisen työntekijän
tuotantokykyä ja yhä enemmän siirtyä
joukkoval-mistukseen. täten laskien perustuksen
nykyaikaiselle r:n suurteollisuudelle.
Suo 111 e 11 r.-t eollisuus. Varhaisin
säilynyt maamme r.-teollisuutta koskeva asiakirja 011
v:Ita 1542. jclloiu Kustaa Vaasa antoi
silloiselle Etelä-Suomen laamannille Eerik Flemingille
oikeuden käyttää hyväkseen r.-malmia Lohjan
pitäjässä.
R:n valmistuksen taito on suomalaisilla
kuitenkin ollut jo ikivanhoina aikoina, ja se on
meillä kulkenut omaa hidasta kehityskulkuaan.
mihin oli syynä osaksi maamme etäisyys
vanhemman ajan sivistysmaista, osaksi se. että
vuorimalmi oli varhaisempina aikoina meillä
melkein kokonaan tuntematon ja sulatoissa
(harkkohytti) käytettiin yksinomaan järvi- (myös
jonkunverran suo-) malmia. Näitä saatiin
varsinkin Savon ja Karjalan järvistä. Valmistus
oli tavallaan kotiteollisuutta. Malmirikkaan
järven rannalle rakennettiin sulatto harmaasta
kivestä loivaan mäenrinteeseen. Uunin läpimitta
alhaalla oli 3 korttelia, laajeten ylöspäin;
korkeus oli 11. 4 kyynärää. Pohjana oli kovaksi
poljettua, hiilimurskalla peitettyä maata.
Sulatuksessa saatu tulos (harkko-r.i oli joskus
tiivistä, hyvääkin melto-r:aa. joskus aivan
teräs-mäistä. usein kuitenkin hyvin kuonaupitoista.
mikä vaikeutti r:n käytettäväisyyttä. —
Vähitellen vanhat harkkouunit hävisivät masuunien
tieltä, viimeinen vasta niin myöhään kuin 1898.
Suomen ensimäinen masuuni rakennettiin 1610
Mustioon. joka käytti Ojamon r.-kaivoksista
murrettua vuorimalmia. Vanhimpia masuuneja
ovat esim. Fiskarin (1649) ja T a a 1 i 11 te
Iita a 11 1I686) uunit, jotka käyttivät osaksi koti-
maista, osaksi Ruotsista tuotua vuorimalmia.
Ainoa masuuni vanhemmilta ajoilta, jossa
järvimalmia sulatukseen käytettiin, oli J u a
u-koski Nilsiän pitäjässä (sai oikeudet 1746).
1800-luvulla perustettiin useita masuuneja (kuten
Salahmi. Jyrkkä. Souru. Möhköi jotka sulattivat
järvimalmia. Masuunien lukumäärä Suomessa oli
1695 8: sama määrä oli niitä 1746 ja myös
1809. 1800-luvulla kehittyi
raaka-r.-teollisuu-temme nopeammin, ja masuunien luku vuosisadan
loppupuolella oli 1884 26 ja 1894 17. V. 1912
oli käynnissä ainoastaan 4 masuunia, niin. T a
a-1 i n t e h d a s Kemiön pitäjässä (omist. A.-h.
Dals-bruk). Högfors Pyhäjärven (U. 1.) pitäjässä
(omist. A.-b. Högfors bruk och Vattola
träsliperi). Trollshofda Tenholan pitäjässä
(omist. Fiskars a.-b.) ja Värtsilä
Tohmajärven pitäjässä (omist. Värtsilä a.-b.). ja ne
käyttivät yhteensä ulkomaista (ruots.)
vuorimalmia 14.791 tonnia ja kotimaista järvimalmia 2.486
tonnia. Suomen raaka-r:n valmistus on ollut:
1851 ... n. 4,800 tonnia
1861 . . . „ 9.100
1871 . . . „ 21.100
1881 . . . „ 21,700
1891 . . . 23.074
1901 ..... 31.084
1905 ... n. 22.406 tonnia
1907 . . . „ 15.099
1909 . . . „ 8.579 „
1911 . . . „ 8,788
1912 ..... 10.034 „
Raaka-r :n valmistuksen aleneminen johtuu
pääasiassa malmien puutteesta; maamme
järvi-malmivarastot ovat huomattavasti vähenneet ja
ne ovat muutoinkin epäedullisia
masuunisulatuk-sessa. ollen useimmin runsaasti fosforinpitoisia
ja sisältäen r :aa keskimäärin ainoastaan n. 35 % :
r.-teollisuuteen kelpaavat vuorimalmilövdöt ovat
meillä harvinaisia (Välimäki. Pitkäranta), joten
sulatukseen tarvittava malmi täytyy tuoda ulkoa
(Ruotsista). — Raaka-r :sta valmistettiin tako-r.
aluksi yksinkertaisissa ahjoissa mellottamalla.
Erilaisia mellotusahjoja oli Suomessa 1695 26;
1746 33; 1809 44: 1884 42 ja 1894 33 kpl.;
ny kyään 011 tämä menetelmä Suomessa vailla
merkitystä. — Järvimalmiraaka-r :sta saatiin
aluksi verrattain ala-arvoista r:aa. riippuen
siitä, ettei silloin osattu ilman suurta hiilen ja
r:n hukkaa poistaa järvimalmien sisältämää,
valmiille r:lle haitallista suurta fosforimäärää, jcka
masuunisulatuksessa jää raakanaan, mutta
suoranaisessa menetelmässä (harkkouunissa)
suureksi osaksi poistuu kuonan kanssa. Vasta
1840-luvulla opittiin putlausuunissa valmistamaan
jotenkin hyvää tako-r :aa
järvimalmiraaka-r:stakin. Ensimäinen putlausuuni rakennettiin
1830-luvulla Karkkilan r.-tehtaalle.
Putlaus-uuneja oli 1884 60; 1S90 35 ja 1894 29 kpl.
Nykyään on niitä käytännössä T a a 1 i n t e
h-taalla. V ä r t s i 1 ä s s ä ja F i s k a r i s s a.
Keitto-r :aa valmistettiin Suomessa
1884 .... 25.969.9 tonnia
1894 . . . 13,406.6
Suomen ensimäinen Martin-uuni rakennettiin
1S80 T a a 1 i n t e h t a a 11 e: sittemmin
Värtsilään. A m i n n e f o r s i i n (kuuluu Fiskarin
tehtailun) ja Inhaan Ätsärin pitäjässä (omist.
A. N:son Keirkner).
Suomen valanta-r :n valmistus oli
1904
1909
. 7.466,9 tonnia
. 1.700.0 „
1884 .... 1.415 tonnia
1S94 . . 4.092j „
1904 . 14.025.1
1906 ... 18,868,1
1908 .... 18,945,9 tonnia
1910 .... 24.552
1912 ... 34.625
IV. W-0.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>