- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1585-1586

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautabetoni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1585

Rautabetoni

1586

tuminen käy hitaammin ja voi kokonaan
keskey-tyäkkin, jonkavnoksi betonin valamista
pakkasessa koetetaan välttää.

1{.-rakenteiden tavallisimpia perusmuotoja
esittävät kuvat 1-9, joissa rasituksen laatu ja sen
mukaisen ruutajävkisteen muoto myös on
kuvattuna. Kuva 1 esittää kahdella tuella vapaasti
lepäävän laatan leikkausta, jossa piiäraudoitus
on alapinnassa jänteen suunnassa ja harvempi
jakoraudoitus poikittain; kuva 2: kahteen
tukeensa upotettua laattaa, jonka raudoitus tukien
luona siirtyy alapinnasta yläpintaan
vetorasi-tuksen mukana. Kuva 3: useamman tuen (esim.
lattiapalkin) yli jatkuva laatta, jossa
pää-raudoitus jänteen keskellä on alhaalla, mutta
tukien kohdalla joko kokonaan taikka osittain
ylhäällä (a), paitsi silloin kun viereisten
jänteiden kuormituksesta yläsyrjään voi syntyä vetoa,
jolloin rautaa on sinnekin pantava (6 ja c).
Kuva 4: palkki, joka eroaa laatasta siinä, että
sen leveys on pienempi kuin laatan ja korkeus
suurempi. Sen raudat ovat usein kahdessa taikka
useammassakin päällekkäisessä rivissä ja osa
ylöspäin taivutettu. Palkin yläpintakin
varustetaan joskus raudoituksella (kuva 5) betoniin
tulevan puristusrasituksen pienentämiseksi. Kuva
6: jatkuva palkki, jossa rasitukset ja
rautojen sijoitus ovat samantapaiset kuin
useamman tuen yli jatkuvassa laatassa. Palkkien
taivutetut raudat käännetään tav. 45° kulmaan ja
viisto osa käytetään leikkausjännitysten
vastustamiseen. Samaan tarkoitukseen ja sitomaan
rautoja paremmin betoniin pannaan palkkeihin
ohkaisempia. n. s. hakarautoja, jotka
ympäröivät pääraudoituksen ja ulottuvat lähelle palkin
yläpintaa. Kuva 7: laattapalkki muodostuu
laatasta ja sen alla olevasta, samaan kappaleeseen
valetusta, palkista ja on r.-rakennustavalle
ominainen siten, että siinä puristuspuolelle tuleva
lattialaatta varsin huomattavasti lisää
puris-tuksenalaista betonipintaa ja siten palkin
jäykkyyttä tehden puristusraudoituksen yleensä
tarpeettomaksi. Laattapalkin raudoitus on muutoin
samanlainen kuin tavallisten palkkien. Pylväät,
jotka tavallisesti jäykistetään paksummilla
pitkittäisillä raudoilla sekä näitä yhdistävillä
olikai-semmilla sideraudoilla (kuva 8), taikka
pitkittäisillä raudoilla ja näiden ympäri kierretyllä
kierreraudoituksella (kuva 9). joka hyvin
tehokkaasti lisää pylvään kantavuutta.
Viimeksimainittu raudoitustapa on ransk. Considèren
keksimä.

Yleinen r.-rakenteiden laskemistapa
perustuu m. m. seur. yleisiin käsitystapoihin. Kun
raudalla jäykistettyyn betonipylvääseen
vaikuttaa puristava kuorma, lyhenee se ja rauta lyhenee
yhtä paljon kuin betonikin. Koska lyheneminen
on kääntäen verrannollinen kimmcisuusmittaan
(ks. H o ok e n laki) 1. kimmomoduliin (ks.
Kimmoisuus) ja suoraan verrannollinen
jännitykseen. täytyy pylväässä raudan osalle
tulevan iännityksen olla niin monta kertaa betonin
jännitystä suurempi kuin raudan ja betonin
kimmomodulien suhdeluku (n) osoittaa. Tosin
betonin kimmcmoduli vaihtelee samallekin betonille
jännityksen mukaan, mutta tav. se otaksutaan
muuttumattomaksi ja suhde

raudan kimniomotl.

—-—:- = n = 1) nnyos 101.

betonin mmomna.

Kuva 12. Helsingin sähkölaitoksen pääasema. Koko
rakennus rautabetonista.

Puristuksen alaisen r.-pilarin (kuva 10)
leik-kauspinta voidaan siis jännitysten laskemista
varten ajatella olevan yhdestä ainoasta aineesta
—- betonista — jos rautojen leikkauspinta
otetaan laskuihin n = 15-kertaisena.
Taivutusrasi-tuksen alaisissa palkeissa ja sauvoissa syntyy
leikkauspinnassa nollaviivan (ks. Lujuus)
toisella puolen puristusta ja toisella puolen vetoa,
ja kun betonin vetokestävvyttä, sen pienuuden
ja epävarmuuden takia, ei oteta huomioon, tulee
koko vetävä jännitysvoima sillä puolen olevien
jäykistysrautojen kestettäväksi (kuva 11).
Betonin leikkauspinnasta siis ainoastaan nollaviivan
puristuspuolella oleva (kuva 11 b) osa tulee
huomioon otettavaksi.

R:n käytäntö on nykyään hyvin suuri ja
laaja, siitä mainittakoon muutamia yleisimpiä
esimerkkiä. R :sta tehdään siltoja, käyttäen jopa
lOOmkin m:n jännitysväliä (ks. t.), perustuksia
(vrt. Perustus rakennu s) koko
rakennuksen alle tehtyjä, sitä kantavia, pehmeällä
pohjalla uivia lauttoja (ks. Betonikerros),
paaluja; seiniä yksi- ja useampikertaisia:
välikattoja (ks. t.) monenmoisia eri rakenteita mitä
suurimmille kuormille: uiko- 1. vesikattoja
palkeilla. kattotuclintapaisilla ristikkorakenteilla,
kaarilla ja holvimaisia 30-40 m vapaisiin
jänne-mittoihin saakka: teollisuus- ja halli-,
kirkkoja teatterirakennuksia yhteenvalettuine seinä- ja
kattorunkoineen mitä erilaatuisimpine
muotoineen ja mittoineen; kattokupuja ja torneja;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0845.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free