- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1593-1594

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautakoski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1593

Rautakoski—Rautalevy

1594

R :eja valmistetaan tavallisissa konepajoissa
taikka erikoistehtaissa — tav.
sillanrakennus-tehtaissa —. jotka ovat varustetut erityisillä
leikkaus-, höyläys-, pora- (kuva 8) ja
niittaus-koneilla (kuva 9) ja joissa ne tehdään niin
suurissa osissa valmiiksi, että ne helposti voidaan
kuljettaa rakennuspaikalle ja siellä pystyttää
erityisiltä pystytvstelineiltä. Osia yhdistävien
niittien reiät sovitetaan siellä pultteja ja
rautatappeja, ,.tuurnia", käyttämällä kohdalleen,
väljennetään sileiksi ja täytetään niiteillä. Valmis
r. maalataan tav. mönjäpohjaviirillä ja
erilaatuisilla pintaväreillä ja tavan takaa se on sitten
edelleenkin — varsinkin jos ou ulkoilman
vaikutuksen alainen — ruostumisen ehkäisemiseksi
raa-pittava puhtaaksi ja maalattava.

R:t ovat hyvin erilaisia muodoltaan
tarkoituksensa mukaisesti. Niitä käytetään paitsi
siltoihin (ks. t.) huonerakennuksissa välikatoiksi,
pylväiksi ja kattotuoleiksi iks. t.).
tehdasrakennuksissa myös seinäristikoiksi, kranapalkeiksi ia
traversseiksi (kuva 10) ; tehdas . kauppa-, asema-,
näyttely- ja juhlahalleissa (kuvat 11 ja 12),
joissa seinien ja katon r:t tav. muodostavat
yhtenäisen rakenteen; niistä tehdään vielä
kattokupuja, kirkkojen, majakkain.
vesijohtolaitosten kohosäiliöiden, sähköjolitopylväiden y. m.
torneja sekä mitä erilaatuisimpia muita
rakenteita rakennustekniikan kaikilla aloilla.
[»Teknillinen käsikirja"; Asp,
»Huonerakentei-den oppi", 3 :s vihko; Foerster.
..Eisenkonstruk-tionen der Ingenieurhochbauten".] J. C-én.

Rautakoski, ent. ruukki Lopella, jonka
perus-tamislupakirjan A. F. Sohiman sai 1851. Alkuaan
vain harkkohytti, jonka lisäksi 1859 annetun
lupakirjan perusteella rakennettiin
manufaktuuri-paja. Harkkouuni lopetettiin 1872. Sittemmin
valmistus käsitti vähäiset määrät kankirautaa,
52 ton. 1904. jolloin senkin taonta loppui.

Rautakoura, rautainen t. teräksinen varrekas
työase, jota käytetään puron- tai joenperkaus-

Turvekoura. Kivikoura. Kivikoura.

sekä suonojitustöissä, turvelettojen ja
-möhkäleiden, hakojen, liekojen, kivien y. m. poistamiseen
uomasta. Erotetaan kepeiimpi turvekoura
ja raskaampi kivikoura. O. Ltli.

Rautakromi ks. K r o m i i 11 i.

Rautakruunu, lombardialainen,
kruunu, jolla langobardilaiset kuninkaat ja
sittemmin Kaarle Suuri, useimmat Saksan
hallitsijat Kaarle V:een asti. sekä 1805 Napoleon ja
1838 Itävallan keisari Ferdinand kruunattiin
Italian (Lombardian) kuninkaiksi; saanut
nimensä kultaisen renkaan sisäpuolella olevasta
kapeasta rautarenkaasta. joka tarun mukaan oli
taottu Kristuksen ristissä olleesta naulasta;
säilytetään Monzan kaupungin tuomiokirkossa.
[Haase, ,,Die Königskrönungen in Oberitalien
uud die eiserne Krone".]

Rautakynsi kummastakin päästään
suorakul-maisesti koukulle taivutettu rauta, jolla kaksi
kiveä tai puuta sidotaan toisiinsa joko
vakituisesti taikka väliaikaisesti työn aikana. J. C-én.

Rautalajit ks. Kant a.

Rautalakka, mustaa lakkaa jota saadaan
liuottamalla kivihiilipikeä tervaöljyihin. S. S.

Rautalammin kihlakunta käsittää
Rautalammin, Vesannon, Leppävirran, Suounejoen ja
Hankasalmen kunnat Kuopion lääniä. Pinta-ala
(maata) 3,832,j kms; väkiluku (1908) 45,451
henkeä (=11.» 1 :tä km2:iä kohti)..

Rautalammin tuomiokunta käsittää
seuraavat 3 käräjäkuntaa: 1. Pieksämäki. Virtasalmi
ja Jäppilä; 2. Rautalampi ja Vesanto; 3.
Hankasalmi. Viipurin hovioikeuden alainen.

Rautalampi. 1. Kunta, Kuopion 1., Rauta
lammin kihlak., Rautalammin-Vesannon [-nimismies]);-] {+nimis-
mies]);+} kirkolle Suonnejoen asemalta 20 km
(talvisin Iisveden asemalta 12 km). Pinta-ala
1.162,3 km’-, josta viljeltyä maata (1910) 11,679 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 4,208 ha,
viljaakas-vava kaskimaa 77 ha, puutarha-ala 17 ha).
Manttaalimäärä 44.0579. talon-savuja 338, torpansavuja
429 ja muita savuja 565 (1907). 11,961 as.
(1913); 2,364 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 1.474 (1901). 1,204
hevosta. 6,239 nautaa (1912). — Kansakouluja 15
(19 opett.). Säästöpankki. Kunnanlääkäri.
Apteekki. Kunnansairaala. — Teollisuuslaitoksia:
Temintaipaleen puunjalostustehdas; kirkonkylän,
Lapunmäen ja Kerkon osuusmeijerit; Kerkonjoen
ja Kuoretkosken jauho- ja ryynimyllyt. —
Vanhoja kartanoita : Lassila, Ropola. Saliala ja Koski
(pappila). — R:n monis a luonnonihanista
paikoista mainittakoon Kalajan vuori. Kilpimäki,
Konnekosken, Siikakosken ja kirkonkylän seudut
y. m. — 2. Seurakunt a, konsistorillinen,
Kuopion hiippak.. Kuopion • rovas;ik. Käsitti aluksi
koko Pohjois-Hämeen, joka keskiajalla oli Hämeen
rintamaiden erämaana, kunnes sinne 1540- ja
1550-luvuilla siirtyi uutisasukkaita osittain
Etelä-Hämeestä, mutta suurimmaksi osaksi Savosta.
Muodostettiin omaksi seurakunnaksi 1561. Tämä
laaja pitäjä hajaantui 1600-luvulla, jolloin
Laukaa, Saarijärvi ja Viitasaari erotettiin omiksi
seurakunniksi. Nyk. (1915) on R:n alkuperäisen
pitäjän alue jaettuna 19 eri seurakunnan kesken.
— Kirkko puusta, rak. 1844 (edellinen 1758 rak.
puukirkko purettiin uuden valmistuttua, mutta
senaikuinen kellotapuli on vielä käytännössä).
[K. J. Jalkanen. ..Pohjois-Hämeen erämaan
asutus ja olot vuoteen 1620" (1892) ; sama,
»Verot Rautalammilla vuosina 1562-1620" (Hist.
ark. XII); sama, »Rautalammin vanhan
hallintopitäjän historia" (Suom. kirj. seuran
pitäjänkertomuksia VI, 1900) ; V. Korhonen.
»Koti-seutuhavaintoja Rautalammilta" (Savon Sanomat
1912 n :ot 42. 44. 48, 50, 61 j. n. e.)].

L. H-nen ci A. Es.

Rautalanka, ohueksi lankamaiseksi venytetty
rauta; 5 mm:iä paksumpi r. valmistetaan
valssaamalla, ohuempi vetämällä n. s. vetolevvn
läpi. Tässä on lukuisa joukko hiukan keilaavia
reikiä eripaksuisia lankoja varten. Joskus r.
päällystetään ohuella vaski-, sinkki- tai
tinakerrok-sella ; tämäkin tapahtuu vetämällä. R.-v e r k k o,
r:sta tav. koneellisissa kangaspuissa valmistettu
kudos. W. W-o.

Rautalevy, laajaksi, litteäksi venyttämällä
ohennettu rauta. Erotetaan: paksut levyt,
paksuus yli 5 mm (panssari-, laiva-, kattila-,
rakennuslevyt), ja ohuet levyt 1. pellit,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0849.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free