Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautakoski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1595
Rautaliitos Rautanaamari
1596
|ktksiius ai|r 5 iiiiii. Valmistetaan valssaamalla
wi tarkoituksiin erilaisesta raudasta.
Ruostun-iiuu estämiseksi ohuet levvt |täälly stetään joko
Iinalla \alkotevv tai sinkillä (galvanoitu levy).
W. H-o.
Rautaliitos, kahden tai Useamman raudan
yhteenliittäminen, tehdään hitsaamalla 1.
uuttamalla. ruuveilla, pulteilla taikka niiteillä.
Uuttamista käytetään pääasiallisesti takoma
tuot-te:-~a -.Uiko ja autogeeni-uutosta myös muissa
rautarakenteissa ruuteja ja pultteja enimmäk
-•-• i koneteollisuudessa ju valutuotteissa;
ruutu-konstruktsioneissa iks. t.i käytetään eniminäkseeu
niittiä k- t.i. harvemm n pultteja. J. 0~én.
Rautalahde. lähde jonka vesi sisältää
vähintään 1U uig rautaa litruu kohti. Rauta esiintyy
joko sulfaattina iFeSO«) tui kurbouuuttina
iFe4’l»j’. >itäpaitsi voivut r:t sisältää kaikkia
muitakin lähdevede—ä esiintyviä suoloju (ks.
lähemmin Lähdel. K:n metallinen maku
johtuu rautasulfaatista, lüliteen silmän ympärillä
on kehaistu tai useimmin punuisenruskeuta
hyytelöistä ruostetta l rautahydroksidia), joka
• > !> saostunut vedestä ruutasuolojen hapettuessa
<2FeC0,+0+3H,0 = 2Fe(0H)a+2C0i). Myöskin
eräät levät voivat lähdevedestä erottuu
rautahydroksidia. Suomessa ovut lähteet hyvin
yleisesti r:itä. k< ska meidän irtonaiset maalajimme
-isältuvät hel|iOsti liukenevia ruudunpitoisia
kivennäisiä ja koskn niiden rapautuminen tapahtuu
|ielkistvmällä. jolloin ruutu joutuu liuokseen.
E. il-nen.
Rautaläakkeet, lääkeaineita, jotka
vaikuttavana aineosanaan sisältävät ruutuu eri muodoissa.
Muututuin ritu käytetään ulkonaisesti, verta
tyrehdyttämään, niin esim. ruutukloridi.
clilore-tum frrricmm. saostua veren
munnnvalkuuis-aineet. hyydyttäen «en täten. Sitä käytetään tav.
puuvillaan spriin kera imeytettynä (=gossypium
ktimotlahriim Use inuiiten käytetään r:itii
kuitenkin «i-ällisesti verenvähyyttä,
kalvetustuu-tia ja vlei-tä heikkoutta eli ylimalkaan
sellaisia tauteja vastaan, jotka johtuvat punaisten
verisolujen puutteesta veressä. R:n ajatellaan joko
suoranaisesti ottavan Osua näitten
muodostumiseen tahi ehkä välillisesti kiihottuvan niitten
syntymistä. Suomen farmakopea sisältää m. m.
seuraavat r.: rautajauho, ferrum /iiilrcratum.
pelkistetty rauta, frrrum nduclum, rautakloridi.
rhlon lum frrrirum, ju sen vesiliuos joka
sisältää 10 % rautaa. Rautuoksikloridiliuo*. Itquor
omi-rhlorrh frrrin. ja rauta-ulbuminaattiliuos iks. t.i
ovat ruakeitu nesteitä. Mustut rautatipat,
linc-Imr ii pnmi frrratu, sisältävät raudunsekuista
omenamebusletta, i rtrarlum jtomi frrrnlum, sekä
kanelivettä ja spriitä. Ruutujoduuripillerit ju
-siirappi. jnlulrr ja tirupua jodcti ferrosi sisältävät
rautaa jodin kera. Muitohuppoinen rauta, lartiin
frrro’Hß, jn rikkihappoinen rauta, tulfan
ferro-tm», ovat hyvin tavallisia r:itä. Niitä on vielä
raiitaaokeri, ortdum fiinrum aaccliaratum, Blaud’n
pillerit ks. t.i. keltaiset ruututiput, tinctura
rhlorrti frrr i/i. ja eetteri set rautatipat. tinrtura
rhlorrti frrrin allirrra. Paitsi näitä
farmakopean laitteita on kaupassa hyvin suuri luku
muita r itä. joi-na rauta tav. on sidottuna
orgaanisiin aineisiin, esim. ferriini, ferratiini,
lie-m.itogeeni, hematiininlhiimiini. ruutuineu
mullas-mehu ja aovnatooai y. m. Luontaisten raudan-
pitoisteu lähteitten vettä käytetään myös
jotenkin pu|jo|l iks. Rau ta lähde). N. S.
Rautamalmit, sellaiset ruiidanpitoiset
kiven-niiiset. joista louhimis- ja
valmistuskustannukset huomioonottaen taloudellisesti edullisesti voi
valmistaa rautaa. Pienin rautamäärä, minkä
erottaminen vielä voi ollu kannattava, on
nykyjään 25-30^; vaihdellen puiknllisten olosuhteiden
mukaan. Mutta paljon enemmänkin rautaa
sisältävät kivennäiset saattavat olla malmiksi
kelpaamattomia, jos ne sisältävät vahingollisia
aineita (esim. rikkiä tai fosforia) niin suuret
määrät. ettii niiden poistaminen vaatii liian suuria
kustannuksia tui on kokonaan mahdoton.
Tärkeimmät rautamalmit ovat: magnetiitti 1.
magneettinen rautamalmi, kem.
kokoomukseltaan rauta- |ferro-, ferri-)oksidia (FeaO»),
korkein mahdollinen raudanpitoisuus on 72.4i %;
hematiitti, p u ii aine n rautamalmi,
r a ii t a h o h d e. rauta- (ferri-)oksidia (FejOj),
raudanpit. TO.oo % ; 1 i m o n i i 11 i 1.
ruskea rautamalmi, vedenpitoista rauta- (ferri-)
oksidia (2FeiO».3HjO), raudanpit. 60 %;
ruutu-s ii 1 p ii I. s i d e r i i t t i, rauta- (ferro-)
karbonaattia tFeCOj), raudanpit. 48.i % ; e h u m o
i-siitti vedenp toistu rauta- (ferro-)
aluminium-silikaattia. raudanpit. 28-33 %; t h u r i n g i i 11 i,
vedenpitoista rauta- (ferro-, ferri-)
aluminium-silikaattia. raudanpit. 32-40%. Kaivoksesta
louhittu miilmi sisältää muitakin kuin
varsinaisia malmikivennäisiä jn sen raudanpitoisuus on
luonnollisesti myöskin alhaisempi kuin
edellä-mainitut luvut. Hyvin pulidnstn rautamalmia
saadaan Ruotsista Kiirunavaarun ja Jällivnarun
kaivoksista, missä mnlminpitoisuus on 63-114 %.
Ne ovut sumulla maailtnun rikkaimpia kaivoksia,
malmimäiirä on vähintään 1.000 milj. tonnia.
Suomen tärkein rautamalmi on järvimalmi. Sen määrä
meillä voidaan arvioida useaksi milj. tonniksi.
Raudanpitoisuus on keskimäärin 35 %.
Vuorimalmina on mainittava ainoastaan magnetiitti.
Jussarön merenalainen mulmikerros on noin
30-35 milj. tonnia ja sen raudanpitoisuus 38%.
Mugnetometrisistä mittauksista päättäen se
ulottuu sangen syvälle. Pitkässärannassa on r:eja
noin 12 milj. tonnia, ju malmin raudanpit. 27%.
Lisäksi on meillä vähemmin tunnettuja
rauta-malmialueita seuraavissa paikoin: Välimäki
Laatokan koillisrannalla, Juvakaisenmaa Kolarissa,
Pahtosvaara, Porkonen. Kuoreski ja Jänisvaara
Kittilässä. Koko maailman r:n mäiiril on
Ttik-liolman geologikongressia varten 1010 toimitetun
julkaisun (..The iron ore resourees of the World")
mukaan: tunnetuilla alueilla 22.408 milj. tonnia,
vastaten 10.102 milj. tonnia ruutua sekii
vähemmin tunnetuilla alueilla ainakin 123.377 milj.
tonnin malmia eli 53.136 milj. tonnia rautaa.
E. il-nen.
Rautamuurahainen ks. Muurahaiset.
Rautamönjä, tavallisen mönjän asemesta
käytettävä tummanruskeaiipiinninen maaliväri.
Savensekaista rautaoksidia. S. S.
Rautanaamari, ransk. valtiovanki, jota
Ludvik XIV:n aikana säilytettiin eri vankiloissa,
viimeksi Hastillessa. missä 1703 kuoli, ja jonka
kasvot liina olivat mustalla nuamurillu peitetyt.
Eri arveluja on lausuttu, kuku hän oli, eikä
usiata vieläkään voida pitiiil selvitettynä.
Muutama Hiimiiiiuikiiinen kertomus sanoo luinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
