Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1609
Rautatie
1610
kot jatketaan kahdella erikoismuotöisellä
jatko-kiskolla (kuva 7), joiden väliin ratakisko
puristetaan väljien reikien kautta kulkevilla
j a t k o p u 11 e i 11 a. Kiskojen päiden väliin jä
tetään laajennusrako, jotta kiskot
lärame-tessiiän pääsisivät laajenemaan. Tästä vaunuihin
johtuvaa sysäystä koetetaan estää m. m. tekemällä
jatkosauma viisto tahi polvekkeinen. Sysäyksien
ja veturin pyörien vaikutuksesta kiskot
mäkipaikoissa pyrkivät siirtymään alamäkeen (v a e
1-tavat). Kiskojen alle sovitetaan ratapölkyt
niiden jäykkyyden ja pyöräpainon suuruuden mukaan
(av. n. 80 cm:n etäisyydelle toisistaan. Jatkokohta
sovitetaan kahden ratapölkyn väliin (kuva 7 a).
Pölkyt tehdään puusta (S. V. R:lle 2,75 pitkät ja
11. 23 cni:D läpimittaisista veistetyt) ja
kyllästytetään (impregnoidaan) jollakin säilyttävällä
aineella (karbolihappoisella tervaöljyllä y. 111.) tahi
ulkomailla ja etelässä yleisesti raudasta (kuva
0) ; viimeaikoina myös joskus rautahetonista.
Harvoin pölkyt pannaan pitkittäin kiskojen alle
ja joskus ne jätetään kokonaan pois, jolloin
kiskon jalka on leveä taikka sen alusta erikoisesti
vahvistettu kuten yleensä raitioteillä (kuva 6).
Kiskot kiinnitetään pölkkyihin
erikoismuotoi-silla nauloilla taikka ruuveilla (kuvat 3 ja
13). Kiskon ja pölkyn väliin pannaan tav.
rautainen aluslevy. Kun kiskojen tulee olla
vähän sisällepäin kaltevassa asennossa, tehdään
puupölkkyihin lovitusmallin mukaan
vastaava lovi, taikka käytetään kiilanmuotoisia
aluslevyjä (kuvat 3, 8 ja 13). Rautaisiin
ratapölkkyihin kiinnitetään kiskot monenlaatuisilla
kiinnity skapp a leiliä (kuva 9i.
Tuoli-kisko kiinnitetään pölkkyyn kiinniruuvattuun
..tuoliin" vahvalla tammikiilalla (kuva 5). Kaksi
rinnakkaista ratakiskoa, joilla vaunut
kulkevat, muodostavat raiteen. Kiskonselkien
sisäpintojen väli on r:n päämitta, n. s.
raideleveys (kuva 3). Ensimäisiin engl. r :hin
muodostui siellä tavallisesta kärrien pyörävälistä
raideleveydeksi 4’ 8 V2" engl. = 1,435 m. Kun
muuallakin oli rakennettu paljon r:itä tätä
raideleveyttä ja se oli sopiva veturien ja vaunujen
rakenteelle, hyväksyttiin se Bernin konferenssissa
1868 yhdysliikenteen helpottamiseksi yleiseksi
kansainväliseksi
normaaliraidelevey-d e k s i. Arvion mukaan on 11. 74% kaikista
rautateistä normaaliraiteisia. Suurempia
raideleveyksiä on yleisinä 1,521 m = 5 engl. jalkaa
Venäjällä ja Suomessa: l,«oo = 5V» engl. jalkaa
Irlannissa ja Austraaliassa ; 1,i7« = 5 V2 engl. jalkaa
Espanjassa, Portugalissa, Intiassa, Argentiinassa
ja Chilessä. Kapeammat raideleveydet ovat yleisinä
1 ,067 m = 3 Va engl. jalkaa Norjassa (sitäpaitsi
normaaliraide), Etelä-Afrikassa, Japanissa ja
siirtomaissa; l,oo m Kreikassa ja Brasiliassa.
Sitäpaitsi on kaikkialla leveä- ja
normaalirai-teisten ratojen ohella varsinkin viimeaikoina
pienempää liikettä varten rakennettu paljon k a
-pearaiteisia ja pikkuratoja, joiden
raideleveys vaihtelee 1.000 ja 500 mm :n välillä.
Tavallisimpia raideleveyksiä ovat 1.000. 750. 600
mm, viimemainittu on pääasiallisesti tavaran
kuljetukseen aiottuja yksityisluontoisia , kuten
tehdas-, kenttä- y. m. ratoja varten. — Raiteen
mutkat (kaarteet 1. käyrät) ovat muodoltaan
ympyränkaaria. jotka laakeammilla
tasoitus-käyrillä yhtyvät suoraan rataan. Kun pitkät
vaunut hyvin vaikeasti kulkevat jyrkässä
kaarteessa, ei kaaren säde saa olla (vaunuista
riippuen) kovin pieni. S. V. R:llä sen vähin määrä
011 300 m, vaihteissa vielä pienempikin.
Käyttämällä vaunuissa ja vetureissa kahta vapaasti
kääntyväksi trukiksi 1. boggiksi (ks. t.)
yhdistettyä akseliparia, saadaan este pääasiallisesti
poistetuksi. Kaikissa tapauksissa täytyy raidetta
levittää kaarteissa, jotta laipallinen vaunuupyörä
(kuvat 10 ja 10 a) vääntyneenäkin mahtuisi siitii
kulkemaan. Raiteenlevitys 011 sitä
suurempi. kuta jyrkempi kaarre ou (S. V. R:illä 20
mm 300 m:n säteisessä kaarteessa). Kun
kaarteessa ulkopuolinen kiskokaari on pitempi kuin
sisäpuolinen, on vaunun kulkiessa kaarteen läpi
ulkopuolisen pyörän kuljettava pitempi matka
kuin sisäpuolisen, ja kun pyörät
rautatievaunuissa ovat liikkumattomasti kiinni akselissa,
täytyisi ulkopuolisen pyörän luistaa kiskolla,
ellei erotusta saataisi tasatuksi. Tämä saadaan
aikaan käyttämällä hiukan kartiomaisia pyöriä
(kuvat 13 ja 10 a), sillä sen kautta, että raidetta
on levitetty kaarteessa, pääsee vaunu
keskipakoisvoiman vaikutuksesta työntymään hiukan
ulospäin. kunnes ulkopuolisen pyörän laippa vastaa
kiskoon ja silloin ulkopuolisen pyörän
kosketus-kehä on suurempi kuin sisäpuolisen ja sen kul
kenia matkakin pitempi. Keskipakoisvoiman vai
kutuksen takia tulee vaunun kulkiessaan
kaarteessa olla sisälle 1. kaarteen keskiöön päin
kallellaan, sitä enemmän, kuta suurempi
kulkunopeus ja pienempi kaarteen säde 011. Tätä
varten asetetaan kaarteen ulkopuolinen kisko
sisäpuolista korkeammalle. Tämä k i s k o n k o h
o-tus 011 S. V. R:illä enintään 72 mm.
ulkomaisilla pikajunien radoilla jopa n. 225 111111. Radan
nousujen taitekohdat, jotka merkitään radan
sivulle pystytetyillä k a 11 e v u u s p y 1 v ä i 11 ä
(ks. t.i. pyöristetään parabelikaaren muotoisilla
vertikaalisilla tasoituskäyrillä.
Raiteen tulee aina olla mahdollisimman tasainen,
ja sitä varten se ainakin kaksi kertaa vuodessa,
syksyllä ja roudan lähdettyä keväällä,
tarkistetaan ja tukitaan, s. o. päällyssora
tukitaan n. s. tukkimishakuilla
ratapölkkyjen alle. kunnes alusta 011 luja ja raide
oikealla korkeudella. .Rata pysyy parhaiten
kunnossa. jos alussora on hyvin karkeata taikka
murskattua kiveä 1. sepeliä. — Raiteiden
haarau-tumis- ja risteyskohdissa ohjataan vaunu
raiteelta toiselle vaihteella (ks. t.). Vaunuja
ja vetureita voidaan, vaikka vain yksitellen,
siirtää raiteelta toiselle myös kääntö- ja
työntö-pöydillä. Kääntöpöydästä ks. t. Työntöpöytä
on myös pyörien varassa kiskoja pitkin, mutta
raiteiden poikkisuuntaan, liikuteltava lava. jolla
on palanen raidetta. Kun vaunu pysäytetään
sille, voidaan se työntää jonkun vieressä olevan
yhdensuuntaisen raiteen kohdalle ja vaunu
työntö-pöydältä kuljettaa tälle. Työntöpöytää käytetään
pääasiallisesti veturi- ja vaunupajoissa ja
varikoissa.
R :den pysähdyspaikat, joissa rautatieliikenne
liittyy muuhun liikenteeseen, ovat asemia
(ks. i.). pysäkkejä (pienempää liikettä
varten) ja p y s ä h d v s s i 1 t o j a (ainoastaan
hen-kilöliikettä varten). Asemat sijoitetaan tav.
liiketarpeen vaatimusten mukaan liikekeskuksiin.
Harvaan asutuissa seuduissa asemien suurimman
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
