Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatievaunu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16S3
Rautatie virkamiehet—Rautatieyksiköt
1624
lattialankkujen päitä kannattavalla
kulmaraudalla sekä ylhäältä samoin kattoa kannattavalla
kulmarautakehyksellä. Kattokoaret ovat myös
U-raudasta. Vaunun sivuseinissä ou suuri, kiskon
myöten rullilla kulkeva työntöovi ja sen
molemmin puolin luukuilla suljettavat ikkunat. Seinien
laudoitus on asetettu vaakasuoraan asentoon.
Suomen valtionrautateitä varten rakennetaan
myös tällaisia vaunuja, mutta sitä ennen
käytetyissä katetuissa tavaravaunuissa on koppa tehty
kokonaan puusta, laudoitus asetettuna pystyyu
tolppakehikon ulkopuolelle. Vanhimmissa
vaunuissa oli poikittainen laudoitus puutolppien
sisäpuolella. Sekä katettuja että avonaisia
tavaravaunuja on. samoinkuin matkustajavaunujakin,
"2-4-6 akselisia, ja niiden rakenteessa’ ou
erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että vaunun
oma paino tulisi mahdollisimman pieneksi vaunun
kuormituskykyyn nähden.
Avonaisissa tavaravaunuissa joko ei ole
ensinkään laiteita tai käytetään puolikorkeita tai
aivan matalia, jotka ovat usein kiinnitetyt
saranoilla niin, että ne voidaan kääntää alas
tavaran kuormaamisen ja purkamisen helpottamiseksi.
Laiteiden lisäksi käytetään irtonaisia, n. 1 */» m
korkeita, puisia tai rautaisia sivutolppia
kuljetettavan tavaran tukemista ja paikoillaan
pitämistä varten. Kivihiilen- ja malminkuljetukseen
käytettävien vaunujen koppa on kokonaan tehty
rautalevystä avonaisen laatikon tapaan ja
varustettu joko saranoilla kiinnitetyillä sivuporteilla
tai suppilon tapaan rakennettuun pohjaan
sovitetuilla luukuilla, joista kuorma voidaan päästää
itsestään valumaan pois. Hirsiä tai pitkiä
lankkuja kuljetettaessa käytetään lyhyitä,
laiteetto-mia. lattian päällisillä kääntöpnlkeilla
varustettuja vaunuja, joissa on vain yksi pari rautaisia
sivutolppia kääntöpalkkien päissä. Yhtä
kuormaa varten otetaan 2 tällaista yhteenkvtkettyä
vaunua. Paitsi jo mainittuja, käytetään hyvin
monenlaisia erikoisvaunuja aina kutakin
tavara-laatua varten: n. s. lämmin- ja jäälidytysvaunut
etupääs-ä kaikenlaisia ruokatavaroita varten,
erilaiset säiliö- 1. sisternivaunut kaasun, öljyjen,
happojen ja muiden nestemäisten aineiden
kuljetukseen, hevos- ja kanuunavaunut, hiekka-,
kalkki-, lanta- ja rikkavauuut j. n. e. 2
akselisten katettujen tavaravaunujen iG-sarja) paino
on n. 7,> ja kuorma 9.» tonnia. 7,ti m
pituisten 2-akselisten avovaunujen (H-sarja) paino
on n. 6.i ja kuorma 10 tonnia. 4-akseliset
13 m pituiset avovaunut (O-sarja) painavat 12.»
ja kuormaavat 22 tonnia.
Matkustajavaunuista painavat I luokan 2-akseliset r:t
n. 14.> tonnia ja niissä on 18 istumapaikkaa.
Samanpituisissa II luokan vaunuissa on 32 sijaa
ja ne painavat samoinkuin III luokan vaunut
13-14 tonnin, mutta jälkimäisissä on 45-47
istumapaikkaa. 4-akselisissa yhdistetyis-ä I ja II
luokan päivävaunuissa on 52 112 ja 40)
istumapaikkaa ja vaunun paino 30 tonnia. II luokan
makuuvaunuis-.i vaihtelee sijain luku 16-24 ja
paino 30-31 tonnin välillä. III luokan GUntzburgin
järjestelmän mukaisissa makuuvaunuissa on ylitä
monta makuu- kuin istumasijaakin L 56 ja
vaunun paino n. 26.» tonnia. N. 27.» tonnin III
luokan 4 akselisissa päivävaunuissa on 90 sijaa.
Suomen valtionrautateiden vaunustoon kuului
v n 1915 alu–ti kaikkiaan seuraava määrä vau-
nuja: 1 luokan matkustajavaunuja 23. I & 11 lk.
91. II Ik. 170, II & UI lk. 69. 111 lk. 534;
keisarillisia 5 kpl., salonki- ja vallasvaunuja 7,
ravintolavaunuja 1. matkatavaravauuuja 76,
vankivaunuja 24 ja konduktöörivaunuja 244, yhteensä
1,601 matkustajajunissa kulkevaa vaunua, joista
268 kpl. ou rakennettu ulkomailla (etupäässä
rautatieliikenteen alkuaikoina). Katettuja
tavaravaunuja 5.770, hevosvnunuja 1. lämmin- ja
jääh-dytysvaunuja 212. keittiövaunuja 1.
ruumisvaunuja 5, ruutivaunuja 8. lümmitysknttilnvauuuja 1.
läpikulkutavaravaunuja 4 ja lumiauroja 51 kpl.
2-ukselisia avonaisia tavaravaunuja 5.864,
tukki-vaunuja 696. 4-akselisia avonaisia tavaravaunuja
380, ranavaunuja 3, hiekkavauuuja 2,092.
häkki-vaunuja 63, kalkkivaunuja 30, rikkavaunuja 18.
vesivaunuja 2, öljyvauuuja 20 ja kaasuvaunuja
17 kpl. eli yhteensä 15.238 kpl. tavaravaunuja,
joista 1.245 on ulkomailla rakennettu. Sitäpaitsi
on valtionrautateiden hoidossa 48 postihallituksen
omistamaa postivaunua sekä useita yksityisille
kuuluvia petroleuminkuljetusvaunuja. ks.
Liitekuvaa Rautatie II, Rautatievaunu.
V. H.
Rautatievirkamiehet, ne ylemmät ja
alemmat virkamiehet, joiden haltuun rautateiden
käyttö on uskottu. Toimensa laadun mukaan ne
jakautuvat toimisto-, liikenne-, rata- ja
koneosaston virkamiehiin, joihin viimeksi
mainittuihin varastojen virkamiehet myös kuuluvat. Sekä
arvoluokkiin kuuluvat ..virkamiehet" että n. s.
palveluskunta jaetaan Suomen valtionrautateillä
vielä 1) sääntöpalkkaisiin ja 2) palkkiolla
palveleviin. Kaikkien näiden lisäksi tulee vielä
melkoinen joukko n. s. ylimääräistä henkilökuntaa,
kuten piirustajia. lasku- y. m. apulaisia sekä
liikenne-, rata- ja koneosaston työmiehiä.
Suomen valtionrautateiden virkamiehistö (niistä
on, nimenomaan palkkiovirkamiehistä mutta myös
veräjänvahdeista j. n. e. melkoinen miiiirä
naisia) ja ylimääräinen henkilökunta nousi 1913
yli 15,500 hengen ja niiden palkkaukseen meni
26.» milj. mk. Kykyinen palkkaussiiäntö on
huhtik. 24 p:ltä 1907; uusi tuntuvasti muutettu
palkkaussääntö ei ole vielä nykyään (maalisk.
1915) tullut käytäntöön, vaikka se jo 011
otettuna huomioon v:n 1915 rahasäännössä.
Rautatieläisten keskuudessa toimii kokonainen
joukko yhdistyksiä. Ensimäinen niistä oli
„Järnvägsföreningen i Finland", joka perustettiin
virkamiesten kesken Helsingissä lokak. 1873. Se
hankki itselleen melkoisen kirjaston ja pani
1887 toimeen ensimäisen
rautatienvirkamies-kokouksen. jossa yhdistyksen säännöt muutettiin
ja nimeksi tuli Järnviigsmannaföreningen.
Yhdistykseen on liittynyt lukuisa joukko
paikallisosastoja sekä eri osastona asemapäällikköyhdistys.
Toinen oli etusijassa pnlveluskunnan keskuudessa
toimiva Suomen rautatieläisyhdistys (per. 1888),
kolmas Suomen rautatieläisten liitto
(sosialistinen. per. 1905). Muista yhdistyksistä
mainittakoon Svenska kamratförhundet. Naisvirkailijani
yhdistys. Suomen rautatieläisten raittiusyhdistys
(v:sta 1902). [. Korpisaari, „Suomen
rauta-t ieläiskunta 1862-1912" (1912) ] J. ff. K.
Rautatieyk8iköt, rautatienkäytössä eri mitta ,
paino- ja lukusuureita esittävät yksiköt.
Rautatien pituus esitetään kilometriluvulla,
jota seuraa vähintään yksi, rata- ja raidepituuttu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
