Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatinktuuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1625
osoitettaessa mieluimmin kolme desimaalia;
tällöin erotetaan m. m.: 1) ratapituus (rakennettu
rata. joka voi tienhaarasta lähimmälle asemalle
kuulua kahdenkin rautatien liikennepituuteen ja
tulee jälkimäisessä siis lasketuksi kahdeksi;
mitataan radan äärimmäisessä päässä olevaan
pus-kinpenkkiin saakka) ; tätä lähellä, vaikka
muutamissa tapauksissa eroten siitä melkoisestikin,
on omistuspituus; 2) raidepituus (raiteiden
yliteenlaskettu määrä) ; 3) liikennepituus
(liikennöidyn radan pääteasemien keskikohdalle
saakka; kun eräillä haararadoilla, jotka ovat
avatut tavaraliikenteelle, ei kuljeteta
matkustajia tai päinvastoin, erotetaan vielä henkilö- ja
tavaraliikennepituus) : 4) virtuaalipituus
(käytetään aikatauluja tehtäessä, jolloin vastamäki
lasketaan vetovoiman ja kulkuajan kannalta
pitemmäksi kuin sama ratapituus myötämäkeä tai
tasaista; täten tulee myös sama väli eri
suuntiin mitattaessa usein eri pitkäksi) ; 5)
tariffi-pituus (jos esim. erityisiä tarkoituksia varten
tahdotaan määrätä samat kuljetusmaksut
johonkin satamaan, kuin mitkä tavallisen
liikenne-pituuden mukaan ovat voimassa toiseen,
likem-pänä olevaan). Viimeksimainittu pituus
lasketaan vain täysin kilometrein ja siitä
julkaistaan n. s. välimatkatauluja kultakin asemalta
toisille.
Paino merkitään kiloissa, mutta suuremmissa
laskelmissa käytetään yleensä tonnilukua (tässä
n. s. metrillistä tonnia = 1,000 kg). Varastotileissä
käytetään painomittana myös senttaalia. Kun
halkoja, sysiä y. m. mitataan rahtia laskettaessa
kuutiometrein, muutetaan tuo mitta vaunun
kuormausta laskettaessa ja tilastossa painoksi, jolloin
m3 halkoja lasketaan keskimäärin 387,s ja m3
sysiä 160 kg:ksi.
Junain nopeus osoitetaan sillä
kilometri-luvulla. minkä juna on kulkenut tunnissa. Tässä
erotetaan pääasiallisesti; 1) matkanopeus, s. o.
kuinka monta km tuntia kohti juna matkalla
viipyy, pysähdykset lukuunotettuina: 2)
kulkunopeus, s. o. montako km tunnissa määrätty juna
keskimäärin kulkee, pysähdyksiä
lukuunottamatta; 3) perusnopeus, s. o. radasta, veturista
ja junan painosta johtuva jollekin junalle
esteettömällä radalla määrätty normaalinopeus; 4)
korkein sallittu nopeus, s. o. samoista seikoista
johtuva erityisissä poikkeustiloissa sallittu nopeus.
Liikkuvan kaluston työ mitataan,
veturien veturikilometreillä ja vaunujen
vaunu-kilometreillä sekä, koska vaunut useinkin ovat
pituutensa puolesta erilaisia,
vaununakselikilo-metreillä; koko junain kulku junakilometreillä.
Matkusta jäin jollakin rautatiellä
kulkemaa määrää yhteensä esitetään
henkilö-kilometreillä ja tavarankuljetusta
tonnikilometreillä (tilastossa nämä enimmiten esiintyvät
tuhatlukuina) ; kun tiedetään myös lähteneiden
matkustajani luku ja lähetetyn tavaran
tonni-määrä. voidaan siten laskea matkustajamatkain
(myös eri luokkain) ja tavarankuljetusten (myös
eri laatujen) keskipituus.
Rautateiden pääoma-arvo. sekä
alkuperäinen että lisääntynyt (s. o. nykyinen), esitetään
tavallisesti jaettuna ratakilometrejä kohti.
Samoin esitetään ratakilometrittäin maan
varustus rautateillä, nim. montako
ratakilomet-riä jossakin maassa tulee 100 km2;iä kohti maan
1626
pinta-alasta ja montako kutakin 10,000 asukasta
kohti. J. E. K.
Rautatinktuuri = rautatipat ks.
Rauta-lääkkeet.
Rautavaara. 1. Kunta. Kuopion 1.,
Pielisjärven kihlak., Rautavaaran uimismiesp. (joka
käsittää myös osan Nurmeksen pitäjää); kirkolle
Nurmeksesta 50 km, Lapinlahden
rautatieasemalta 70 km, Syvärinlahden laivalaiturista 30
km. Pinta-ala 1,329,s km3, josta viljeltyä maata
(1910) 2,507 ha (siinä luvussa luonnonniityt
1,607 ha). Manttaalimäärä 17,sssi (1912).
Talon-savuja 122, torpansavuja 59 ja muita savuja 58
(1907). 3,430 as. (1913) ; 434 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 348
(1901). 238 hevosta, 1,822 nautaa (1912). —
Kansakouluja 5 (1914). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Nilsiän kanssa.
Teollisuuslaitoksia; Rautavaaran höyrymylly ja saha;
Älänteen-kosken vesimylly. — 26 vaski-aluetta 011 vallattu,
mutta niissä ei vielä ole mainittavasti tehty työtä.
— 2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Ylä-Karjalan rovastik.; Nurmekseen
kuulunut kappeli, perustettu 1849, sitä ennen oli
jo (1816) rakennettu kirkko ja v:sta 1828 alkaen
hoiti seurakuntaa saarnaaja. R. määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät. 5
p;ltä syysk. 1894 (ensimäinen khra v:sta 1910).
— Kirkko puusta, rak. 1825-27. L. H-nen.
Rautavalimo käsittää kaikki laitteet, välineet
ja erilaatuiset työt valamalla valmistettaessa
esineitä raudasta. Valettava rauta otetaan joko
suorastaan masuunista (rautavalu) tai
Martin-uunista t. m. s. (teriisvalu). Tavallisimmin
sulatetaan kuitenkin tarkoitukseen erikoisesti
valmistettu valimoraakarauta uudelleen useimmin
ku-poliuunissa koksin kanssa. Valettava esine
kaavataan puumailin avulla kosteaan kaavaushiekkaan.
tai toimitetaan valu suorastaan valettavan
esineen muotoiseen rautamuottiin (kokilli).
Valamalla valmistetaan koneosia, putkia, uunilaitteita,
rakennustarpeita j. n. e. sekä myös taiteellisia
esineitä. Pienempiä valuesineitä joskus
adusee-rataan (vrt. Rauta). W. W-o.
Rautavesi, lääkkeenä käytetty raudanpitoiuen
kivennäisvesi. Sellainen on esim. Kuopion r.
vrt. Rautalähde. S. S.
Rautavihtrilli, rautasulfaattia, jossa on 7
mole-kyliä kidevettä, FeS04 + 7H20. R. muodostaa
vihreitä, läpinäkyviä, monokliiniseen järjestelmään
kuuluvia kiteitä, jotka lähenevät romboedrin
muotoa. Pinnaltaan kiteet hapettuvat rapautuessaan
emäksiseksi ferrisulfaatiksi ja tulevat keltaisiksi.
R. esiintyy luonnossakin melan teriit ti
nimisenä kivennäisenä ja on tavallisesti
muut-tumistulos rikki- tai magneettikiisusta. R:iä
käytetään väriteollisuudessa sekä kirjoitusmusteen
valmistukseen. E. M-ruen.
Rautayrtti (Verbena), keskikokoisia,
vastak-kaislehtisiä ruohoja huulikukkaisille sukua
olevaa Vcrbenacece-heimoa, useimmat Ameriikassa.
Puutarhoissa viljellään muutamia
kauniskukkai-sia lajeja. K. L.
Rautayöt ks. Halla.
Rautiainen CAccentor mndularis), n. 15-16 cm ;n
pituinen, kerttusten sukuinen varpuslintu.
Selkäpuoli ruosteenruskea, mustankirjava pää. kaula
ja eturinta tummantuhkansiniset. alapuolet
vaaleanharmaat. R. näyttää olevan harvinainen Suo-
Rautatinktuuri—Rautiainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
