Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reaktsioniratas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lii 45
Reaktsioniratas—Rebekka
1646
Reaktsioniratas Ks. Vesiratas.
Reaktsionisentrifugi k>. Reaktsioni ja
Sent r i f u g i), sekoituskone. millä väkeviä
happoja sekoitetaan erilaatuisten nesteitten kanssa,
kuten nitreerattaessa, sulfoneerattaessa. esim.
nitroglyseriiniä valmistettaessa. S. S.
Real. oik. ..kuninkaallinen". l.V:een 1870 esp.
hopearaha. Entisessä Espanjan Ameriikassa ja
siirtomaissa laskettiin r. = pesoa; 2) ennen
port. laskuyksikkö. = 40 reisiä: 3i jalojen
metallien painomitta Hollannin Itä-Intiassa, = 27,>4j g.
Realgaari, mincr.. punaista arsenikkisulfidia,
AsS. R. esiintyy tiiviinä tai hienorakeisena mas
sana. usein ainoastaan härmeenä toisten
kivennäisten pinnalla. Kiteytyy monokliinisessa
järjestelmässä. Kovuus l.s-2, siis sangen pehmeä,
om.-p. 3.4-3.«. Väri on kirkkaan punainen,
pinnalta kellertävä, mikä aiheutuu siitä, että r.
päivän valossa vähitellen muuttuu keltaiseksi
arse-nikkisulfidiksi, auripigmentiksi, AS0S3.
R:ia syntyy sekundäärisesti arsenikinpitoisista
malmeista sekä myöskin tuliperäistä tietä
härmeenä tulivuoren kraaterien seinille. E. U nen.
Realisatsioni (ransk. réalisation), oik.
toteuttaminen : rahaksimuutto. vrt.
Raliareali-s a t s i o n i.
Realismi (uuslat. reaWsmus),
maailmankatsomus, joka kiinnittää huomiota todelliseen
olevaiseen ihannoimatta sitä; usein ymmärretään r:ia
niin. että se pitää ..todellisena" ensi sijassa tai
yksinomaan aineellista, ulkonaista olevaista.
Käytännöllisessä elämässä ja toiminnassa realisti
on se, joka mukautuu ..karkeaan" todellisuuteen
semmoisena kuin se on ja.’ sovittaa toimintansa
tosiolojen mukaan, ajamatta takaa mitään
epätietoisia tai vaikeasti toteutettavia ihanteita.
Tieteellisenä oppikäsitteenä r. esiintyy monessa
eri merkityksessä. Tiet 0-0 p i 1 1 i n e n r. on se
mielipide, että itsenäinen olevainen on olemassa
riippumatta tajuavasta hengestä ja
toisenluontoi-sena kuin tämä (vastakohta idealismi).
Meta-fyysillisessä merkityksessä r. sanaa on
usein käytetty (vaihtelevissa ja hieman
epämääräisissä merkitysvivahduksissa) osoittamaan
oppisuuntia, joiden mukaan kaikki tosiolevainen on
tavalla tai toisella fyysillisen olevaisen kaltainen.
Uusimmassa filosofisessa kirjallisuudessa
kuitenkin enimmäkseen vältetään sanan käyttämistä
erityisen metafyysillisen kannan nimityksenä
(vrt. Filosofia, palsta 1077). Ominaisessa
merkityksessä sitä on käyttänyt esim. Herbart
oman metafyysillisen oppinsa nimityksenä. —
Aivan toisessa merkityksessä käytettiin sanna
keskiajan filosofiassa, jolloin se.
..nominalismin" (ja ..konseptualismin", ks. n.)
vastakohtana. osoitti sitä mielipidettä, että yleiskäsitteet
1. aatteet ovat jotakin todellista eivätkä suinkaan
paljaita ..nimiä". Jyrkkä r. ajatteli Platonin
idea-opin tavoin, että aate on olemassa ..ennen
yksityisolioita" (ante res) jonkinmoisena
yliaistillisena olioiden mallikuvana ylevämmässä.
salaperäisessä aatemaailmassa. Maltillinen r. pani
painoa siihen, että yleiskäsite on olemassa
„yksityisolioissa" (in rebus) niiden sisäisenä
perusolemuksena, esittäen sitäpaitsi usein, että
yleiskäsite myöskin on olemassa ..ennen
yksityisolioita" Jumalan luomisaatteessa sekä
..yksityis-olioiden jälkeen" (post res) tajuavan ihmisen
ajatuksissa. Keskiaikainen r. oli siis oppisuunta.
joka nimenomaan kannatti idealistista ja
aatteellista maailmankatsomusta. Sitä edustivat
esim. Anselm Canterburylainen, Tuomas
Akvinolainen ja Duns Seotus. .4. Gr.
Esteetti sessä merkityksessä r. tarkoittaa
kirjallista tai kuvaamataidetta, joka tavoittaa
esityksen todenmukaisuutta ja
todellisuusvaikutusta. Varsinaisena taideterminä r.-sanaa on
yleisemmin ruvettu käyttämään vasta 19:nnellä
vuosis.: Ranskassa alkoi esim. 1856 ilmestyä
aikakauslehti „Le Réalisme". R:n jyrkempää
muotoa on nimitetty naturalismiksi
(ks. t.). [v. Binder-Krieglstein. ..Realismus und
Naturalismus in der Dichtung" (1892) : S. Meier.
,,Realismus als Princip der schönen Kiinste"
(1900).]
Realistinen katsantotapa on realismin
mukainen ajatus- ja toimintatapa.
Realistinen koulukunta,
historiallis-realisti-nen koulukunta, ks. Taloustiede.
Realiteetti uuslat. rea’litas\. todellisuus, todel
linen olemassaolo.
Rea Silvia (myös Rliea S. t. Il ia), roomal.
tarustossa Alba Longan kuninkaan Numitorin
tytär, jonka hänen setänsä Amulius, syöstyään
veljensä valtaistuimelta, teki Vestan neideksi. jotta
laillinen kuningassuku sammuisi. Mutta R. S.
saavutti Mars jumalan rakkauden ja synnytti
tälle kaksoisparin Romuluksen ja Remuksen.
Hänet heitettiin sen johdosta Tiber-jokeen. mutta
jokijumala pelasti ja otti hänet puolisokseen. —
R. S. näyttää alkuaan olleen sama kuin kreik.
Rhea (ks." t.). E. R-n.
Réaumur [reomy’r], René Antoine
Ferchault de (1683-1757). ransk.
matemaatikko ja luonnontieteilijä., luki aluksi
lakitiedettä. sittemmin matematiikkaa ja
luonnontieteitä. Jo 20-vuotiaana hän kirjoitti joukon
geometrisia tutkielmia. Hänen fysikaaliset
tutkimuksensa koskettelevat m. m. lämmön johtumista,
ominaislämpöä. Mariotten lakia ja
jäähdytys-seoksia. Suurimman kuuluisuutensa hän saavutti
suunnittelemalla väkiviinalämpömittarin (1730),
jonka perusväli oli jaettu 80 asteeseen. Tätä n. s.
R:n asteikkoa on myöhemmin käytetty
elohopea-lämpömittareissakin. — Eläintieteenkin alalla R.
suoritti laajoja ja arvokkaita tutkimuksia,
etenkin hyönteisten rakenteesta, elämäntavoista ja
kehityksestä. Hänen huomattavin julkaisunsa on
..Mémoires pour servir à l’histoire naturelle des
insectes" (1734-42). — R. on sitäpaitsi keksinyt
maitovalkean lasin n. s. R:n posliinin
valmistuksen sekä menetelmän valuraudan
muuttamiseksi takoraudaksi. V. S:n. (I. T-s.)
Rebec (Rubeea. Ribeba. Rubella. arab. Rebabi,
keskiaikainen jousisoitin, viulun edeltäjä. On
otaksuttu sen tulleen arabialaisten mukana
Espanjaan. mutta on myös pätevillä syillä väitetty
arabialaisten vasta Espanjassa siihen
tutustuneen. Mahdollisesti sen alkuperä on kelttiläistä
tahi pohjois-eurooppalaista juurta. /. K.
Rebekka (hepr. ribka), Betuelin tytär 1 Moos.
2223: 24J5) ja Laabanin sisar (1 Moos. 24»8).
Abrahamin palvelija toi hänet (1 Moos. 24i2
ja seur.) vaimoksi Iisakille, jolle hän, oltuaan
kauan hedelmättömänä, synnytti kaksoiset Esaun
ja Jaakobin. R. kuvataan tarmokkaaksi ja
kii-vasluontoiseksi naiseksi (1 Moos. 25j?; 27i3- ui.
Ar. H.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
