- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1653-1654

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reduplikatsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1653

nentäminen saadaan aikaan kuristamalla. Ta
vallisin rakenne on se, että venttiililautanen
välittömästi yhdistetään mäntään, jonka toiselle
puolelle painaa höyry ja toiselle joko paino tahi
aseteltava kierrejousi. Kuva esittää r:n, jossa
on käytetty painoa. Höyry tulee
oikeanpuolisesta aukosta A vasemmanpuoliseen B ja painaa
mäntää C sen alapuolelta. Aukossa B voi syntyä
ainoastaan sellainen höyrynpaine p että
mäntään C vaikuttava höyrynpaine — p on yhtä

iso kuin männän kuormitus. Jos p suurenee,
nousee mäntä ja sulkee samalla venttiilin, jos paine
pienenee, avautuu venttiili enemmän. —
Paino-kuormituksen asemesta nykyään enimmäkseen
käytetään kierrejousta. jolloin helposti voidaan
muuttaa jousen voimaa ja siis myöskin
höyrynpainetta p. E. S-a.

Reduplikatsioni (lat. reduplicä’tiö=
kahdista-minen. toistaminen), sellainen (latinan, kreikan)
verbintaivutuksen omituisuus, että jossakin
para-digmimuodossa joko kantavartalo kokonaan tai
sen alkuosa esiintyy toistettuna, esim. lat. tundo
= kolhin, perfekti tutudi = o\en kolhinut. A. K.

Reduseerata lat. redüfcerc). palauttaa,
rajoittaa, vähentää; /rem., pelkistää, käsitellä
kemiallisia yhdistyksiä pelkistävillä, s. o. happea
poistavilla aineilla (ks. myös R e d u k t s i o n i). S. S.

Redutti (ransk. redoute), kaikilta puolin
lujilla rintamuksilla varustettu kenttävarustus.
jossa on puolustuslaitoksia sekä jalka- että
tykki-väkeä varten. R;ssa cn vain ulkonevia
kulmak-keita ja se on tav. 4-kulmainen. mutta voi myös
olla 5-6-kulmainen. il. v. H.

Redwitz /-vitsj. Oskar von (1823-91), saks.
kirjailija, aloitti toimintansa
kiiliko-ultramonta-nistisella. romanttisella runoelmallaan
..Ama-ranth" (1849. 44 :s pain. 1904), joka pikemmin
tendenssinsä kuin taiteellisten ansioidensa vuoksi
saavutti suuren menestyksen. Näytelmä ..Thomas
Morus" (1856 todistaa täydellistä käännettä, ja
hänen myöhemmät teoksensa, näytelmät
..Philip-pine Welser" 1857). ..Der Zunftmeister von
Nurnberg" (1860), ..Der Doge von Venedig" (1863) sekä
hänen laaja romaaninsa ..Hermann Stark" i3 os.
1S69i ovat täysin ultramontanistisesta
tendenssistä vapaat. Hänen muista teoksistaan ovat
mainittavat isänmaallinen eepos ..Das Lied vom tietien
deutschen Reich" 11871. 11 ;s pain. 1876) ja
luonnonfilosofien eepos ..Odilo" 118781. H. Kr-n.

Reekeli ruots. regeh. pituussuuntaansa
työnnettävä metallisalpa.

Reelinki (ruots. reling). aluksen päällyskantta
ympäröivä parras 1. aidake, keskimäärin 1-2 m
korkea, riippuen aluksen ko’osta ja laadusta.

Reetori (kreik. rhëtör= puhuja), muin.
kreikkalaisilla sekä käytännöllinen puhuja että
tieteellisen puhetaidon t retoriikan) kehittäjä ja
opettaja: roomalaiset käyttivät sanaa ainoastaan
jälkimäisessä merkityksessä. Sisiliassa syntynyt
retoriikka tuli tunnetuksi peloponnesolaissodan
aikana Kreikassa, missä ennen pitkää perustettiin
puhujakouluja. Kreikan mantereelta se levisi
saarille ja Aasiaan; kuuluisia olivat etenkin
Rhodoksen ja Pergamonin reetorikoulut. Kreik.
retoriikasta ks. Kreikan kieli ja
kirjallisuus iIV, palstat 1497. 1501). — Roomassa
kohtasi kreik. r;eita aluksi nurjamielisyys; niinpä
heidät karkoitettiin senaatin päätöksellä 161 e. Kr.

1654

Mutta jo 1 :llä vuosis. e. Kr. esiintyi roomal.
r :eita ja perustettiin kotimaisia puhujakouluja.
Reetorillinen kasvatus tuli kaiken kasvatuksen
huipuksi, ja Vespasianuksen ajoista oli Roomassa
valtion palkkaamia kreik. ja roomal. retoriikan
opettajia. Roomal. puhetaidon teorian edustajista
ovat huomattavimmat Cieero ja Quiutilianus.
(Volkmann, „Die Rhetorik der Griechen und
Römer" (3 ;s pain. 1901).] E. R-n.

Refaktsioni i ransk. rt faclion, holl. refakliei
on sellaineu takaisinmaksu, jonka rautatieyhtiö
myöntää yksityiselle liikennöitsijälle
poikkeukseksi yleisesti voimassa olevista
tavarankuljetus-maksuista. Se liike, jota tällä tavoin suositaan,
pääsee sen nojalla edullisempaan asemaan kuin
kilpailijat. Varsinkin Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa. joissa rautatiet kuuluvat yksityisille
yhtiöille, tätä keinoa on paljon käytetty
mahtavien yrittäjäyhtymien. trustien taisteluissa
kilpailijoidensa kanssa. Mutta siihen nähden, että
yleiselle liikenteelle avatut rautatiet ovat
kaikkien käytettäväksi perustettuja julkisia laitoksia,
on puheenalainen menettely niiden luonteeseen
ja asemaan kokonaan soveltumaton. Useissa
maissa onkin r:ien myöntäminen nimenomaan
laissa kielletty. Ne saattavat siten tulla
kysymykseen vain kiertoteitse, salaisina
väärinkäytöksinä. joita valtiovalta koettaa estää. Missä
rautatiet ovat valtion omia. tämä käykin ilman
muuta päinsä (vrt. E r o t u s t a r i f f i).

Nimitystä r. on varsinkin ennen aikaan
kauppa-kielessä käytetty myös sellaisesta painon ja
hinnan alennuksesta, jota ostajalle myönnetään
tavaran vahingoittumisen tai erinäisissä
tavaroissa ilmenevän epäpuhtauden takia. Missä
määrin tällaista hyvitystä voidaan vaatia,
riippuu joko asianomaisten kesken tehdystä
sopimuksesta tai paikkakunnan kauppatavasta. L. Hrm.

Refektori I. re f e k t o r i u m i lat.
refeciö’-rium = virkistyspaikka), luostarin ruokasali.

Referaatti ks. Refereerata). selostus.

Refereerata 1. referoida (ransk. référer,
<C lat. refe’rre = uudelleen esittää), selostaa.

Referendaari iks. Referendumi. esittelijä;
Saksassa niiden lainopin ylioppilaiden nimitys,
jotka ovat suorittaneet valmistavat lainopilliset
virkakokeet ja sitten määrätyt ylimääräisinä
palvelemaan virastoissa-, neljän vuoden
palveluksen jälkeen r. saa suorittaa varsinaisen
lainopillisen virkatutkinnon (asessoritutkinnon). ./. F.

Referendum [-re’-] (lat.. < refe’rre = esittää),
oikeastaan se mikä on jollekin esitettävä,
alistettava. sitten: esittäminen, alistaminen: Sveitsin
valtio-oikeudessa jonkun julkisen asian. tav.
lainsäädäntöön kuuluvan, alistaminen kansan (s. o.
valtiollista äänioikeutta omaavien) ratkaistavaksi.
Laajemmassa merkityksessään r. joskus
tarkoittaa välitöntä kansanlainsäädäntöä yleensäkin.
Sveitsin valaliitossa sekä kaikissa kanttoneissa
r. on ehdoton 1. obligatorinen r. kaikissa
valtiosäännön muuttamista (revisionia)
koskevissa asioissa, tavallisen lainsäädännön alalla
on valaliitossa vain ehdollinen 1. fakultatiivinen
(nim. 30,000 kansalaisen tai 8 kanttonin
vaatimuksesta toimitettava) r.: kanttoneissa nämä
molemmat r:n muodot vaihtelevat, useat
valtiosäännöt säätävät toisissa asioissa käytettäväksi
obligatorisen, toisissa fakultatiivisen r:n. ks
K a n s a n 1 a i n s ä ä d ä n t- ö. R. E.

Reduplikatsioni—Referendum

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:36 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0881.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free