Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Regatta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1661
Regatta—Regestit
1662
rajoitetuksi esinekolitaiseksi oikeudeksi tai
omistusoikeudeksi vesialueeseen (Rakennuskaari 18 :1).
Samoin on metsä-r. muuttunut valtion
omistusoikeudeksi alkujaan kenellekään kuulumattomiin
maihin. Syntynyt lienee tämä r. siten, että
uutis-»sukkaalta. joka tahtoi asettua jakamattomalle,
yhteiseksi katsotulle maalle, vaadittiin veroa tai
vuokraa, josta kolmasosa jolloinkin maksettiin
kuninkaalle yhteismaanrahan (allmänningsöre)
nimisenä, ja tämä siten sai aihetta selittää sen
maksamisen merkiksi hänen omistusoikeudestaan
kolmannekseen kaikista yhteismaista. Kun.
kirjeellä 4 p:ltä maalisk. 1535 antoi Kustaa Vaasa
oikeuden jokaiselle, joka tahtoi ottaa viljelykseen
maata ja rakentaa joko vanhalle autiomaalle tai
..kruunun ja kuninkaan yhteismaalle", siihen
ryhtymään luvan saatuaan, ja kuuluisalla kirjeellä
20 p:ltä huhtik. 1542 selitti sama kuningas
sellaiset tilukset, jotka asumattomina sijaitsivat
kyläkuntain piirien ulkopuolella. Jumalan,
kuninkaan ja Ruotsin kruunun omiksi. Pitäjien
oikeutta yhteismaihin ei kuitenkaan supistettu
ennenkuin isonjaon yhteydessä 1777 annetun
selityksen kautta, jonka mukaan liikamaat oli
erotettava kruunulle. R:eiksi voidaan meillä sanoa
valtion postinkuljetus-, rautatie- ja
sähkösanoma-liikenne- sekä rahanlyöutioikeuksia, sekä muissa
maissa myös erityisiä valtionmonopoleja. vrt.
Erioikeus, Yksinoikeus. EI. K.
Regatta (it. regata), suurehko kilpasoutu tai
-purjehdus (siihen osaaottavine aluksineen).
Regel [rë-J, Eduard August von
(1815-92), saks.-ven. kasvitieteilijä ja puutarhuri, tuli
1855 Pietarin kasvitieteellisen puutarhan
tieteelliseksi johtajaksi, toimittuaan sitä ennen samalla
alalla Saksassa. R. on julkaissut suuren joukon
kasvisystemaattisia ja floristisia tutkimuksia
Venäjän valtakunnan eri osista sekä
puutarhanhoitoa käsitteleviä teoksia. Perusti 1S63 Pietariin
yhdessä puutarhuri J. K. Kesselring-vainaan
kanssa yhä edelleen molempien nimeä kantavan,
erinomaisesti johdetun ja monipuolisesti
varustetun liikkeen: puutaimiston, pomologisen puu
tarhan, sekä laajalti tunnetun perenna- ja
alppi-kasvitarhan. josta Suomeenkin on saatu runsaasti
kestäviä hedelmäpuulaatuja ja Suomen oloissa
viihtyviä taimia. Nykyisin ei puutarhassa
harjoiteta mitään varsinaista hedelmätieteellistä eikä
sanottavasti koetoimintaa, vaan miltei yksinomaan
taimien kauppaamista. Liikkeen nyk. omistaja
V. J. Kesselring. 1. V-s. rf B. IV. H.
Regelatsioni (engl. regelation), uudestaan
jäätyminen. ks. Jää.
Regeneraattori-uuni (ks.
Regenerat-s i o n i). uuni. jossa voidaan aikaansaada
erittäin suuri kuumuus, ks. Ra u t a.
Regeneratsioni ilat. regenerä’tiö), uudestisyn
lyminen. Biol. Hävinneiden kudoksien t.
kokonaisten ruumiinosienkin uudistuminen, uudestaan
kasvaminen, ks. U u d i s t u s k y k y.
Regensburg- {rëgensburhj], Ylä-Pfalzin halli
tuspiirin pääkaupunki Baierissa. Tonavan oik.
rannalla vastapäätä Regen-joen suuta ja
Stadt-amhof nimistä esikaupunkia, monen radan
risteyksessä: 52.624 as. (1910), joista n. ’/s
evankelisia. — R. on viehättävä, tyypillinen keskiajan
kaupunki, kadut kapeat, mutkikkaat, talot usein
ampumareikäisillä torneilla varustetut:
mielenkiintoinen varsinkin Gesandtenstrasse-katu. jonka
varrella Saksan valtioiden vaakunakilvillä
koristetut edustajain asunnot. Huomattavia
rakennuksia: tuomiokirkko St. Peter (1275-1534), St.
Em-meram-, St. Jacob-, St. Ulrich- (aloitettu 1250),
Obermiinster- ja dominikaanikirkko (1274) ;
raatihuone. jossa Saksan valtiopäivät 1645 (1663)-1806
kokoontuivat, Thurn und Taxis-ruhtinaideu
palatsi, kunink. palatsi, herttuan- ja
piispankar-tauot y. m. Kuningas Ludvik I:n muistopatsas,
j Tonavan yli vie vanha, 312 m pitkä kivisilta
(1135-46). — Lyseo, pari seminaaria, pari lukioa:
kirjasto, teatteri. Piispanistuin. — Rauta-, teräs-,
savi-, kangas-, nahka-, tupakka- y. m.
teollisuutta; vilkasta vilja-, puutavara-,
polttoöljy-kauppaa. Sähköraitiotie. — Tonavan varrella, 10
km R:u alapuolella on Ludvik I:n saks.
suurmiesten muistoksi rakentama Parthenouin
jäljennös Walhalla (yli 100 muistopatsasta), ja 24 km
R:n yläpuolella Kelheimin „vapautushalli" (rak.
1813 v:n sodan sankarien muistoksi). E. E. K.
Historia. R. oli jo ennen roomalaisaikaa
kelttiläisten asumuksena nimeltä Radasbona.
Room. rajalinnoituksena sillä oli (Regen- I.
Reganus-joen mukaan) nimenä Regina castra.
Sittemmin R :sta tuli Baierin herttuain asunto ja
piispanistuin, 826 itäfrankkilaisten karolingien
pääkaupunki. SOO-luvulta alkaen R:ssa oli
linna-kreivejä kuninkaallisina virkamiehinä. V. 1245
R :sta tuli valtakunnankaupunki. Sen kauppa oli
hyvin kehittynyt, varsinkin 1300-luvulla
kauppa-yhteys Italian kanssa. R:n interimistä ks. t.
V:sta 1663 Saksan valtiopäivät valtakunnan
loppuun asti pidettiin R :ssa. Valtakunnan
hajaantuessa 1806 R. menetti valtakunnanvapautensa
joutuen vaaliarkkikansleri Dalbergille, mutta 1810
Baierille. " G. R.
Regensburgin interim. Regensburgin
uskou-nonkeskustelussa 1541 sopivat evankeliset ja
katoliset teologit eräistä uskonkappaleista
(ihmisen vapaus ja perisynti), mutta toisista, kuten
vanhurskauttamisesta, kirkosta ja sakramenteista
ei voitu päästä yksimielisyyteen. Sen johdosta
velvoitettiin Regensburgin valtiopäiväin
päätöksessä (1541) evankeliset niihin opinkappaleihin.
joista oli päästy yksimielisyyteen. Muista
opinkappaleista ei määrätty mitään. Tätä velvoitusta
nimitettiin R. i :ksi (ks. Interim), koska vielä
toivottiin vastaisuudessa päästävän täydelliseen
yksimielisyyteen. E. K-a.
Regentti (lat. rcgens = hallitseva), hallitsija:
hallituksen hoitaja. Nimenomaan mainitaan
historiassa tällä nimellä Orléans’in herttua Filip,
joka 1715-23 valtionhoitajana alaikäisen
Ludvik XV:n puolesta johti Ranskan hallitusta.
Reger [règar], Max (s. 1873), saks. säveltäjä,
Riemannin oppilas. Toimittuaan teorianopettajana
Münchenin musiikkiakatemiassa (1905-061 R.
siirtyi Leipzigiin konservatorin sävellysopettajaksi
ja yliopiston musiikinjohtajaksi. R. on
uudenaikaisen sävellystyylin voimakkaimpia edustajia.
Hänen runsaaseen tuotantoonsa kuuluu
orkesteri-ja kamarimusiikkiteoksia, soolo- ja kuorolauluja,
urku- ja pianosävellyksiä. sovitelmia Bachin,
Chopinin. Wolfin. Brahmsin y. m. sävellyksistä.
I. K.
Regestit (lat. regc’sta < rege’rere = saattaa
paikalleen) ovat kronologisesti järjestettyjä
asiakirjaluettelolta. joissa ilmoitetaan päivämäärä,
paikka, missä asiakirjat säilytetään, tai teos,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
