Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rehnsköld ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1669
Rehnsköld—Rehuaineet
1670
3. Robert Henrik R. (1777-1841),
valtiomies. Suomen ministcrivaltiosihteeri. kreivi,
edellisen poika, syntyi 15 p.
heinäk. 1777 Hevonpään
(Viksbergin) kartanossa
Paimiossa. Tuli 1791 yli
oppilaaksi Turussa, 1795
auskultantiksi Turun
hovioikeuteen. Palveli sitten
Tukholman virastoissa, otti
osaa Norrköpingin
valtiopäiviin ja nimitettiin 1802
kamarijunkkariksi. V.
1805 hän tuli
apulaisjäse-neksi Turun
hovioikeuteen ja 1807 asessoriksi.
R. otti loppuvuodella 1808
Turun hovioikeuden
edustajana osaa Suomen
depu-tatsioniin (ks. t.), ja
seuraavan vuoden alussa hän, joka jo ensi
esiintymisellään oli suuresti miellyttänyt keisaria,
määrättiin Speranskijn apulaiseksi Suomen asiain
esittämistä varten. Porvoon valtiopäivillä hän ei
ollut, mutta kuului siihen komiteaan, joka
valmisti ehdotuksen hallituskonseljin
järjestämisestä. R. ei tosin ihastellut Suomessa
tapahtunutta valtiollista muutosta, mutta hänen
kantansa oli, että täytyi välttämättömyyteen alistua.
Sprengtporten^ toimintaa hän, tunnustaen kyllä
tämän suurta kykyä, ankarasti arvosteli. Suomen
asiain esittäjänä, joksi 1811 vakinaisesti
valtiosihteerin nimellä asetettiin, hän tietysti tuli
ratkaisevalla tavalla vaikuttamaan uuden
hallitus-järjestyksemme muodostumiseen. Keisari
Aleksanterin matkoilla Suomessa 1809. 1812 ja 1819
R. oli hänen seurassaan. Yaltiomiehenä hän
osoitti terävää käsitys- ja arvostelukykyä, oli
levollinen. maltillinen ja lahjomattoman
rehellinen — kaikki ominaisuuksia, jotka ehkä sillä het
kellä olivat kaikkein tarpeellisimpia Suomen
edustajalle valtaistuimen tykönä. Kysymystä
Suomen säätyjen uudestaan kokoonkutsumisesta
Aleksanteri 1 :n aikana hän koetti edistää vaikka
turhaan. Keisari Nikolain aikoessa valtaistuimelle
noustessaan tehdä rajoituksia Suomelle
annettavaan hallitsijavakuutukseensa. kerrotaan R:n
saaneen sen estetyksi sanoillaan: ..Majesteetti, kaikki
taikka ei mitään"! Kaakkois-Sucmessa
vallitsevat sekavat lahjoitusmaa-olot ja pelko siitä
vastaisuudessa johtuvista selkkauksista saivat R:n
v. 1826 kannattamaan ehdotusta, että pienempi
osa Viipurin läänistä erotettaisiin Suomesta ja
yhdistettäisiin Venäjään, ehdotus, jonka keisari
kuitenkin hylkäsi (ks. Lahjoitusmaat).
Yleensä hiin näkyy voimainsa takaa koettaneen
säilyttää sen maan laillisia oikeuksia, jonka etua
hän oli asetettu valvomaan. Hänen isänmaallista
mieltänsä ei voida epäillä. R:u yhä hallitsijain
luona nauttimaa luottamusta todistavat nimitys
ministerivaltiosiliteeriksi 1834 ja korottaminen
Suomen kreivilliseen arvoon. V :sta 1826 hän
uuden perintöruhtinaan. Aleksanterin,
alaikäisyyden aikana hoiti yliopiston kanslerin virkaa.
Hänen kuolemansa jälkeen leski. Anna Charlotta
Hedenherg. varmaankin miehensä eläessään
lausuman toivomuksen mukaan lahjoitti yliopistolle
melkoisen stipendirahaston. R. kuoli Pietarissa
8 p. maalisk. 1841. Hän oli lukenut ja hienosti
sivistynyt mies, joka m. m. omisti suuren
kirjaston. Jälkeensä hän on jättänyt ranskankielisiä
muistiinpanoja elämästään ..Souvenirs de ma
vie", jotka vielä ovat julkaisematta. [R. Castrén,
„R. H. R." kirjassa „Skildringar ur Finlands
uyare historia" (1882).] K. G.
Rehnsköld [rfrisöld] I. R e Ii n s c h i ö 1 d t,
Karl Gustaf (1651-1722). kreivi, ruots.
sotapäällikkö; kunnostautui Kaarle Xl :n aikuisessa
Tanskan sodassa ja yleni nopeasti; otti v :sta
1691 Hollannin palveluksessa osaa Pfalzin
perimyssotaan ja tuli Ruotsiin palattuaan 1696
kenraalimajuriksi ja 1698 kenraaliluutnantiksi ja
Skänen kuvernööriksi. Suuren pohjan sodan
aikana R. oli Kaarle XTI:n sotilasneuvonantajista
se. johon kuningas enimmin luotti. Hän oli
vasemman siiven johtajana noustaessa maihin
Själ-landissa. ja Narvan tappelussa 1700 varsinaisena
ylipäällikkönä: otti sitten osaa Puolan retkeen,
johti oikeata sivustaa Klissovin luona 1702 ja
toimi senjälkeen Länsi-Puolassa saaden 1706
saksilaisista loistavan Fraustadtin voiton:
korotettiin 1705 kuninkaalliseksi neuvokseksi. 1706
sotamarsalkaksi ja kreiviksi. Venäjän retkellä R.
johti ratsuväkeä Holovtsinissa ja oli
ylipäällikkönä onnettomassa Pultavan taistelussa, missä
hän ei osoittanut tarpeellista tyyneyttä ja
päättäväisyyttä : jouduttuaan tässä tilaisuudessa
vangiksi hän Venäjällä hoiti ruots. sotavankien
asioita, kunnes 1718 pääsi takaisin Ruotsiin, missä
sittemmin johti puolustussotaa Tanskaa vastaan.
[Hamiltonin muistokirjoitus Ruotsin akatemian
toimituksissa, 53 osa, 187S]. J. F.
Rehoboth, suomal. lähetysasema Ambomaalla
Etelä-Afrikassa. Sen perusti lähetyssaarnaaja M.
Rautanen Ongandjera nimisen heimon alueelle
1871, mutta jo kahden vuoden perästä hänen
täy-tyi jättää tämä asema. Perustettiin uudestaan
1909* V. P.
Rehtori (lat. rector = johtaja), opettajakunnan
keskuudesta asetettu opistonjohtaja. Lyseoidemme
r :t asettaa senaatti koulutoimen ylihallituksen
ehdotuksesta. — Yliopiston r:n nimittää
meillä virkaan kansleri 3 vuodeksi yleisessä
konsistorssa toimitetun vaalin ja siihen
perustuvan ehdollepanon jälkeen. Vaaliin ottavat osaa
kaikki varsinaiset professorit: vaalikelpoisia
ovat ne varsinaiset professorit, jotka ovat olleet
virassaan vähintään kaksi vuotta. Ehdolle
asetetaan kolme en:mmät äänet saanutta.
Virkaehdotukselle asetetuista kansleri nimittää yhdeu
vara-r:ksi, samoin 3-vuotiskaudeksi. —
Teknillisen korkeakoulun r:n nimittää
meillä virkaan senaatti opettajakollegin toim
t-taman vaalin ja siihen perustuvan ehdollepanon
jälkeen. Ehdolle asetetaan 3 enimmät äänet
saanutta.
Rehuaineet, ne ruoka-aineet, joita käytetään
kotieläinten ravinnoksi (ks. Ravintoaineet).
R. samoinkuin ruoka-aiueet yleensä sisältävät
tav. useita erilaisia ravintoaineita sekä n. s.
täyteaineita. Kotieläinten ruokinnassa on ensi
sijassa käytettävä sellaisia r:ta. joiden
ravintoaineista hiilihydraatit ovat prosenttisuhteeltann
enemmistönä. Kokoonpanoltaan r. ovat erittäin
vaihtelevia. Ne sisältävät useita kemiallisia
yhdistyksiä, joista monet ovat täyteaineita ja.
enin osa vasta muuntuneina voi yhtyä elimistöön.
Niinpä melkein kaikkien r:hin sisältyvien eri-
Roberi Henrik Rehbinder
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
