Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rehujauhot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
167»
Rchunauris Reichenbach
1676
heinäkasvit ja juurikasvit, ks. 11 e i u ii. Juuri
kasvit ja Kylvöheinä. J■ F. S.
Rchunauris ks Nauris.
Rehuporkkana ks. 1* o r k k a u a.
Rfhuvehnajauhot, vehuä jauhoteollisuuden
sivutuotteita, jotka eroavat vehnänleseistä
tavallisesti ainoastaan siten, että niissä en vähiin
enemmän juuhontaisia osia ja sii- myös enemmän
tärkkelystä -ekä jonkun verran vähemmän
kasvin-syyainetta ja tulikna. It saadaan yleensä
seulomalla leseistä fs i- karkeammat kuoriosat tahi
myös muista myllyn jiitejuuhoistu i kuten kivien
siivousjätteistä, myllyn pölystä j. u. e.i. l’sein on
r :jeu nimellä myytäviin väkirehuihin sekoitettu
muunkin viljan ja uhoina isia jätteitä,
pilaantuneitakin ja terveydelle vahingollisia, jonka vuoksi
r ja ei yleensä ole tarkastamatta ruokittava
eläimille ivrt. Väki rehu). E. v. K.
Rehuvirna 1. v i k keri i Ticia »at iva y on
palknk »veihin kuuluva rehukasvi, jota viljellään
osak-i n. - vihantarehuksi s. o. kesän aikana ja
syksyllä tuoreena eläimille syötettäväksi, osaksi
heiniksi kuivattavaksi tai ptiinorehuksi. Sen
viljeh -arvo perustuu etupäässä seu
palkokasvi-ominaisuuteen s. o. toiselta puolen seu verrattain
suureen proteiiiiinineeiipitoisuuteen ja toiselta
puolen ~en kykyyn sitoa juurihakteeriensu
välityksellä ilman vapaata typpeä, iks. J u u r i n y
s-tyrät ja B a k t e r o i d i t.) Sen viljelys on
maassamme levenemään piiin siitä asti kuu
kur-junhoitocmme on ruvettu suurempaa huomiota
kiinnittämään. Rentovartisuutensa vuoksi
viljellään r:aa tavallisimmin yhdessä kauran kanssa
ivirna- I. vikkerikiuira). — ks. Virna.
J. F. S.
Rehuyksikkö ks. R e h u a r v o.
Rehuähky ks. A h k v.
Rei {real, monikko reia), taskuraha
Portugalina ja Brasiliassa: 1,000 rei(s)ta = milreis
iks. C).
Reicha [rdihho[, Anton (1770-1836). itäv.
musiikkipedagogi ju säveltäjä. Toimi
huilunsoittajana Konnin orkesterissa 1788-04. Beethovenin
toverina. Oleskeli sitten Hampurissa, Pariisissa ja
\Vieni-sä. saadakseen oopperoitaan ja sinfoniojaan
esitetyiksi. Siirtyi 1808 jälleen Pariisiin, jossa
1818 nimitettiin konservatorin
sävellysopettajaksi ja 1835 valittiin akatemian jäseneksi.
Sävelsi etenkin kamarimusiikkia monenlaisin
soitinyhdistelmin ja julkaisi useita arvokkaita
musiikin teorian oppikirjoja. 1. K.
Reichard /råihhart], Christian
Gottlieb 1758-1837), saks. kartografi, tutkinut
varsinkin projektsionioppia. Julkaissut: ..Atlas des
ganzen Erdkrei-•«" 1803), ..Geographische
Nach-weisungen der Kriegsvorfälle Cäsars in Gnllien"
(1 >»32 Stielerin knns-a ..Haudatlas" (v :sta 1812).
(E. E. K.)
Reichard [rnihhart/, lJ a ii l is. 1854). saks.
Afrikan matkustaja, lähti 1880 Saksan afr.
seuran kustantamalle retkelle Itä-Afrikkaan, tutki
m. m. Tanganjikon seutuja, kävi Katangassa,
palasi 1886 kotimaahansa. Matkakertomus
julkaisi*–i ..Mitteilungen der Afrikanischen
Gesell-x-huft in Deut-cMaml". i E. E. K.)
Relchardt [räihharl/, Johann Friedrich
• 1752 1814/ iak-, äveltäjä ja musiikkikirjailija.
Toimi Berliini»-.! hovikapellime-ttarina 1775-91,
m ii t ta menetti paikkansa myötätuntonsa tähden
Ruuskan vallankumousta kohtaan ja vetäytyi
maaseudulle käy tännölliseen toimeen. R. oli
ensimmäinen. joka sävelsi kansanomaisia lauluniiytel
miä ..Liederspiel"). Virikkeen hän oli siihen
-rnuuut Gcetheltä, jonka runoja hän myös sävelsi
lauluiksi toista sataa. Vähempi merkitys oli R:n
kuoro-, orkesteri- ju kamarimusiikkiteoksilla.
Julkaisi oman elämäkertansa ja matkakirjeitä
Pariisista ja Wienistä sekä useita muita sen ajan
musiikkielämää kuvaavia teoksia. Toimitti useita
musiikkilehtiä, ..Musikulisches Kunstmagazin"
(1782-91) y. m. I. K.
Reichenbach [räihhenbah]. 1. Kaupunki (K. in
Schlesien i Preussissa, Sleesiassa, Breslaun
hal-litusalueessa, Breslnustu lounaiseen, ratojen
risteyksessä Peile-joen varrella; 16,371 us. (1910),
joista n. V» roonial.-katolisia. — Harjoitetuin
huomattavaa kutomoteollisuuttn; lisäksi on ruuta-,
olut- y. m. tehtaita. — Ympäristössä Äleesian
suurimmat kankurikylät Langenbielau, Peiluu,
Peterswulduu. — Keisarilliset valloittivat R:n
väkirynnäköllä 1633. V. 1762 preussilaiset R:n
luona voittivat Daunin johtamat itävaltalaiset.
R:n kongressissa 1790 Preussin. Puolan.
Englannin, Alankomaitten ja Itävallan välillä tehty
kouventsioni turvasi Turkin olemassaolon. V. 1813
Englanti. Venäjä ja Preussi R:ssa päättivät
toistensa avustamisesta; sam. v. main. vallat
tekivät R :ssa liittosopimuksen Itävalluu kanssa. —
2. Kaupunki (H. in dtr Obcrlausitz) Preussissa,
Sleesiussa, Ylä-Luusitzissu, Görlitzistä länteen
Saksin rajalla; 2,085 as. (1905). —
Opettajaseminaari. — Lasi-, olut-, kone- y. m.
teollisuutta. — R:n luoua ranskalaiset 1813 voittivat
Wiirttembergin herttuan johtamat venäläiset. —
3. Kaupunki (E. im Yogtlande 1. K. in Sachsen)
Saksin kuningaskunnan lounaisosassa. Zwickaun
piirissä lähellä rajaa; 29,685 as. (1910). —
Wilhelm I:n, kuningas Albertin, Bismarckin, Moltken
muistopatsaat. Reaalilukio. kauppa- ja korkeampi
kutomokoulu. Harjoitetaan kukoistavaa
viilu-tavara- y. m. kutomoteollisuutta; lisäksi on rauta-,
kone-, vaunu- y. m. tehtaita. — R:n lähellä
on suurenmoinen rautatieviadukti Göltzschtalin
poikki. — 4. Kylä (Klösterreichenbach) ja
ilma-kylpylä Wilrttembergissä, Schwurzwaldilla; 905 as.
(1905). Ent. benediktiläisluostari (per. 1080).
Muutamia teollisuuslaitoksia. E. E. K.
Reichenbach [räihhenbah], Heinrich
Gottlieb Ludwig (1793-1879). saks. kasvitieteilijä,
oli ensin lääketieteen professorina Leipzigissä,
tuli 1820 luonnonhistorian professoriksi
Dresdenin kirurgiseen akatemiaan. Taitava floristi ja
systemaatikko, laati oman kasvijärjestelmän,
joka on esitetty teoksissa ..Chersicht des
Gewächs-reichs und seiner natilrlichen
Entwickelungs-stufen" (1828) ja ..Ilandbuch des natilrlichen
Pflnnzensystems" (1837. toinen pain. 1850). H. on
perustanut Dresdenin kasvitieteellisen puutarhan.
Reichenbach [räihhenbah], Karl v o n,
(1788-1860), saks. luonnontutkija ja tehtailija, perusti
m. m. Mähriin suurenmoisia vnlimoitu.
konetehtaita y. m. sekit ensimäiset suuret
piiunhiillitys-uunit. Viimemain. teollisuuteen R. yhdisti myös
puuetikan. tervan, etikkahapon y. m.
valmistuksen. keksien tällöin kreosootin. paraffiinin y. m.
tärkeitä aineita. Loppuiällään R. tuli
tunnetuksi O d tutkimuksistaan, julkaistuaan useita
teoksia tämän luullun uuden salaperäisen luon-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
