Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reichenberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1677
Reichenberg—Reijonen
1678
nonvoiman suhteesta elottoman ja elollisen luon
non ilmiöihin (ks. Od).
Reichenberg [ räihhenbcrhj (tsek. Libcrec),
kaupunki Pohjois-Böömissä, lähellä rajaa. Neisse
joen varrella usean radan risteyksessä; 36,350 as.
(1910), etupäässä saksalaisia (pari tuhatta tsekki
Iäistä). — Useita kauniita kirkkoja, joukossa
evankelinen, Clam-Gallas-kreivien linna (1774).
ursuliiniluostari, raatihuone (1893), verar.kuto-|
jäin talo y. m. — Ylälukio, yläreaalikoulu,
kutomo-teollisuuskoulu, kauppa-akatemia,
opettajaseminaari. teollisuusmuseo; teatteri. — R. on Böömin
tärkeimpiä teollisuuskaupunkeja ja valtakunnan
huomattavin villateollisuuskeskus. Lisäksi
harjoitetaan kone-, soittokone-, huonekalu-,
nahka-y. m. teollisuutta. Kauppa vilkasta.
Säliköraitio-tie. — R:llä on kymmenkunta
teollisuusesikau-punkia. jotka hallinnollisesti vielä eivät kuulu
R:iin. — R. mainitaan ensi kerran 1348. kuului
1622-34 Wallensteinille. joutui sitten Gallas- ja
vihdoin Clam-Gallas-suvulle. Villateollisuus
alkoi 1500-luvun loppupuolella. E. E. K.
Reichenow fräihhe-], Anton (s. 1847),
tunnettu saks. lintutieteilijä, tuli 1888 Berliinin
eläint. museon lintutieteellisen osaston
kustokseksi. 1895 professoriksi ja 1906 museon toiseksi
johtajaksi. Teki 1872-73 tutkimusmatkan
Saksan afr. alusmaihin, tutkien etenkin Kamerunin
eläimistöä. R. on m. m. pannut alulle Saksan
lintutieteellisten havaintoasemien perustamisen
sekä esitti 1891 yhdenmukaisen eläint. nimistön
aikaansaamiseksi suunnitelman, joka on pantu
pohjaksi nykyisin hyväksytyille säännöille.
Julkaisee aikakauskirjoja „Ornithologische
Monats-beriehte" (v:sta 1893) ja „JournaI fiir
Ornitho-logie" (v.sta 1894).
Reichensperger [räihhenspergar], August
(1808-95), saks. politikko. taidehistorioitsija: oli
1849-75 appellatsionioikeuden jäsenenä Kölnissä:
1848 jäsenenä Frankfurtin parlamentissa, 1850
Erfurtin parlamentissa, 1850-63. 1870-73, 1876-85
Preussin edustajahuoneessa ja 1867-84 Saksan
valtiopäivillä. V. 1852 hän muodosti sen
katolisen puolueryhmän, jota v :sta 1861 sanottiin
keskipuolueeksi (centrum); myös Saksan valtiopäivillä
hän otti osaa katolisen keskipuolueen
perustamiseen. K. oli myöskin perinpohjainen keskiajan
taiteen tuntija ja sai alkuun liikkeen Kölnin
tuomiokirkon rakennuksen loppuun saattamiseksi;
julkaissut m. m. „Die christlicli-germanische
Bau-kunst" (1852). — Tunnettu politikko ja
keskipuolueen jäsen oli mvöskin hänen veljensä
Peter R. (1810-93). " J. F.
Reichshofen /raihshöfan], kaupunki
Länsi-Saksassa. Unterelsassin piirikuunassa,
Schwarz-bachin varrella; 2,885 as. (1905). — Kirkko,
linna. Konepaja, puutavara-, olut- y. m.
teollisuutta. Läheisyydessä Wolfershofenin
pyhiinvael-luskirkko. — R:n mukaan ranskalaiset
nimittävät Wörthin taistelua.
Reichstadt [räihstat] ks. Napoleon II.
Reid [rid]. M ay n e (1818-83). engl.
kirjailija. julkaissut etupäässä seikkailuromaaneja
nuorisolle (..The Rifle Rangers". ..The Scalp
Hun-ters". ..Bov Hunters", „Young voyägers").
H. Kr-n.
Reid [rid]. Thomas (1710-961. skotl.
filosofi, oli ensin pappina. v:sta 1752 filosofian
professorina Aberdeenin ja sittemmin Glasgow’n yli-
opistoissa. R:n mielestä ne skeptilliset
johtopäätökset, joita Hume oli johtanut empirismistä,
osoittivat, että filosofisen empirismin
perusedellytykset, jotka Locken jälkeen olivat hallinneet
brittiläisessä filosofiassa, olivatkin harhaanviepiä.
Sentähden R. hylkäsi ne ja opetti, että
tarkastaes-samme omaa sieluamme huomaamme siinä
joukon välittömästi varmoja totuuksia, „terveen
järjen periaatteita", joita ei voi eikä saa epäillä.
Ne ovat olemassa ennen kaikkea filosofista
ajattelua ja ovat osana Jumalan antamassa henkisessä
rakenteessamme. Niitä on sekä teoreettisia
perustotuuksia. jotka antavat järkähtämättömän
pohjan tietopuoliselle maailmankäsityksellemme,
että praktillisia. moraalisia periaatteita ja
perus-arvosteluja. R. perusti täten n. s. „skottilaisen"
filosofisen oppikunnan 1. ,,com mon
se?>se"-filoso-fian, joka sai paljon kannattajia Skotlannissa ja
suuresti vaikutti filosofisiin pyrintöihin
Englannissa ja Ranskassa, ollen aikoinaan niissäkin
maissa ihanteellisen maailmankatsomuksen
vaikut-tavimpana filosofisena äänenkannattajana.
[Fraser. ..Th. R." (1898) : Laurie. ..Scottish [-philosoph}–] {+philo-
soph}-+} in its national development" (1902).]
A. Gr.
Reid [rid], Sir William (1791-1858),
skotl. hallintomies ja meteorclogi, kasvatettiin
Woolwicliin sota-akatemiassa. Y. 1838 R.
nimitettiin Bermudas-saarien, 1846 Barbadoksen ja
1851 Maltan maaherraksi. Barbados-saarella
suorittamiensa meteorologisten tutkimustensa
tuloksina hän julkaisi: ..An attempt to develop the la\v
cf storms" (1838. 3:s pain. 1850) ja ..Progress
of the development. of the lavv of storms (1849).
Reijonen, Juho Heikki (s. 1855). pappi,
kirjailija, syntynyt Nurmeksessa, yliopp. 1872,
vihitty papiksi 1881: toiminut apulaispappina
useissa paikoin, kappalaisena Virolahdella v:sta
1891 ja on kirkkoherrana Valk järvellä v :sta 1908.
R. alkoi jo ylioppilasvuosinaan julkaista pieniä
kertomuksia sanoma- ja aikakauslehdissä
käyttäen nimimerkkiä -ijo-. Erikseen niitä on
ilmestynyt: „Vaihdokas" (1884). ..Kertoelmia"
(1884-85), ,,Uusia kertoelmia" 11S89), „Suuteita" (18911,
..Kertoelmia ja kuvauksia" (1900), ..Kulku-ukon
kertomuksia" (1905). Sitäpaitsi R. on toiminut
uskonnollisena kirjailijana ja ahkerana
kääntäjänä. R. on murrosajan mies, jossa romantiikka
ja realismi, luontoperäisyys ja viljelty
taide-aisti taistelevat keskenänsä. Romanttinen on
hänellä usein juoni ja epätasaista sen pitely.
Mutta hän on erinomainen kansanelämän
tuntija, ja milloin hän saa merkityksi havaintonsa
puhtaasti ja hallitusti, saattaa hänen
tuotteissaan tavata oikeita növellihelmiä.
Itä-Suomen luonto ja kansa on useimpien hänen
kertomustensa esineenä. Niistä hän on piirrellyt
iloisia sekä surullisia kuvia: järkyttäviä kuvia
hallasta, nälästä, rikoksista ja omituisista,
jäykistyneistä luonteista, mutta myös leikillisiä kuvia
koskemattomasta suomalaisesta
yksinkertaisuudesta ja saamattomuudesta, semmoisena kuin se
ilmenee esim. naurettavissa kosio- ja
naimapuuhissa. Tuore, rikas itäsuomalainen kieli on
mehe-vöittämässä hänen kertomuksiansa. joista kenties
parhaat ovat humoristista laatua (esim.
..Kaape-rin kosinta", ..Asiamies". ..Petri" ja
,.Rahvaan-Pekka"). Maalaisaiheiden parista R:n
mielikuvitus on harvoin poikennut kaupunkilaispiireihin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
