Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reichenberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1679
tai historialliseen menneisyyteen >
..Tuulivuurului->et" |Ö. \. Kallio ..Uudempi suomalainen
kirjallisuus" n.) v. r.
ReijoWaara. Karl Konrad -. 1853 . -mun.
lääkäri alkuaan K el an deri; lilttket.lis.lS80,
liiaket. ja kirurg. tolit. 1892. Kymin tehtaitten
lUkirit < 1880 S7, piirilääkärinä Haapajiirven
piirissä v:sta 1K. Oulun piirissä vista 1802 ja
Helsingin piirissä v :sta 1904. K. on
työskennellyt terveyden- ja sairaanhoidon hyväksi etupäässä
kansan syvien rivien keskuudessa uhraten
runsaasti työtä ja tarmon kansan kohottamiseksi niin
hyvin aineellisessa kuin henkisessäkin suhteessa.
Ollut jäsenenä ja sittemmin puheenjohtajana
valtion valiokunnassa lääkärihoidon parantamiseksi
maaseudulla. jäsenenä tuberkuloosikemiteassa,
Duodevim—-uran julkaiseman kansantajuisen
rervevdenhoitclehden" päätoimittajana 1889-95
ji uudelleen v;sta 190."». Ollen Duodecim-seuran
vanhimpia ja toimeliuiinpia jäseniä 1{. on
tarmokkaasti toiminut sen pyrintöjen toteuttamiseksi,
joita hiili m. m. on huomattavilla ralinllisilla
lahjoituksilla edistänyt. Ollut vv:n 1897 ju 1900
valtiopäivillä Oulun edustajana. Ottanut
piirilääkärinä herättävästi osuu kunnalliseen eliimuän.
Paitsi suurta joukkoa terveydenhoidollisia
kirjoituksia K. ou julkaissut m. m.: ..Lyhyt
sairaanhoitajan opas" I osu (1903) ja II osa (1905).
.1/. OB.
Reikäkone ks. L ä v i s t v s k o n e.
Reikäleipä, paistamisen jälkeen lämpimässä
huoneessa, vartaassa kuivattu leipä, jossa vartan
-seen panoa varten on reikä keskessii; käytetty
enimmin maan länsi- ja keskiosissa; ..Vanhassa
Suomessa" miltei tuntematon. V. T. 8.
Reikaoinpelu tehdään kankaaseen nyhtämällä
-.itä rihmoja siten, kuin tekeilläoleva kucsi
kulloinkin vaatii; purkautumisen estämiseksi
luotellaan syrjät. R :ju tehtiin ennen kautta koko
maan liinukanknnseen. Etelä Karjalassa pää- ja
e-iliinoihin. muualla pumastaan naisten paitnin
kauluksiin. U. T. S.
Reikärahi, nelijalkainen tuoliiitapaiiien. jonka
i-tuinta vastaavassa osassa 011 reikä, mihin lapsi
pannaan seisomaan siksi aikaa kuin sitä ei voida
pidellä r. T. 8.
Reikätiili, muodcltaan ja suuruudellaan
vaihteleva. sisältä ontto, savesta poltettu tiili, jolla
kepeänä, eristävänä ja tulenkestävällä
rakennusaineena on moninainen käytäntö varsinkin
välikattojen holvirakenteissa, ulokkeiden seinissä ja
rautarakenteiden peitteenä tulenvnurun varalta.
K:iä on tavattu käytännössä jo roomalaisilla
tn. m. heidän kylpylaiti steusa (termiensä)
ktiuma-ilmnhuoneiden seinissä. K. 8. K.
Refkätuoli ks. Reikärahi.
Beil /roi//. Johann Christian
(1759-1813». saks. lääkäri ja anatomi; tuli anatomian
professoriksi Haliessa 1788 ja Berliinissä 1810. R.
on n. a. vitalismin (ks. t.i ensimäisiä
puolustajia ; ajatuksensa ..elonvoimasta" hän esitti
julkai–u-snan: ..Uelier die Lebenskraft" (1796). R:n
tutkimukset aivojen rakenteesta katsotaan
sangen ansiokkaiksi; myöskin ovat hänen ansionsa
huomattavut houruinhoidon alulla. M. O-B.
Reiman, W illern (a. 1861), vir. pappi,
kanaanvalistusmie- ja hi-t< rioitsija, syntyi 25 p.
lielmik. iv. 1.) 1861 Viljannin maakunnassa
Suure-Köpnn pitiljS–ii. Ylioppilaana 1882-87. jolloin
1680
valmistui teologian kandidaatiksi. Oli 1888 89
J. Hurtin apulaisena Pietarissa ju on vista
1890 lähtien Kolga-Jnanin
kirkkoherrana.
Erinomaisen liimminsydämisenii ja
hartaana omiin
kunsulli-suutensa puoltajana hiin
on aina ollut ensimäisenä
miehenä kaikissa
yrityksissä. joiden tarkoituksena
ou ollut vir.
kansanaineksen aineellisen tai
henkisen tason kohottaminen.
Hän ou Viron
raittiusliikkeen johtaja, 1907
syntyneen Eesti kirjanduse
selts’iu (Viron
kirjallisuuden seuran)
ensimiii-neu esimies ja
johtohenkilö. „Postimees"-leh-den tukipylväitä, v:sta 1898 lähtien vir.
raamatunkäännöksen parannuskomitean jäsen y. m.
R :ia on Jaan Tönissonin ohella pidettävä
kansallisesti vnlveutnneen Viron
huomattavim-pnna persoonallisuutena. — R:n tieteelliset
harrastukset ovat kohdistuneet
Itämeren-maakuntain (etupäässä virolaisten) historiaan,
varsinkin sivistyshistoriaan. Hurtin alullepanema ja
suurella menestyksellä johtama vir.
kansanrunouden joukkokeräys vaikutti valtavasti R:iin
ja hän päätti omalta osaltaan painetuista
lähteistä koota kaikki ne tiedot, jotka jollain tavalla
saattoivat valaista virolaisten vanhoja vaiheita.
Tässä työssä hän on myös arkistojen kätköistä
kaivanut päivän valoon tärkeitä historiallisia
asiapapereita ja ollut julkisuuteen tcimittamassa
viron vanhan kirjallisuuden muistomerkkejä
(m. m. Georg Miillerin saarnat, viron kielen
vanhimmat meidän aikoihimme säilyneet
muistomerkit 1600-luvun ensi vuosilta). R:n lukuisista
julkaisuista ja kirjoitelmista mainittakoon
seuraavat: ..Eesti Piibli iimberpanemise lugu"
(1889), ..Kullakaevajad" (Eesti üliöplaste seltsi
a Uniin I. 1889), ..Bengt Gottfried Forselius"
(E. ü. S. A. III. 1895). ,,Friedrich Robert
Fähl-mann" (E. t\ S. A., IV), ..Eesti rahva hariduse
jiirg iseseisvuse aja löpul" (Eesti kirjandus
1907-09) ; ,.Das iilteste Denkmal des estnischen
Schriftthums" (Sitzungsberichte der Gelehrten
Estnischen Gesellschaft 1890. 97-119 siv.).
..Kalewi-poeg. Aus dem Estnischen iibertragen von F. Lövve.
Mit einer Emleitiing und mit Anmerkungen
lierausgegeben von W. R." (1900). Toimittanut
Eesti flliöplaste seltsi album’it I-VII. Sirvilauad
(kalenteri) 1897-1907. Eesti kultura I-III
(1911-T3). Karskuseleht (vista 1912) y. m. 11. O.
Reimann. Heinrich (1850-1906), saks.
mu-siikkikirjailiju. Toimittuaan koulunopettnjnna eri
paikkakunnilla R. siirtyi 1887 Berliiniin
musiikkiarvostelijaksi. Toimi siellä myös urkurina sekä
(Seharvvenka konservat orissa) urku- ja
teoria-opettajana. Perusti 1898 Berliinin
Bach-yhdistyksen. Julkaisi Brahmsin elämäkerran, alkuna
säveltäjä-elämäkertojen (..Berfllimte Musiker")
sarjaan, laulukokoelmia ..Das deutsehe Lied"
(MV), ..Internationales Volksliederbuch" (I-III,
sisältää m. m. suomalaisiakin sävelmiä) y. m.
’/. K.
Reimari (ruots. remmare, prirk), meri-
ReijoWaara Reimari
\V. Reiman.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
