- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1681-1682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reimarijärjestelmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1681

Reimarijärjestelmä—Rein

1682

viitta, mahdollisimman pystysuorassa asemassa
seisova, merenpohjaan tyvestään ankkuroitu
puu-tanko. joka osoittaa kuljettavan väylän laitaa tai
muuten matalan ja syvän veden rajaa. R:ita on
5 eri muotoa: n. s. pohjoisreimarilla on matalikko
pohjoispuolellaan, eteläreimarilla eteläpuolellaan,
itäreimarilla itäpuolellaan, länsireimarilla
länsipuolellaan, kun taas n. s. ristireimari seisoo
yksinäisen, syvän veden ympäröimän matalikon
päällä. Sisävesillä käytetään vain kahta
erimuotoista reimaria, vrt. Luotsi- ja
majakka-laitos. F. W. L.

Reimarijärjestelmä ks. Reimari sekä myös
Luotsi- ja majakkalaitos (vrt. §§ 33
ja 34 9 p. toukok. 1870 annetussa keis. a>.
luotsi-ja majakkalaitoksesta i.

Reimarus /-«’-/, Hermann Samuel
1694-1768). saks. valistusteologi. julkaisi
apolo-geettisia teoksia kuten ..Die vornehmsten
Wahr-heiten der natürlichen Religion" (1754* ja ..Die
Vernunftlehre" (1756), joissa hän esiintyy
Chr. Wolffin iks. t.) oppilaana ja ransk.
valistusfilosofian vastustajana. Xäiden teoksien ohella
oli R. myöskin kirjoittanut teoksen
..Scliutz-schrift für die verniinftigen Verehrer Gottes".
jota hän ei kuitenkaan itse julkaissut vaan
talletti käsikirjoituksen Hampurin kirjastoon.
Lessing julkaisi siitä sitten monessa erässä
katkelmia nimellä ..Fragmente eines Ungenannten".
tavallisesti tunnetut ..Wolffenbüttelin
fragmenttien" nimellä >1774-78), jossa kielletään
jumalallinen ilmestys, Jeesuksen ylösnousemus y. m. ja
pyhä historia selitetään luonnollisen kehityksen
tuotteeksi. Katkelmain julkaiseminen aiheutti
tavatonta huomiota ja teologisen riidan.
Katkelmissa esiintyvät radikaaliset mielipiteet
liittyvät lähinnä Englannin myöliempäin deistien
(ks. Deismi) oppeihin. E. K-a.

Reims [riis], linnoitusvyön ympäröimä
arron-dissementin pääkaupunki Koillis-Ranskassa,
Marnen departementissa. Pariisista itä koilliseen
Vesle-ioen oik. rannalla. Aisne-Marnen kanavan
varrella, ratojen risteyksessä; 115.178 as. 19111.
— Kauniit bulevardit erottavat R:n teollisuus
esikaupungeista. Pääkatu Rue de Vesle. joka
kulkee Place Royale-torin Ludvik XV :n
muistopatsas) poikki: Place du Parvis-torilla on Jeanne
d*Arc’in ratsastajapatsas. Huomattavin rakennus
on pommituksissa 1914-15 osaksi
vahingoittunut tuomiokirkko (aloitettu 12121. Ranskan
kuninkaitten kruunajaispaikka, joka torneineen
<82 m korkeat, menettivät tulipalossa 1481
huippunsa), ruusuikkunoineen. kuvapatsaineen ja
korkokuvineen on varhaisgoottilaisen
rakennustaiteen jaloimpia hiomia. Se sisältää arvokkaita
maalauksia Tintoretton. X. Poussin’in).
gobeliineja. mattoja, aarrekammion y. m. Tuomiokirkon
paikalla olleessa kirkossa kuninkaat kruunattiin
v:sta 1179 alkaen. Muita rakennuksia: St.
Remi-kirkko (aloitettu 1049), arkkipiispan palatsi
(1498-15091. jossa kuninkaat kruunajaisten aikana
asuivat, kaupungintalo laloitettu 1627: sisältää
useita, kokoelmia, kirjaston. Ludvik XIII :n
ratsastajapatsaan) . roomalaisaikainen riemuportti
Pörte de Mars (300-luvulta j. Kr.: 33 m pitkä.
14 m korkea). SS m2 laaja merkillinen roomal.
mosaiikkilattia. konsuli Jovinuksen sarkofagi
v. m. — Lyseo. teol. seminaari, lääket. ja
farmaseuttinen koulu, kirjasto (100.000 nid.. 1.800 käsi-

kirj., joukossa kuuluisa kirkkoslaavin kielellä
kiijoitettu. vallankumouksessa raiskattu R:n
evankelikirja. jolla kuninkaat tekivät valansa),
pari museoa. kasvit, puutarha.
Arkkipiispan-istuin. — Harjoitetaan kukoistavaa
villateolli-suutta (n. 24.000 työmiestä),
samppanjanvalmis-tusta. lisäksi kone-, kemiallista, kynttilä-, lasi-,
olut- y. m. teollisuutta. Vilkasta villa- ja
viinikauppaa. — Historia. R. oli vanhalla ajalla
belgialaisten remien Durocortorum niminen
pääkaupunki. Pyhä Remigius kastoi R :ssä 496
Klod-vigin frankkilaispäällikköineeu. Verdunin
sovinnossa 843 R. joutui Kaarle Kaljupäälle. Ludvik IV
läänitti sen R :n arkkipiispoille, joille se sitten
kauan aikaa kuului. V. 1421 englantilaiset. 1429
ranskalaiset Jeanne d’Arc’in johdolla valloittivat
R:n. R :n luona ranskalaiset 1814 voittivat ven.
sotajoukko-osaston, saksalaiset valtasivat sen 1870
ja 1914. menettäen sen jälleen sam. v. — R:ssä
pidettiin kirkolliskokoukset 813 ja 1049.

E. E. K.

Rein saks. Rhein, ransk. Rliin, holl. Rhyn ja
Rijn. lat. Rhenus), Saksan suurin ja
liikenne-merkitykseltään Euroopan tärkein virta, saa
alkunsa Sveitsissä. Graubiindenin kantonissa
kahdesta St. Gotthardin ja Adula-alppien jäätiköistä
(2.344 m ja 2.216 m yi. merenp.) alkavasta
lähde-joesta, Vorder Rheinistä ja Hinter Rheinistä,
jotka yhtyvät Reichenaun luona (siellä R. on
50 m leveä). Täältä R. virtaa pohjoista
pääsuuntaa, muodostaen pitkän matkaa rajan
Liechtensteiniä ja Itävaltaa vastaan, laskee
sitten puhdistusaltaaseensa Boden-järveen, josta
lähdettyään virtaa länteen päin koskirikkaana i24m
korkea putous Sehaffhausenin alapuolella),
enimmäkseen Saksan Badenini rajalla, paikoitellen
kokonaan Sveitsin alueella. Baselissa (252 m yi.
merenp.) R:n 456 km pitkä yläjuoksu päättyy,
se siirtyy 200 m leveänä) kokonaan Saksan
alueelle ja virtaa Mainziin (80 m yi. merenp.)
asti pohjoiskoillista pääsuuntaa leveässä,
viljavassa laaksossa Vogesien ja Schwarzwaldin välissä
tehden paljon mutkia, joiden välillä olevat
niemet katkaisemalla 181S-72 juoksua lyhennettiin
72 km :llä. Mainzin luona, jossa se saa
tärkeimmän lisäjokensa Mainin suoraan idästä. R.
tekee äkkimutkan länteen, kääntyy pian taas
Bingenin luona luoteiseen, vuolaana murtautuen
R:n liuskevuorten läpi ahtaassa,
jyrkkäseiniii-sessä. ritarilinnain raunioiden ja viinitarhain
reunustamassa laaksossa. Bonnin luona R:n
450 km pitkä keskijuoksu päättyy, sen laakso
laajenee pian valtavaksi tasangoksi, juoksu
hidastuu, Emmerichin alapuolella se n. 1 km leveänä
kääntyy länteen siirtyen Alankomaiden rajan
poikki. Samalla alkaa sen monihaarainen Waal,
Merwede. Maas. Yssel. Lek. Kromme Rijn. Oude
Rijn) suisto, joka osaksi purkautuu Zuiderseehen,
osaksi suoraan Pohjanmereen yhtyen Maasin ja
Selielden suistoihin Euroopan laajimmaksi ja
vil-javimmaksi deltaksi. Pitkillä matkoilla padot
suojaavat R:n alavia rantamaita niiden pinnan
vläpuolella juoksevan R:n vedeltä. — Pituus
1.225 km: vesialue 196.303 km2. Suurimmat
lisä joet: Aar. 111. Xahe. Mosel. Ahr (vas.). Kinzig,
Xeokar. Main. Lahn. Sieg. Ruhr Lippe oik.).
— R. virtaa Euroopan taajimmin asuttujen ja
luonnon- sekä teollisuudentuotteista rikkaimpien
seutujen halki, lisäksi useat kuljettavat lisäjoet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0897.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free