Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rein ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16>7
Reinecke—Reinin liitto
10S8
listien kiivaana vastustajana; valittiin
ensikerran edustujuk. imuriin 1889: esiintyi sittemmin
innokkaana Dreyfus in jutun revisionin
vaatima julk.iisiK i ..Le- réciilix istes" 1SS2 ..Léon
Cambetta" il884i. ..llistoire de 1’affaire
Dreyfus" 11900 05).
2. Salomon K. s. 1858), rutisk. muinais
tutki’, edellisen veli. instituutin jäsen.
Saint-Germain-en-Laye-museon johtaja. H. ou
jul-k:iis,ut 50-60 teosta ja yli 2,000 eri artikkelin
aik.ikauskirjois.su. Teoksista huomattavia ovat
ne yhdistelmät (Répertoire) kreik. ja etrusk.
vaaseista, maalauksista ja veistoksista, joita hiin
on julkaissut useita nidoksia. Klassillista
arkeologiaa edustavat lisiiksi 2-osuinen ,.La nécro]iole
de Myrina" .1887’. ..Exploration scientifique de
lu Tunisie" 3 nidettä. I8881, Apollon y. m. Klns-■
silliselle arkeologialle tärkeistä Etelä-Venäjän
muinaislöydöistä H. on julkaissut ranskalaisen
laitoksen Kondakov-Tolstojn venäläisestä teoksesta:
..Antiquitis de la Rus-ie méridionale" 11892) ja
uuden painok-en teosta „Antiquités du Bosphore
Cimmérien" .1892». — Ranskan esihistoriaa hän
usei–a julkaisuissa on käsitellyt, sekä julkaissut
yleisluontoisen teoksen Euroopan
esihistoriallisista kuvnnveistoksista ja ..itämaalaisesta
valehei-jastuk-esta" Euroopan taiteessa. .t. M. T.
3. Théodore R. (s. I86O1. edellisten veli.
historioitsija ja arkeologi; julkaissut m. m. ..Trois
royaumes de 1’Asie Mineure, Cappadoee.
Bithy-nie. Pont" 1I8881. ..Mithridate Eupator. roi de
Pont" il890). ..llistoire des isruelites depuis
1’époque de leur dispersion jusqu’ il nos jours"
.1885).
Reinecke [rninekej, Karl 11824 1910), saks.
säveltäjä ja pinnotaituri. toimi 1846-48
Kööpenhaminassa hovisoittajana ja senjälkeen
musiikin-opettajana ja -johtajana eri paikoin Saksassa,
kunne- 1860 tuli Leipzigiin.
Gewandhauskonsert-tien johtajaksi ’v:een 1895| sekä konservatorin
opettajaksi »ja johtajaksi 1897-1902). Sävelsi
1 Mendel-sohnin ja Schumannin tyyliin)
oopperoita. orkesteri-, kamarimusiikki-, kuoro- ja
pianote< ksiu. m. m. teknillisesti helppoja, mutta
-iivelellisesti arvokkaita esityskuppaleita
aloitteleville. Julkaisi analyyseja oopperoista ja
orkesteriteoksista vnnä muita kirjoitelmia musiikin alalta.
I. K.
Reinhard /räin-/. Franz Volkmar
(1753-18121. saks. evankelinen teologi ja kirkonmies.
Vaikka R. mielipiteiltään oli supranaturalismin
(ks. t.i kannattaja ja innokas luterilainen, yritti
hän kuitenkin ajan hengen mukaisesti todistaa
ilmestyksen ja järjen yhtäpitäväisvyttä.
Saarna-miehenä R. oli hyvin suosittu. Hänen teoksistaan
on tärkein „Svstem der ch risti iclien Moral"l1788
ja seur. 1. R:n saarnoja on julkaistu 43 nidosta.
E. K-a.
Reinhold /räinholtj, Karl Leonhard
1758-18231. saks. filo-ofi. kasvatettiin syntymä
kaupungissaan Wienissä jesuiitti- ja
hamuhiitti-opistoisha katolisen papin uraa varten ja oli nuo
ruude—aan täydestä sydämestään antautunut sii
hen elämänsuunnitelmaan. Karkasi sitten luosta
rista. kääntyi protestantiksi, vaikutti 1787-94 fi
lrw,fian profe–orina Jenassa suurella menestyk
.»•Iiii sittemmin professorina Kielis-ii R. ihastui
Kantin filosofiaan ja vaikutti teoksellaan ..Briefe
Ulier die Kanti-ehe Philosophie" (1786-87) suu-
resti sen levittämiseksi. Sittemmin hän koetti
itsenäisesti kehittää sitä. liittyi senjälkeen
Ficliteen ju myöhemmin vielä toisiiu, vähemmän
huomattaviin siihen uiknnn esiintyviin
filosofisiin oppimuodostuksiin. Julkaisi „Versuch einer
ueuen Theorie des menschlichen
Vorstellungsver-mögens" (1789) v. m. — R. oli lahjakas, hyvin
vastaanottavainen ja henkisesti liikkuvainen
ajattelija. mutta ei päässyt varmaan lopulliseen
kantaan filosofisissa pyrinnöissään. .4. Gr.
Reinholm, Henrik August (1819-83),
suom. muinaistutkija ju kansanrunoudenkerääjä,
tuli ylioppilaaksi 1837. fil. kandidaatiksi 1844
ja tohtoriksi 1857. Yliopiston kansatieteellisen
museon amanuenssina 1850-56. Vihittiin papiksi
1854. tuli senjälkeen Viaporin luterilaisen
seurakunnan ja vankilan saarnaajaksi; tässä
syrjäisessä virassa hän pysyi koko elinikänsä. V :sta
1839 R. teki alinomaisia matkoja Suomen eri
osiin, keräten muinais- ja kansatieteellisiä
esineitä ja muistoja, jotka tarkoin pani paperille.
Täten syntyikin ajan kuluessa erinomaisen
runsas (tosin pienille hajanaisille lipuille
kirjoitettu! kokoelma, joka luinen kuolemansa jälkeen
joutui Suom. muinaismuisto-yhdistykselle ja
järjestettiin (nykyään Kansallismuseossa) ja joka
sisältää maan eri osista tyhjentymättömän
tietovaraston kaikenlaisista historiallisista ja
muinais-tieteellisistä aineista (esim. asutuksen kulusta,
muinaislinnoista, kirkkorakennuksista, kaupasta
ja markkinoista, taikauskosta ja kansan
pitä-myksistä, huvituksista ja karkeloista j. n. e.)
Vv. 1847-49 hiin teki kolme runonkeruumatkaa
Viipurin liiäuiin ja Inkeriin, tuoden niiltä
run-saan saaliin, jota Lönnrot osaksi käytti
Kalevalan uutta painosta varten. R:n julkaisuista
mainittakoon ..Suomen kansan laulantoja" (1849),
..Om Finska folkens fordna hedniska dop och
dopnamn" (1853. väitöskirja), ..Kristinuskon
saatosta Suomeen" (Suom. muinaism.-vhd. aikak. VI,
1883). [G. J. Nyman, „H. A. R.", Suomi IV. 4.]
K. a.
Reinikkala. maatila Kangasniemen pitäjässä
Puulaveden ja Mallosjärven välisellä
kannaksella, käsittää 3 verotaloa. 1 ’/? manttaalia, n.
3.200 ha. Saha. mylly ja tiilitehdas. R. joutui
oston kautta 1774 luutnantti A. Tujulinilta
Tigerstedt-suvulle. jolta se siirtyi perintönä
Jung-suvulle. Nvk. omistaja (1915) o.-v. Talola.
A. Es.
Reiniläinen lähetysseura, per. 1828
yhdistämällä useita paikallisia pieniä yhdistyksiä
Reinin maakunnissa ja Westfalenissa. Tärkeimmät
lähetysalat : Etelä-Afrikka, Hollannin alusmaat
Itä-Intian saaristossa. Kiina ynnä Saksan Uusi
Guinea. 117 pää- ja 683 sivuasemalla työskenteli
yhteensä 220 lähettiä 11. 4.000
alkuasukasupului-sen avustamina. V. P.
Reinin kaupunkiliitto, liitto, jonka 1254
tekivät keskenään Mainiin, Wormsin. Oppenheimin
ja Bingenin kaupungit maanruuhan
ylläpitämiseksi ju johon pian yhtyivät Baselin ja Kölnin
välillä olevat kaupungit ja hengelliset ruhtinaat;
hajosi 15:nnen vuosis. keskipalkoilla.
(Weiz-siieker. ..Der Rheinische Bund 1254".] ./. F.
Reinin liitto. 1. Tätä nimitystä käytettiin jo
eräästä 1658 muodostetusta Ranskan suojeluksen
alaisesta, muutamien IJlnsi-Suksan ruhtinaiden
ja Ruotsin keskinäisestä liitosta, joka hajosi 1667.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
