Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Remburssi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1701
Remburssi—Remis
1702
museossa) hän osoittaa ennen tuntematonta
sie-lukkaisuutta ja niin suurta inhimillisen tunteen
lämpöä ja luonnollisuutta, että Ria on sanottu
protestanttisen maailman etevimmäksi
uskonnolliseksi maalariksi. Hänen aihepiiriinsä, johon
kuuluvat mytologiset esitykset (esim.
humoristinen ..Ganymedes", 1635, Dresdenissä), alastoman
kuvaukset (esim. ..Saara odottamassa Tobiasta",
myös „Danae"kuvan nimellä tunnettu. 1636, Pie
tarin Eremitaasissa), laatukuvat ja
stilleben-tau-lut, tulee nyt lisää muutamia hänen parhaimpia
maisemiaan, kuten kuuluisa kuva ..Vanha
vuori-linna" (Kasselissa), sekä muotokuvia, kuten
..Nicolaus Bruyningh" (Kasselissa) ja „Jan
Six" (Amsterdamissa), jotka ilmaisevat
hänelle ominaista „kultasävyä" ja sitä
monumentaalista käsitystapaa ja leveätä
siveltimenkäyt-töä, mikä näkyy hänen töissään varsinkin
jälkeen vuoden 1656. Näihin aikoihin hoitaa R:n
taloutta maalaistyttö Ilendrikje Stoffels, jonka
kanssa hän eli vapaassa suhteessa ja joka,
samoinkuin Saskian ja R:n poika Titus, on hänen
viimeisten vaikeiden vuosiensa tukena.
Muotokuvat heistä molemmista (esim. Hendrikjestä n.
v:lta 1658, Berliinissä) ja taiteilijasta itsestään
(esim. v:n 1663 vaiheilta, omist. lordi Iveagh,
Lontoossa) ovat hänen mestarillisimpia
maalauksiaan. Viime kauden pääteoksista ovat vielä
mainittavat: ..Jaakob siunaa pojanpoikiaan" (1656,
Kasselissa), „Toht. Deyinanin anatomia" (1656,
tähteenä ruumiin lyhennyskuva, Amsterdamissa),
Amsterdamin raatihuoneeseen tilatun
seinämaalauksen katkelma „Claudius Civiliksen
salaliitto" (1661, Tukholman kansallismuseossa),
,,Juutalaismorsian" (n. 1668, Amsterdamissa) ja
samanaikuinen „Perhekuva" (Braunschweigissa)
sekä’ ylinnä muista verankutoja-ammattikunnan
esimiehiä esittävä „Staalmeesters" (1661.
Rijks-museumissa), joka R:n viimeinen
ryhmämuoto-kuva-tilaus on luontevassa vaikutuksessaan niin
yksinkertainen ja suurenmoinen, väritykseltään
niin eheä, varma ja lämmin, että se edustaa
huippukohtia kaikkien aikojen
muotokuvamaalauksessa. — R:n maalauksia, joista muotokuvat
ja uskonnolliset taulut ovat laatuunsa ja
lukumääräänsä katsoen huomattavimpia, tunnetaan
nyk. yhteensä n. 600. Lukuisimmin niitä on
Englannissa. Saksassa. Ranskassa ja Venäjällä, jossa
Pietarin Eremitaasi sisältää maailman suurimman
H.-kokoelman (yli 40 taulua).
Radeeraajana R. kohoaa yhtä korkealle kuin
maalarina. Jo Leidenin ajoilta ovat hänen ensi-
„Staalmeesters". Amsterdamin Rijksmuseumissa.
mäiset radeerauksensa. joita hän sitten läpi koko
elämänsä on tehnyt enimmäkseen
maalaukselliseen tapaan, usein vain luonnosmaisesti
käsitellen, mutta mestarillisesti halliten tekniikkaansa.
Näiden lähemmäs 300:aan nousevien kuvien
aihepiiri on miltei yhtä rikas kuin R:n
maalaustenkin. Mainittakoon niistä tässä vain esim.
Rafaelin Baldassare Castiglionen mukaan tehty
taiteilijan oma kuva (v:lta 1639), mahtava
tasankomaisema, joka esittää kolmea puuta (1648), mitä
syvimmän uskonnollisen hartauden ja elämän
kuvaus „Hundertgoldenblatt" (Kristus parantaa
sairaita, n. 1650) ja haavemainen „Faust"
(n. 1652). — Täydentävän kuvan R:n
taiteilija-luonteesta antavat myös monet sadat säilyneet
käsipiirustukset, joissa viivojen käyttö 011
samassa määrin niukka kuin ilmehikäs ja sattuva.
R:n vaikutus maansa taiteeseen oli hänen ensi
tuotantokaudellaan kovin suuri, niinkuin hänen
lukuisat oppilaansa ja jäljittelijänsä osoittavat.
Hänen viimeisen, parhaimman tuotantokautensa
teoksia ei luinen oma aikansa käsittänyt, ja kun
hän lokak. 4 p. 1669 kuoli, olivat hänen
kansalaisensa melkein unohtaneet hänet. Lakkaamatta
ou hänen maineensa kasvanut. Nykyaika katsoo
R:n kuuluvaksi taiteen harvoihin
yleismaailmallisiin suurmiehiin, puhtaasti maalauksellisen
käsityksen uranuurtajiin. Hän ei ainoastaan anna
Hollannin taiteelle 1600-luvulla sitä arvosi jaa,
minkä se taiteen historiassa on saavuttanut,
vaan hän on mitä itsenäisimpänä,
syväinielisim-pänä taiteilijapersoonallisuutena germaanilaisen
rodun suurin maalarinero. värirunoilija, jonka
runollisuus on ,,inhimillisesti syventyneen
myötätunnon käsitystä elämän vaiheista ja valohämyn
mahtavaa tenhovoimaa". — [Laajasta
R.-kirjalli-suudesta mainittakoon: D. Rovinski, ,.L’oeuvre
gravé de R." (1890). W. v. Seidlitz. „R:s
Radie-rungen" (1894) ja ..Kritisches Verzeichnis der
Radierungen R :s" (1896). E. Michel, ..R.. sa vie.
son oeuvre et son temps" (1893), K. Neumann,
,.R." (1902), Valentiner. „R. und seine
Umge-bung" (1905), W. Bode. „R„ beschreibendes
Verzeichnis seiner Gemälde" (1897-1906) ja .,R. und
seine Zeitgenossen" (1906), J. Kruse, ..R.. hans
konst och lif" (1907). K. Madsen, ..Billeder af
R. og lians elever i den kgl. malerisamling"
(1911).] E. R-r.
Remburssi (ransk. rcmboursement, it.
rim-borso), takaisinmaksaminen, suoritettujen
kustannusten korvaus; kate. —
Remburssiluotto ks. Pankki, palsta 175.
Remedium [-me’-], (lat.), parannuskeino; lain
sallima poikkeus rahan oikeasta painosta ja
me-talliarvosta.
Remigius [-mi’-]. Reimsin arkkipiispa, ks.
| K 1 o d v i g.
Remington, Philo (1816 89). amer.
teknikko, kivääritehtaan johtaja, tunnettu
keksimäs-| tään. meilläkin hyvin tunnetusta kivääristä sekä
kirjoituskoneesta.
Reminiscere
ni’-J (lat.). toisen [-paastosun-nuntain lat. nimi, johtuva asianomaisen messun
alkusanoista (Ps. 25„). ks. Kirkkovuosi.
E. K-a.
Reminissenssi (ransk. reminiscevse, < lat.
\ remini’sci = muistaa), muisto, jälkimuisto,
vaikutelma.
Remis [-mi’] (ransk. < remettre = lykätä, luo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
