Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Renata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1705
tustensa oliessa hän elämänsä loppuun asti jatkoi
tieteellistä työtä ja hoiti opettajatointaan. R.
nimitettiin 1857 heprean kielen professoriksi College
«le Franceen, erotettiin virastaan lSti4 ja sai sen
takaisin 1871. tE- Platzhoff, ..Ernest Renan"
(1900), M. Millioud, ,.La Religion de Renan"
(1891).] Ar. 11.
Renata [-nii’-]. Ferraran herttuatar (1510-75).
Ranskan kuninkaan Ludvig XII:n tytär,
Ferraran herttuan Herkules II d’Esten puoliso.
Hänen hovinsa oli turvapaikkana useille
Ranskassa vainotuille uskonpuhdistuksen
esitaistelijoille. kunnes herttua 1536 karkoitti kaikki
suojatit hänen läheisyydestään; puolisonsa kuoltua
11559) häu palasi Ranskaan ja tunnustautui
julkisesti reformeerattuun oppiin. [Fontana. ..Renata
di Francia duchessa di Ferrara" (18891.
Rodoca-nachi. ..Renée de France" (1896).] A. J. P-ii.
Renaud [rånö’]. Achilles 1820-84).
sveits.-saks. oikeusoppinut, syut. Lausannessa, tuli 1S52
professoriksi Heidelbergiin: julkaissut joukon
teoksia yksityisoikeuden ja siviiliprosessin alalta,
kuten ..Recht der Aktiengesellschaften" (1875).
„Lehrbuch des Zivilprozessrechts" 11873) v. m.
R. E.
Renault [rånö’]. Louis (s. 1843). ransk.
oikeuscppinut ja valtiomies. v:sta 1873
kansainvälisen oikeuden professori Pariisin yliopistossa.
Edustanut Ranskaa m. m. molemmissa Haagin
rauhankonferensseissa sekä Lontoon
merisota-oikeuskouferenssissa 1908-09. Ranskan
ulkoasiainministeriön pysyväinen oikeustieteellinen
avustaja. Toiminut useiden kansainvälisten
välitys-oikeuksien jäsenenä ja tehnyt itsensä tunnetuksi
etevänä kansainvälisen organisatsionin ja
maa-ilmanrauhanaatteen edistäjänä, minkä johdosta
sai Nobelin rauhanpalkinnon 1907. Institut de
droit internationalin jäsen. — Julkaissut m. m.
..Introduction à 1’étude du droit international"
(1879), ..L’(Euvre de la Haye 1899 et 1907"
(1908); julkaisee yhdessä Descampsiu kanssa
..Recueil international des traités du vingtième
siecle" nimistä valticsopimuskokoelmaa. R. E.
Rendez-vous [rddeilV] ransk). ..saapukaa":
sovittu kohtaus: lemmenkohtaus.
Rendsburg f-bitrlij], kaupunki
Pohjois-Sak-sassa Slesvigissä Eiderin ja Keisari Wilhelmin
kanavan varrella, ent. Eiderin kanavan
lähtökohdassa usean radan risteyksesssä: 17.314 as.
(1910). — R. jakaantuu vanhaankaupunkiin ja
1700-luvun alkupuolella rakennettuun
uuteenkaupunkiin. Muutamia kirkkoja, vanha
raatihuone. kaunis kaupunginhalli.
Gerhardsbrunnen-kaivo. Harjoitetaan kemiallista-, rauta-, kangas-,
nahka-, olut-, viina- y. m. teollisuutta. Suuret
satamalaitteet: kauppa- ja liikenne vilkkaat. —
R. syntyi tanskalaisten n. 1100 perustaman
linnan ympärille. Oli 1290-1459 Holstein-R:n
kreivien pääpaikkana: 30-vuotisessa sodassa sen
valloittivat keisarilliset 1627, ruotsalaiset 1643.
Viimemain. piirittivät sitä menestyksettä 1645.
R :ssa tehtiin 1813 aselepo Ruotsin ja Tanskan
välillä. Tuli 1848 slesvig-liolsteinilaisten
väliaikaisen hallituksen istuimeksi ja maapäivien
kokoontumispaikaksi. V. 1851 tanskalaiset
miehittivät linnoituksen ja hävittivät sen seur. v.
(E. E. E.)
René I [rone] Renatus) ’1409-80i. Anjou’u
herttua. Xapoli’n ja Jerusalemin nimikuningas,
1706
Lothringenin herttua. Provencen kreivi; Napoli’n
kuninkaan Ludvik II :n poika, nuorempaa Aujou’n
sukua, peri naimisensa johdosta Lothringenin,
mutta joutui siten riitaisuuksiin ja vihollisensa
Burgundin herttuan vangiksi 1431 sekä
vapautettiin va-sta 1437 suoritettuaan suuret lunnaat.
V. 1435 hänelle Johanna TI:n kuoltua joutui
Napoli’n kruunu, mutta 1442 hänen täytyi jättää
se kilpailijalleen Aragouian Alfonsolle. R. palasi
Proveuceen ja antautui kokonaan kaunotaiteiden
harjoittamiseen, varsinkin muinaisprovencelaisen
runouden elvyttämiseen: hänen runojaan ja muita
kirjoitelmiaan on säilynyt. [Lecov de la Marche,
„Le roi R."] ’ ’ G. R.
Renegaatti (lat. r< = uudelleen, ja
negii’re-kieltää), luopio, isänmaan petturi.
Renes [rr-J (lat.). munuaiset.
Renesanssi (ransk. renaissance, < lat. rena’sci
= syntyä uudelleen, elpyä). Italiassa 14:nnen
vuosis. alkupuoliskolla esiin puhjennut ja 15 :nnen
vuosis. keskivaiheilta alkaen yleiseurooppalaiseksi
muuttuva, henkisen elämän kaikille aloille
ulottuva, käänteentekevä virtaus, joka herättäen
uusia ajatustapoja ja luoden uusia muotoja
syrjäyttää keskiajan elämänkatsomuksen ja sen
muodot, Aikalaiset pitivät r:ia klassillisen
(eritoten roomalaisen) muinaisuuden
eloonheräämi-seuä (it, rinascimento). Italiassa muinaisajan
muistot elivät sitkeimpinä, siellä valtiolliset olot
ja kerjäläismunkkien herättämä uskonnollisuus
tarjosivat parhaat edellytykset vapaalle
yksilöllisyydelle. minkä kehittäminen juuri on r:n
pää-tunnusmerkkejä. Bysanttilaisen valtakunnan
kukistuttua ja Konstantinopolin jouduttua
turkkilaisten käsiin antiikin kulttuuriaarteiden
vaaliminen ja tutkiminen uudesti elpyneenä jatkuu
Italiassa. Kirjapainotaidon keksiminen, suuret
maantieteelliset löytöretket, jotka valtavasti
avarruttavat ihmisten näköpiiriä, y. m. seikat
antavat vauhtia uudelle liikkeelle. R:n enteitä
näkyy jo varhain 13:nnella vuosis., mutta tämä
vuosisata on vielä pääasiassa keskiaikainen:
skolastiikka vallitsee kaikkea ajattelua;
Franciscus Assisilaisen uskonnollinen individualismi
kuuluu -olemukseltaan keskiaikaan. Mutta 13 :s
vuosis. oli r:n tienaukaisija. Vasta 14:unellä
vuosis. tapahtuva keskiaikaisista aatteista
vapautuvan itsenäisen hengenelämän esiin
puhkeaminen on r:n alkua. Keskiajan maallisen
jumalan-valtakunnan aatteen sijalle kohoaa kansalliselle
pohjalle perustuvan, kirkollisesta holhouksesta
vapautuneen kulttuurin vaatimus. Kirkollinen
kulttuuri oli latinankielinen. Sen sijalle
kohoavat kansalliskirjallisuudet ja kansankieli. Joskin
kuvaavat taiteet kauan pysyvät kirkon
palveluksessa, tuovat ne kuitenkin kristilliseen
katsomukseen selvästi maallisen ja pakanallisen
piirteen. joka samalla kuvastaa antiikin
elämänkäsitystä ja tätä näkyväistä maailmaa.
Keskiajan siveellinen ihanne: munkkipykimys,
hyljätään ja sijalle kohoaa r:lle ominainen, eritoten
suurissa voimaihmisissä ilmenevä välitön
elämiin-tunto. joka ei tunne mitään siveellisen eikä
uskonnollisen ihanteen asettamaa rajoitusta.
Tosi-olojen ja yksilöllisyyden asettamat rajat ovat
hyvän ja pahan mittana. Voima, suuruus,
kuuluisuus. elämiinsopusointu ovat r.-ihmisen
ihanteita. — Tieteen alalla r.. ollen luopumista
skolastisesta auktoriteetti uskosta ja pyrkimystä
Renata—Renesanssi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
