Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rengasankkuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1711
Renoir—
Renqvist
1712
teollisuus vähäarvoista. maalaistuotteiden
kauppaa. — K. oli r«Ionien Coudatc niininen
pääkaupunki. joutui 800-luvulla Bretngnelle, jonka
pääkaupunki -e sittemmin oli ja parlamentin
kt koont unu-puikka v sta 1561. Duguesclin
puolusti K:iä 1356-57 menestyksellä englantilaisin
vastaan. K. E. K.
Benoir /rjNmVr/. Pierre Auguste
18411. ransk. taidemaalari; oli alkuaan
posliinimaalari. opi-keli Sisley’n jn Monet’n kanssa
Uleyren johdolla Pariisissa. R:n ensimliiset
maalaukset ovat Coiirl>et’n realistisen taiteen
vaikutuksen alaisia. 1870-luvulta alkaen hänestä tulee
impressionismin kannattaja ja tiimiin suunnan
huomattavimpia johtomiehifi. R:n taiteessa
jut-kuvat 1700-luvun ransk. taidetraditsionit
(varsinkin Roucher ja Frugontirdi jn kehittyvät
uudenaikaiseksi värirunoiluksi. lliinen
ninuhius-tensa piiriin kuuluvut kaikki aihealnt
muotokuvista mnisemiin saakka, mutta parhaimpiinsa
hun on ilmai—-ut alastomissa naiskuvauksissaan.
lasten esityksissä ja isoissa ryhmäkuvissa.
R:n tunnetuimpia teoksin ovat ..Teutterinitio"
(ks. liitekuvaa Maalaustaide IV). ..Le
Moulin de la Gillette" tanssiaiset Pariisin
Montmartre—a. Liixembourg-museossn).
..Aamiaiset Bougivalissa" ja ,,Kylpijiittäret" (Les
baigneu-sesi. [Meier-Græfe. ..Auguste R." (1011).]
E. K r.
Renommée /ranomf’] (ransk.). maine. — R
e-n o m m e e r n t n. tehdä kuuluisaksi.
Renonce [rönö’»] (ransk.i. jonkun värin
kort-t;en puute; puute. — R e n o n s e e r a t n. luopun.
Renouf [r3nu’f], Peter Le Pnge (1824-07),
engl. egyptologi. British Museiimin itämaisten
muinaisesiueitten hoitaja 1886-92. julkaisi useitn
egypti|| kieltä ja iiskonton koskevia teoksia,
f Mas pe ro. Naville ja Ry hind. ..The life \vork of
th» låte Sir Peter le Page H." (4 nid.. 1902-07).
K. T-t.
Renouvier [nnuvjr’/, Charles (1815-1903).
ransk. filosofi, harjoitti opintoja Pariisin
polytek-nillisessä opistossa, julkaisi 1842-44 tutkimuksia
De-oartes’in filosofiasta ynnä muuten filosofian
historiasta, esitti kirjasessaan ...Manuel
républi-cnin de 1’homme et du citoyen" M848) ja yhteisesti
muutamien muiden demokraattien kanssa
julkai-semassaan ..Projet d’organisation communale et
eentrnle de la République" 1851) mielipiteitä,
jntku lähenivät sosialismia. Antautui senjälkeen
yksinomaan tieteeseen ja julkaisi moniosaiset
teokset ..Kssais de critique générale" (I. ..Logiqtie";
II. ..Psychologie rationnelle": III. ..Principes de
Ia nature": IV. ..Introduction ln philosophie
aunlytique de 1’histoire", 1854-64: toinen
luajen-nettu pain.. 9 o-.. 1875-06) jn ..Philosophie
aunlytique de 1’histoire" 4 os.. 1890-97); sitäpaitsi
m. m. „Uehronie, 1’utopie dans 1’histoire" (1876),
— joka mieltäkiinnittävästi esittää miten
Euroopan sivistyskehitys olisi voinut muodostua
hyvinkin toisellaiseksi kuin se todellisesti muodos.
tui, ..Iai nouvelle monadologie" (1899). „Les
di-lemme. de lu métaphysique pure" (1901) ja „Le
personnnlisme" il903). R. on |ierustnniit
oppisuunnan, jota nimitetään ,,uuskantilaisuudeksi"
I. ..uu-krit isi-miksi". Hänen oppinsa on ennen
kaikkea ,.vapauden filosofiaa". Hiin ottaa
monissa kohdin lähtökohdakseen Kantin aatteet,
poikkeaa tosin mielipiteis-ään sangen tiintuvasti
Henrik Henqvist.
Kantista, mutta päätyy kuitenkin
manilmnn-kutsoimikseen, joka 011 samanhenkinen kuin
Kuntin filosofin. Hänen viimeisissä teoksissaan Iiii
nen ajattelunsa on kuitenkin saanut
dogmantti-semman käänteen. R. julkaisi oppilaansa Fr.
Piilonen uviistiimuun vv. 1867-70 vuosikirjaa
,.L’uii-neo philosophique", 1872-89 aikakauskirjaa ..La
critique philosophique"; senjälkeen on Piilon
taas toimittanut vuosikirjaa „L’année
philosophique". joku työskentelee l!:ii uutteiden
kehittämiseksi jn levittämiseksi. |Séailles. ..La philosophie
de (’. R." (1905); Jnnssens, ..Le néo-critieisme
de C. 11." (1904).] .4. Gr.
Renoveerata (lat. renovä’re), uudistaa,
korjata.
Renqvist [rcnkvisl], Henrik (1789-1866),
pappi ja uskonnollinen kirjailija. R. oli
syntynyt talonpojan Henrik
K ii k k o s e n poikana
Iloinnut sissu. Köyhyyden
vuoksi koulunkäynti
myöhästyi. jn sotaiset ajat
sekä uskonnolliset
mietiskelyt sitä vielä
hidastuttivat. Ensin. Kuopiossa,
hän sai vaikutuksin
lie-räunäisliikkeestä. sitten.
Turussa, herrnhutilaisilta.
Uskonnollinen murros
kehittyi niin rajuksi, että
luin joutui
mielenhäiriöön, mutta vihdoin hän
siitä toipui ju pääsi
1816 ylioppilaaksi sekii
seur. v. papiksi. Liperin
laajassa, huonosti hoidetussa seurakunnassa
toimiessaan hän osoitti erinomaista intoa ja
ahkeruutta kansan lukutaidon, kotihartauden ja
muiden hyvien tapojen edistämiseksi opettamalla ja
kirjoja levittämällä, mutta hänen aikaansaamansa
hengellinen levottomuus loukkasi esimiehiä ja
seurauksena oli pitkällinen oikeusjuttu, joka
lopulta päättyi vuoden virkaeroon. julkiseen
anteeksipyyntöön ja sakkoihin. Sillä välin hänet oli
siirretty ylimääräiseksi papiksi Porvooseen ja
(1826) Svnrt holman linnoituksen papiksi.
Svart-holmassa ollessaan hän oli itse asiassa vankina,
mutta osasi siinäkin asemassaan toimia ei
ainoastaan vankien sielunhoidossa vaan myöskin
julkaisemalla osaksi suomentamiaan, osaksi itse
kirjoittamiaan kirjoja, jotka laajalle leviten
tehokkaalla tavalla edistivät raittiutta ja vakaata
kristillistä elämää, V. 1835 R. vihdoin pääsi
Sortavalan kappalaiseksi ja pysyi siinä virassa
kuolemaansa sankka. K:n toiminta seurakunnan
pui-velijuna on miltei ainoa laatuaan Suomen
historiassa. Lahjat eivät olleet suuret. Puhe oli
kankeaa. yksitoikkoista ja pitkäveteistä, hengelliset
näköalat yksipuolisen ahtaat, luonne jäykkä ja
taipumaton, mutta rakkaus kansaan, uskollisuus
jn ahkeruus kutsumuksessa olivat verrattomat.
Kirkossa ja kappalaistilalleen rukentumnssaan
kokoushuoneessa uutterasti pitämissään puheissa
sekä alituisilla matkoillaan seurakunnassa hän
herkeämättä neuvoi, nuhteli ja kehoitti
seurnkun-talaisiaan saattaakseen heitä totiseen
kristillisyyden harjoitukseen. Näin syntyi vähitellen
erikoisenluontoinen uskonnollinen suunta, joka
r e n q v i s t i I ä i s y y d e n nimellä levisi var-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
