Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reservibrigadi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1723
Resiprookki
Resonemangi
1724
kern., astia, niihin neste tislattaessa kokoontuu;
-., ilmapumpun kaasusäiliö. kaasukello.
Resiprookki i< lat. reci’procus - samaa tietii
palaava, takaisin I. edestakaisin vaikuttava,
vuorovastainen. keskinäinen). 1. Siat. ks. 1
u-v e r s s i. — R. yhtälö on sellainen, joka ei
muutu, jos siihen tuntemattoman x:n paikalle
sijoitetaan -. 2. Kieliop. R.-p r o n o m i n i,
keskinäisasemo (ks. P r o u o m i n i).
Resiprositeetti ilat. reci’ procus -
molemminpuolinen). molemminpuolisuus, vastavuoroisuus.
Resisteerata lat. resi’stcre), tehdä
vastarintaa. kestää, pitkittää.
Resitatiivi (lat. recitä’re = kertoa), m us., on
laulusävellystyvli. joka mahdollisimman tarkasti
sopeutuu sanojen luonnolliseen lausut ukseen.
Silloin rajoittuvat sävelten melodiset ja rytmilliset
murdostusmahdollisuudet alkeellisimpiin
ilmnuk-siinsa. R:n alkuperä johtuu kirkollisesta
käytännöstä, suorasanaisten rukousten ja pyhien
tekstien juhlallisesta, puolittain laulavasta
lausunnasta. Vaihtelevammaksi r. kehittyi
draamallisen taiteen yhteydessä. It. oopperatyylissä
eriteltiin kahdenlaista r:ia: r. secco I. ,,kuiva" r.
sekä r. accompagnato I. arioso, joka oli
melodisesti mehevämpi ja muodoltaan läheni lyyrillistä
laulutyyliä. Tästä jälkimäisestä on kehittynyt n. s.
nagnerilainen r., jossa melodinen kulku on
hyvin pateettinen, mutta soitinsäestvs kuitenkin
sisältää varsinaisen siivelellisen aiherakenteen.
Uusimman ocpperatyylin (Debussy, Puccini y. m.)
laulumelodiikka lähenee alkuperäisiä yksitotista
kirkollista r:ia, vaikka kromaattisella, jopa
tiiy-siu sävellajittomalla sointupohjalla. /. K.
Resiteerata liat. recit<i’rie), taidokkaasti
lausuen ulkomuistista esittää, lausua.
Reskontra (lat. rfs = asia, ja contra =
vastapäätä). kauppat., henkilökirja; velalliskirju ja
velkojakirja: r. käsittää niiden henkilöiden
tilit. joiden kanssa liike on tekemisissä. J. F.
Reskripti (lat. rescri’ptum, < rescri’bere =
antaa päätös, määrätä), käskykirje, erittäinkin
sellainen. jonka hallitsija antaa käskynhaltialleen
taikka muulle ylhäiselle hallitusviraiiomaiselle.
Reslareki ks. Ajoneuvot.
Reso ks. R n i b i o.
Resolutsioni (ks. Resolveerata), päätös,
ratkaisu, varsinkin tuomioistuimen tai muun
julkisen viranomaisen ratkaisu asiassa, joka ei
riipu yksistään vapaasta harkinnasta, vaan
perustuu oikeussäännöksen sovelliittamiseen.
Resoluuttinen (lat. resol Ci’tus, < reso’lvcre =
irroittaai. päättäväinen, jyrkkä.
Resolveerata (lat. reso’lvcrc = purkaa;
päät-täiii, ratkaista, tehdä päätös, varsinkin kun on
kysymys julkisten viranomaisten päätöksistä.
Resonaattori (lat. resomVre = kaikua),
Helm-holtzin keksimä koje, jolla harjaantumatonkin
voi kuulla sävelen harmoniset yliäilnet tai yleensä
erottaa toisistaan soitannollisen soinnun
osasäve-let. R. on messinki- tai lasipallo, johon on
sommiteltu kaksi aukkoa pallon vastaisille puolille.
Aukkoihin liittyvät lyhyet putket, toinen
hienompi ja suippo, toinen laajempi ja
silinterin-muotoinen. Kuunnellessa pannaan edellinen
korvaan. R. vahvistaa vain sellaista säveltä, jonka
värähdykset tarkkaan vastaavat pullon
omaperäistä aaltoliikettä (vrt. Resonanssi). Kun
on valikoima tällaisia r:eja. niin sointu voidaan
osasäveliinsä nähden niillä analysoida. — Koska
ylläselitetyt r:t ovat jotenkin kalliita, on
Schubring suunnitellut tarkoitusta varten
pahvitorvia, joista on sitäpaitsi se etu, että niiden
oma sävel 011 helposti määrättävissä. (’. 8:n.
Resonanssi (lat. reaomVre = kaikua, kajahtaa)
1. k a j a h t e 1 u, helposti värähtelevien
kappaleiden ominaisuus alkaa soida, kuu niiden
läheisyydessä soi se sävel, minkä ne itse voivat
värähdyksiin joutuessaan antaa. Jos esim. lauletaan
avattuun pianoon määrätty sävel, niin kajahtaa
sieltä vastaan sama ääni, sillä vastaava kieli 011
alkanut värähdellä. Samoin alkaa sävelmiltä
soida, kun toinen samanlainen lähellä oleva
sä-velrauta soi. Kajahtelusävel jatkuu
omintakeisesti, vaikka alkuperäinen sävel iikkiü
katkais-taankin. R:ia 011 se äänen vahvistuminenkin, joka
on havaittavissa sävelen soidessa vain ilmaa
sisältävän torven suun edessä, jos torven pituus
on sopivalla tavalla valittu sävelen
aallonpituuteen nähden. Koe voidaan tehdä
kuvassa esitetyllä vesiastialla, jossa on
veteen osaksi upotettu putki. Jos tämän suun
(a) eteen paunaan soiva sävelrauta ja
(«itkeä siirrellään ylös ja alas, niin huomaa,
että ääni on vahvin putken ilmapatsaan
ollessa ’/« t. 3U soivan sävelen
aallonpituudesta, heikoin kun ilmapatsas on ’/a
aalto-väliä. R.-ilmiö syntyy aina, kun
alkuperäisen sävelen aallot kohtaavat
kappaleen, joka pyrkii itsestäänkin värähtämään
samassa tahdissa kuin soiva kappale s. o. kun
edellisen kappaleen omaperäiset aallot ovat
pituudeltaan yhtäsuuret (t. tasan 2, 3, 4 ... . kertaa
lyhyemmät) kuin jälkimäisen, sillä silloin
alku-sävelen aallonharja kohtaa r.-sävelen
aallonharjaa ja aallonlaaksot samoin yhtyvät, joten
aallonharjat kohoavat ja laaksot syventyvät entistä
enemmän. Vastaisessa tapauksessa ensimiiisen
työntäyksen aiheuttama aaltoliike r.-kappaleessa
kumoutuu. — Soittimissa käytettyjen
kaikupohjien vaikutus on myös riippuva r:sta.
V. 8:n.
Resonanssipuu (ks. Resonanssi),
pianojen, urkujen, harmoniumien, kieli- ja
jouhisoitti-mien rakentamiseen tarvittava, varsinkin
reso-nanssipintojen valmistamiseen, käytetty puu, joka
on aivan oksatonta, sisältää mahdollisimman
vähiin syyspuuta ja hartsiaineita ja on
rakenteeltaan kaikissa kohdin suorasyistä ja
tasakas-vuista. Parasta r:ta saadaan vanhoista, koko
ikänsä säännöllisesti, mutta ei liian nopeaan
kasvaneista kuusipuista, joissa vuosilustot ovat
n. l.j-2,0 mm leveitä ja joiden . puuaineella on
alhainen ominaispaino (0.40-0,45). Tärkeimmät r :n
hankintapaikat ovat Böömi, Baierin alppiseudut
ja Ranskan Jura. Viime aikoina 011 r.-aineita
alettu tuotin myös Galitsiasta ja Ameriikasta.
- Varmaankin kasvanee monella seudulla myös
Suomessa r:ksi tltvsikelpoisia kuusia. O. Lth.
Resonantit (ks. Resonanssi) 1.
aukko-äänteet on nimenä niillä äänteillä, joita
äännettäessä joko suuväylil (vokaaleissa) tai
nenä-väylä (nasnuleissa) on avoinna, estämättä
ilmavirran läpikulkua. R:eja ovat siis kaikki
vokaalit sekä nasaalit 1. nenä-äänteet, m, n. T).
Resonemangi (ransk. raisonne.ment), syiden
ja perusteiden esittäminen ; keskustelu, väite.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
