Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Resonneerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1727
Rcsultaatti—Retoromaanin kieli
1728
Resultaatti lat. rmild’re ponnahtaa), tulos.
It e s u 11 e e r a t a. antaa tulokseksi, johtaa
loppu t ulok seeu.
Resultantti ks. V o i m a i n s u u u n i k u s.
Resulteerata ks. Resultaatti.
Resumé f-tjtmfj iriinsk.). yhteenveto, lyhyt
yleiskatsaus.
Resuirektsioni ilat. res»’rgerr = nousta ylüs),
ylösnousemus.
Resurssi ransk. ressoureri. iipuliihde.
apukeino. mahdollisuus; r:t = varat.
Resymee k-, H é s u m 6.
Retardeerata lat. ri turdiVre), hidastuttaa,
viivyttää, myöhästyä.
Rete mirabile ilat.). <mut., ihmeverkko. ks.
Verisuonet.
Retelirattaat, häkkikärryt.
Retentsioni (lat. rete’ntiö), pidätys. —1
R.-oikeu» k- Pidätysoikeus.
Rethel /-/>’(/. arrondissementin pääknupuiiki
Pohjois-Ranskassa, Ardennien departementissa.
Aisiie-joeii. Ardennien kanavan ja Itliradan
varrella: 6,379 as. 11901). Kirkko 1200-luvulta.
Harjoitetaan villa- y. m. teollisuutta ja vilkasta
kuuppaa. — R. syntyi roomal. linnan (Castram
Iti levi m m ’ viereen. Tuli sitten Rethelois nimisen
mnukunuun pääkaupungiksi. Oli jonkun aikaa
Muzarinin hallussa. Suurvaltain sodassa syksvllii
1914 saksalaiset valtasivat R:n.
Rethel /rc-/, Alfred (1816-59), saks.
taidemaalari ja piirustaja; opiskeli 13-vuotinasta alkaen
DQsseldorfin taideakatemiassa ja v :sta 1836
Ph. Veitin johdolla Frankfurt am Mainissa. R.
sai jo nuorena tehtäväkseen maulutn Aaclienin
raatihuoneensuliin 8 Kunrle Suuren historiun
esittävää fre-koa. joita varten hiin teki 1844 45
opintomatkan Italiaan ja joista lian itse v :een
1852 saakka suoritti 4 (muut hänen
suunnitelmiensa mukaan J. Kehren). Niiniä
suorasukaisen voimakkaat maalaukset, joista mninittnkooii
..Keisari Otto III Kunrle Suuren hiiiitnkammiossa
Aacheni–a v. 1000", ovat hiilien pääteoksiaan
kuten ennen kaikkea myös suuripiirteisen
yksinkertaisesti värillisinä piirustuksina 1842-44
imvö-heinmiu puupiirroksinai estetyt kuvat
llunnibu-lin retkestä Alppien yli sekä v:n 1848
vallankumouksellisten liikkeiden ja koleran
uiheuttn-mina syntyneet kuuluisat, mieltäjiirkyttävät
..kuo-lemantanssin" kuvaukset ,,Auch ein Totentanz"
1H4h,. joissa kuolema on kuvattu
kansanvillitsijäksi. Toisella Italian matkallaan 1852-53 R.
tuli loppuiäk»een mielenvikaiseksi. Ollen
mielikuvitukseltaan DUrerin jn Holbeinin sukua. R.
on druumullisen intohimoinen, monumeiitaulinen
viivataiteilija, omaperäisimpiä saks. mestareita
19:nnellä vuosis. [Elämiikert. kirj. M |iller von
Königawinter II8ÖI1. Valentin (1892) ju Max
Schmid 11898. ..KUiistler-Monogruphien").] —
Edellisen veli Otto R. 11822-92) inualnsi
historia-. laatu- ja muotokuvia. E. R-r.
Retliai ks. Ret i k k a.
Retikka I Uaphanus), ristikukkaissuku. jolla
hedelmä on joko nive|osittuin lohkeava t.
koko-nn i sen a variseva, ainakin alemmat lehdet
pari-liuskaisia ja verhot pystyjä. Hyvin yleinen
pelto-rikkaruoho on meillä keltakukkainen pelto-r.
(It. raphantnlrum). Vihanne-juureksiksi viljeltynä
tavataan It. nalli »i-lnjin 2 eri muotoa: (.radiola,
retiisi, jolla on pieni, puun- t. valko- ja
Pelturetlkks
ohutkuorinen,
mieto-makuinen juuri, jn
f. nigra. retikka,
jonka juuri on suuri,
pyöreä t.
porkkuna-muineu, paksu- ja
tav. mustakuorinen,
jokseenkiu väkevä.
Molempien viljelys
011 hyvin vanha ja
yleinen tropiikkeihin
asti. K :aa viljellään
kuitenkin meillä
hyvin vähiin.
Ktimmas-takiu 011 paljon eri
muotoja. Lajin
alkuperä 011 tuntematon.
Mahdollisesti 011 laji
itsenäinen. kenties
l änsi Aasiasta kotoisin, mahdollisesti pelto-r:sta
polveutuva. K. L.
Retikon, vuorijono Algaun-alpeissa,
Vorurl-liergin (Itävallan) ja Sveitsin rajalla, kulkee
luoteesta kaakkoon Landquartin ja Illin laaksojen
väli-sä; on syntynyt etupäässä kalkista.
Korkein huippu Scesaplana 2.969 111 yi. merenp.
Solat (Drusentor 2.350 m, Schvveizertor 2.151 111
yi. merenp. y. 111.) enimmäkseen jyrkkäseinäisiil
kuiluja. (E. E. K.)
Retinä, verkkokalvo, ks. Silmä.
Retiniitti, miner., läpikuultava, keltainen tai
ruskea hartsinkaltainen kivennäinen, jota on
ruskohiilikerroksissa. R. 011 orgaaninen yhdistys
ja muodostunut hiilestä (n. 80%), vedystä ja
hapesta.
Retinitis (retma = verkkokalvo), verkkokalvon
tulehdus, ks. Silmätaudit.
Retireerata 1 ransk. se retirer), peräytyä.
Retoriikka (kreik. rhltorik? Ilcklinè] =
puhetaito). puhetaito, puhetaidonoppi. Julkisen sanan
suuri merkitys Kreikan valtioissa jn
kreikkalaisten kehittynyt muotoaisti herätti jo aikaisin
eloon teoreettisille opinnoille perustetun
puhetaidon. Puhujakoulu oli välttämätön jokaiselle
korkeampaan sivistykseen pyrkivälle nuorukaiselle.
R. jakaantui kahteen pääosastoon, joista toiseen
kuuluivat tuomioistuimissa pidettävät syytös- ja
puolustuspuheet (genos dikaniko’n, lat. genus
judi-ciule), toiseen neuvottelukokouksissa pidettävät
puheet (genos symbulcutiko’n, lat. genus
dclibc-rativum); 3:ntena myöhemmin muodostuneella
osastona olivat juhla- ja muistopuheet sekil
pelkät loistavan puhetaidon näytteet (genos
epideikti-ko’n, genus demonstrativum). Antiikin r:ssa oli
tarkkoja sääntöjä puheen ainesten keksimisestä
(lat. inventio), niiden järjestelystä (dispositio).
tyylistä (clocutio), valmistetun puheen
oppimisesta ja muistiin painamisesta (memoria) ja
lopuksi sen esittämisestä (actio, pronuntiatio).
R:n historiasta ks. Reetori ja Kreikan
kieli ja kirjallisuus.
Retoromaanin kieli I. 1 a d i 11 o 011 vanhaa
romauniinistä alppikieltä, jota keskiajan alussa
näkyy puhutun laajoissa osissa entistä Rætiaa.
K. k. 011 moniin erilaisiin muotoihin hajautunutta
paikkakuntakieltä, jota puhuvia nykyään 011
ainoastaan kolmella erillisellä pikkualueella: Grau
bdndenissä (n. 40 tuh. henkeä), Tirolin
vuoristossa (n. 11 tuh.) ja Friaulissa (n. 400 tuh.).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
