Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Retoromaanit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1731
Rettigin tupakkatehdas—Reuleaux
1732
aloitteestaan julkaisemaan sarjaa. ..Ridrug tili
A’ -t.ids historia"*; -ai kauppaneuvoksen
arvonimen lsS3 ja korotettiin autelissäätvvn 1808.
J. r.
Rettigin tupakkatehdas P. C. R e t t i g A O:o
Tutussa on laatuaan Suonieu suurimpia ju
vanhimpia liikkeitä. Jo viime vuosisadau alussa oli
Turkuun sijoitettu Pehr Christian Rettigin 1809
Gefleen perustaman tupakkatehtaan varasto ja
1845 edellämainitun poika Pehr Cerelius Rettig
sai luvan perustaa Turkuuu tupakka ja nuusk
i-tebtaan. Liike. j.–a jo alkuvuosina työskenteli
30 4" henkeä ja jota yhä laajennettiin 11853
aloitettiin sikarien. 1805. jolloin työväestö nousi
SO henkeen savukkeiden valmistus) ja uusittiin
nyk. 7 amer. konetta valmistaa yhteensä 800,000
savuketta vuorokaudessa), siirtyi 1871 perustajan
kuoltua tämän veljenpojalle Pehr Fredric Ret
tigille ja hänen kuoltuaan 1914 hänen pojalleen
Henniug von Rettigille. — Valmistus 1912 oli
parikymmentä tuhatta kg nuuskaa. 163,000 kg
kartuusitupakkaa, 236.000.000 kpl. savukkeita.
7.000.000 kpl. sikareja, arvoltaan kaikkiaan
4 milj. mk. (valmistusarvo suma 1913).
Koneiden käyttövoima saadaan omasta sähköasemasta,
jossa kuksi 50 hevosv. dynamoa. — Työväestöllä
luvultaan 400 henkeä > sairaus- ja
hautausapu-ka-sa 21,500 mk. 19131. Työväestönsä
terveydenhoitoon y. m. s. liike vuosittain kuluttaa yli
20.1HM) mk.—R. t ila ou haaraosasto Tukholmassa.
E. E. K.
Retusaari (nyk. ven. Kollin1, saari
Suomenlahden itäperuka^a. Kronstatinlahdessa. 27 km
Nevan suusta länteen, on n. 12 km pitkä. 1-1 Vs
km leveä, aivan matala. R:n itäpäässä on
Krons-tatti iks. t.).
Retu&eerata 1. retusoida’ ransk. rclouclier),
oik. jälleen koskettaa; korjata, parannella,
tasoitella puutteellisuuksia (valokuvassa,
maalauksessa y. m.). — Ret us s i (ransk. rclouche).
re-tuieeraaminen. — Retusööri, ret tissin
suorittaja
Retuseeraus 1. retussi ks.
Retusee-r a t a.
Retz /res/, Jean Francois Paul de
Gon di. R:n kardinaali 11613-79), ransk.
valtiollinen juonittelija; tuli 1643 Pariisin
arkkipiispan apulaiseksi; antautui jo Richelieu’n aikana
hallituksenvastaisiin vehkeilvihin; otti tehokasta
osaa Fronde kapinaan ollen jonkun aikaa sen
varsinaisena sieluna, mutta siirtyi sitten
puolelta toiselle, kunnes hänen vihdoin 1651
onnistui hallituksen avulla saavuttaa kiihkeästi
haluamansa kardinaalinarvo; v. 1652 Mazarin
panetti hänet vankeuteen, josta hän karkasi 1654
viettäen sitten kuljeksivaa elämää ulkomailla
v:een 1662. jolloin »ai palata Ranskaan; hänen
muistelmansa julkaistiin 1717. ./. F.
Retzius /ref»iu»/. 1. Anders Adolf R.
(1796-1860). ruots. anatomi ja antropologi,
maan-.t kuului-impin tiedemiehiä v:stn 1824
ylimääräinen ja v :sta 1840 vakinainen anatomian
profe–ori Tukholman Karoliinisessa opistossa,
jonka kehitykseen hän on mitä huomaltnvirnrnin
vaikuttanut. R. in. m. perusti tämän opiston
suurenmoisen anatomisen museon. Hätien
lukuisista huomattavista tutkimuksistaan useimmat
käsittelevät joko alempien tiilirunkoisten tai
ni-akkäiden ja ihmisen anatomiaa. Kuuluisim-
maksi lv. on kuitenkin tullut antropologina,
erityisesti pääkallon muctosuhteisiiu nojautuvan
rotujuoituksen perustajana. Laajan
tutkimusaineiston perustalla hän m. m. ryhmitti ihmiset
p i t k ii- ju 1 v Ii y t k n 1 1 o i s i i n sekii p y s t
y-ja v i i s t oh a m p a i s i i n, millä jnoituksellu
vliä vielä on merkityksensä, joskin uudemmat
tutkimukset ovat osoittaneet sen
riittämättömyyden <ks. lähemmin Ihminen, palsta 830
ju 833, ju P ii ii k a I 1 o, palsta 1272).
2. Magnus Gustaf R. (s. 1842), edellisen
poika, kuten isiinsä vertailevan anatomian
tutkija ja antropologi, tuli 1871 anatomian
dosentiksi, 1877 histologian vlim. professoriksi ja
issd vakinaiseksi anatomian professoriksi
Karoliiniseen opistoon, mutt» erosi jo 1890 antautuen
vapaaseen tieteelliseen työskentelyyn. Teoksista
mainittakoon: .,l)us Gehörorgan der
Knochen-fisclie" 11872), loistoteos ..Studien in der
Ana-tomie des Nerveiisvstems und des Bindegewebes"
1875-76. yhdessä prof. A. Key’n kanssa), „Das
Gehörorgan der Wirbelthiere" (1881-84) sekä
srirja ..Biologiselle Untersuchungen" (v:sta 1881,
14 nide 1912). Laajassa teoksessa ..Fiuska
kranier jämte nägra natur- och litteraturstiidier
inom andra omrädeu af finsk antropologi" (1878)
11. esittää perustavaa laatua olevia tutkimuksiaan
suomalaisista pääkalloista sekä matkoilla ja
museoissa Suomessa tekemiään antropologisia
. havaintoja. Suomalaista etnografiaa käsittelee
teos ..Finland i Nordiska museet" (1881).
V:sta 1872 R. on aluksi prof. A. Key’n kanssa,
sitten pitkät ajat yksin johtanut huomattavan
kansantajuisen julkaisusarjan ,.Ur vilr tids
forskning" toimitusta. Hiin on lisäksi esiintynyt
runoilijana ja sanomalelitimiehenä.
Reuchlin [röihlin], Johann (1455-1522),
saks. tiedemies. Saksan etevimpiä humanisteja,
synt. Pforzheimissa Badenissa, harjoitti opintoja
m. m. Pariisissa ja Baselissa, oli lakimiehenä
Württembergin kreivien, sittemmin herttuain,
palvoduksessa. luopui 1513 lakimiehen toimista
antautuakseen yksinomaisemmin tieteen alalle,
opetti Ingolstadtin ja Tilhingenin yliopistoissa.
R. edisti suuresti kreikan kielen tutkimista ja
opetusta Saksassa (vrt. I t, a s i s m i) ja aloitti
heprean tieteellisen tutkimisen. Itse hänen
täytyi vaivaloisesti oppia hepreaa juutalaisten avulla.
Puolusti kuuluisassa kiistassa juutalaista
kirjallisuutta kristittyjen uskotikiihkoilijain hävitys
halua vastaan (ks. Epistolie obscurorum
vi rorum). Ihaili juutalaisen kahhalan (ks. t.)
haaveellisia salaoppeja ja puolusteli niiden
sovittamista filosofisten kysymysten käsittelyyn.
Julkaisi muutamien muinaiskreikkalaisten
kirjailijain painoksia sekä heprean kieltä ja kabbalaa
käsitteleviä teoksia. Kirjoitti pari aikoinaan
suuresti suosittua latinankielistä huvinäytelmää.
[L. Geiger. „J. R.’* (1871).] A. Or.
Reuleaux frölffj, Franz (1829-1905), saks.
insinööri; v:sta 1856 ZUrichin poly teknillisen
koulun ja 1804 9(1 Berliinin
„Gewerbe-Akade-mie"n (nyk. teknillisen korkeakoulun)
professorina. R:n tunnetuimmat teokset ovat: ..Die
Festigkeit der Materialicn" (1853, yhdessä ins.
Mollin kanssa), ..Konstruktionslehre filr den
Mascliinenbau" (1854-61), ..Der Konstrukleur"
1861), joka vuosikymmeniä pysyi melkein
ainoana laajempana kone-elimien konstruktsionia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
