Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reumaattinen kuume ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1735
Reuter—Reuterholm
1738
vanhempaa haaraa isaks. H. ållerer Linie)
L R.Grcii 316 km’. 72.769 as. (1910; 230
luu*tU& joista 70.489 evankelista ja R.
nuorempaa haaraa saks. K. jitnyerer Linie)
1 K. s ch lei rt. e ra, 827 km». " 152,752 us.
11910; 1S5 kmMläl. joista 147.272 evankelista.
R. on |«ohjoise–.i kumpuista (ei nouse yli 400
m vi. merenp. . etelä.–.! mutulnvuorista
(Sieglitz-berg 738 m yi. merenp.i. laaksoissa (Weisse
Elster. Saale y. m. joeti viljavaa ipeltoa ja
puutarhaa n. 39% pinta-alasta i, ylempänä metsäistä
n. 37’~ pinta-alusta on metsää). Elinkeinoina
harjoitetaan maanviljelystä ruista, kauran,
perunoita y. m.) ja karjanhoitoa, pääelinkeinona
kuitenkin on teollisuus, villa-, puuvilla-,
tupakku-ja nahkatav.irain ynnä -oittokoneiden valmistus.
Teollisuuskeskukset ovat Gera ju Greiz. —
Kumpuakin valtiota hallitsevat perustuslakien
mukaan perinnölliset ruhtinaat, jotka v:n 166S
re-sessin mukaan aina ovat Heinrich nimisiä;
vanhemman haaran ruhtinaan järjestysnumero
nousee sataan asti, alkneu sitten taas yhdestä,
nuoremman haaran ruhtinaan järjestysnumero alkaa
yhdestä uudella vuosisadalla. K. vanhemman
haaran eduskuntaan kuuluu 1 itseoikeutettu, 3
ruhtinaan nimittämää ja 11 valittua jäsentä,
nuoremman haaran eduskuntaan 1 itseoikeutettu ja
20 valittua jäsentä. Edellisen pääkaupunki
Greiz jälkimäisen Gera. Kummallakin
ruhtinaskunnalla on yksi äiini Saksan
liittoneuvostossa ja yksi edustaja Saksan valtiopäivillä. —
R. vanhemman haaran tulo- ja menoarvio
v:lle 191" päättyi 2,n milj., nuoremman haaran
vuosittain finan-sikautena 1911-13) 3.4i milj.
mk :aan. Edellisellä ei ole ollenkaan valtiovelkaa,
jälkimäisellä 1910 lj« milj. mk. — Vaakuna
neliosainen; ensimäisessä ja neljännessä
kultainen leijona mustalla, toisessa ja kolmannessa
kultainen haikara hopeisella pohjalla. Maun värit
(ylhäältä alasi : musta, punainen, valkoinen.
Nykyisen R:n alue oli alkuaan sorbien hallussa.
Otto III läänitti 999 Geran maakunnan
Quedlin-burpin luostarille, joka antoi sen voutikunnaksi
VVeidan herroille 1100-luvun alussa. Henrikistä
(keskivälillä 1100-lukua) tuli tämä nimi
pysyväiseksi suvussa. Hänen poikansa Henrik Rikas
hankki lisäksi Greizin. Plauenin y. m. alueita.
Suku jakaantui kolmeen haaraan, joista kaksi
sammui 1500-luvulla; nyk. R:n ruhtinassuku
polveutuu Plauenin haarasta. Sekin oli
jakaantunut, mutta v :»ta 1616 siitä on ollut jäljellä
vain kaksi nykyistä alahaaraa, vanhempi 1.
R.-Greizin jo nuorempi I. R.-Schleiz-Geran.
Kumpikin niistä jakaantui myös: nenrik XI
(1743-1800) yhdisti kuitenkin jälleen kaikki vanhemman
haaran maat ja »ai 1778 keisari Joosef II :lta
perinnöllinen valtakunnanruhtinaan arvonimen.
V. 1866 Preu-si anasti maan, joka rauhan
jälkeen yhtyi jäseneksi Pohjois-Saksan
liittokuntaan. Vv~ 1867-1902 hallitsi nenrik XXII, jota
seurasi hänen poikansa Henrik XXIV. Nuorempi
haara «ai 1806 valtakunnanruhtinaan arvon; sen
alueet yhdisti 1848 Henrik LXII. Henrik LXVII :n
aikana maa 1866 yhtyi Pohjois-Saksan
liittokuntaan: v :stu 1867 hallitsi Henrik XIV. joka myös
otti vanhemman haaran hallituksen käsiinsä, ja
* :*ta 1913 hänen poikansa Henrik XXVII.
X /;. K. <t fi. H.
Reuss fröit[, Reiniin vas. laskevan Aaren
lisiijoki oik.. Sveitsissä, syntyy Andermattin
luomi S: t Gotthardilta lähtevistä Furka reuss.
Gotthurdreuss ja Ober- ynnä Unteralpreuss nimi
sistä lälidejoista, virtaa pohjoista pääsuuntaa
matkalla laskien Vierwuldstättor-järven lävitse
josta lähtee Luzernin kaupungin kohdalla läpi
kuultavan kirkkaana ja kulkukelpoisena, laskee
Aareen Bruggen alapuolella; 159 km, vesialue
3,425 km5.
Reuss [riii.il, Eduard (1804-91), saks.
protestanttinen teologi, vv. 1838-88 Strussburgin
yliopiston professorina. R. oli
huomattavimpia historittllis-kriitillisen raamatuntutkimuksen
edustajia 19:nnen vuosis. keskivaiheilla, ollen
tienraivaajia uudelle käsitykselle Israelin
uskonnon ja kirjallisuuden kehityksestä. Senjälkeen
kuin hänen oppilaansa K. H. Grafin hypoteesi
(ks. Pentateukkikritiikki) Jul.
Well-hausenin (ks. t.) edustamana alkoi saada yleistä
kannatusta, julkaisi 11. sensuuntaisen laajan
Israelin kirjallisuuden historian (,.Die Geschichte
der hip. Schriften A. Ts.", 1881). Jo
aikaisemmin häneltä oli ilmestynyt U:n T:n kirjojen
historia i,.l)ie Geschichte der lilp. Schriften des
N. Ts.", 1842). Avatakseen saks. kriitilliselle
raamatuntutkimukselle tien Ranskan
protestanttiseen maailmaan hän m. m. julkaisi laajan
ranskankielisen raamattuteoksensa ..La Bible,
traduction nouvelle avec introductions et
commen-taires" (16 nid.. 1874-81. myös saks.). R.
julkaisi myös Calvinin kootut teokset (yhdessä
Cunitzin* kanssa, 59 nid.. 1863-1900). [Th. Gerold,
..E. R." (1892). K. Budde ja H. J. lloltzmann,
..E. Reuss Briefwechsel mit seinem Schiller und
Freunde K. H. Graf" (1904).] Ar. H.
Reuter [röi-[. 1. Jonatan R. (s. 1859),
insinööri, kirjailija, toiminut lehtorina Helsingin
teollisuuskoulussa. R. on teknikkona eritoten
harrastanut alemman teknillisen opetuksen
edistämistä. Sitäpaitsi R. on esiintynyt
kaunokirjailijana julkaisten runokokoelmat: ..Dikter" (1884),
..Nya sånper ocli dikter" (1888), ..Dikter i färg
och ord" (1891) ja ..Seglande skyar" (1896),
joiden aiheet pääasiallisimmin ovat mereltä ja
saa-ristolniselämästä samoin kuin hänen
suorasanaisissa kertomuksissaan: „Lovart och lä" (1894),
..Berättelser om lefvande och döda" (1900).
2. Odo Mora n nai R. (1850-1913), suom.
eläintieteilijä ja kirjailija, edellisen serkku,
yliop. 1867, lii. kand.
1873. lii. lis. 1876,
eläin-tiet. dosentti 1877, ylim.
professori 1882.
Harrastettuaan jo koululaisena
hyönteisten keräämistä R.
ylioppilaaksi tultuaan
kohdisti tutkimuksensa
nivel-kärsäisiin fHUynehota),
mikä hyönteisryhmii
pysy-väisesti jäi hänen
erikois-alakseen. Hänen
väitöskirjansa sekä
lisensiaatti-arvoa että dosentuurin
varten käsittelevät tätä
hyönteisryhmää. V. 1875
R. sai tehtäväkseen
tarkastaa ja järjestää
Ruotsin valtionmuseon Heteroptera-kokoelmat, joista
hän sitten julkaisi sarjan teoksia. Vv. 1880-81 K.
O. M. Reuter.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
