Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reuter ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
173t>
Reuterin toimisto—Révai
17-10
tuomitsi ankarasti. Oli luonteeltaan rehellinen ja
oikeudentuntoinen, mutta itsepäineu ja
iUirimiii-s>yksiin menevä. Oli 1765-69, myssyjen ollessa
villji—t, valtaueuvoston jiisen. mutta joutui
toisinaan erimielisyyteen virkaveljiensä kanssa. Piiiisi
jälleen syksyllä 1771. mjssyjen uudelleen voitet
tua, valianeuvostoon. Vallankumouksen puhjetessa
1778 H. oleskeli Suomessa ja vangittiin
viekkaudella; vapaaksi päästyään hän kuoli pian
murtu-neeua ja katkeroituneena.
Gustaf Adolf K. 11756 1813). vapaa
herra, valtiomies, edellisen poika, vietti 10
ensimäistä ikävuottaan Suomessa, opiskeli sittemmin
Upsalan yliopistossa. Astuttuaan
hovipalveluk-seen K. yleni 1 TTS kuningattaren kamariherraksi,
mutta ei saanut mitäiin muuta valtionvirkaa kuin
jäsenen toinien ylitullijohtokunniissa 1787. Tämän
ja isän kär-imieu nöyryytysten katkeroittamatta
K. rupesi vihaamaan Kustaa III ita sekä
ilian-noimaau ransk. vapatisoppeja, ne kun lupailivat
..tyranniuden" kukistumista. R:lla oli kyllä
suvun hyvät ominaisuudet, työteliäisyys ja
järjesty suisti, mutta myös sen huonot puolet,
itse-päisyys ja kostonhimo. Vaikka oli lahjoiltaan
keskinkertainen, punoi hän suuria tuumia ja
tavoitteli turhamaisuudesta valtiollista vaikutusta.
V:n 1789 valtiopäivillä R. vangittiin useiden
muiden aatelismiesten kera. mutta kun hän
katsottiin vaarattomaksi, pidettiin häntä vaiu
suljettuna ystävänsä Kaarle herttuan työhuoneessa.
Harjoittamalla ennustusta ja henkien manausta
hän oli saavuttanut vaikutusvaltaa mystillisiin
hcaveiluihin taipuvaan Kaarle herttuaan. Kun
tämä Kustaa III:n kuoltua 1792 ryhtyi Kustaa
IV Aadoliin alaikäisyyden aikana hallitusta
hoitamaan. kutsui hän R:n. joka silloin oleskeli
Roomus-n. auttujakseen. R. nimitettiin
kuningattaren ylikamariherraksi ja kumnrikollegin
presidentiksi. ja hänestä tuli varsinainen
holhooju-hallituk-n hoitaja. Aluksi näyttivät tarkoitukset
olleen mitä parhaat. Vapaamielisyyttään R. osoitti
1792 antamallaan uudella painoasetukselln.
säästäväisyyttä in udatettiin, järjestys pantiin
toimeen ja hyödyllisiä uudistuksia suoritettiin useilla
hallintoaloilla. Mutta tiitä ei kestänyt kauan.
Kustavilaisia vastaan, jotka oli heti R:n valtaan
päästyä sysätty syrjään, kohosi hänen vihansa
korkeintmilleen n. s. Armfeltin salaliiton
ilmitultua. Muutenkin hallitus muuttui mielivallaksi.
Painovapausasetusta muutettiin ja salaista
poliisivalvontaa. kirjeiden avausta ja
maasta-karkoittu-mi-ia käytettiin keinoina valtiollisissa
vainoi-luis-a. Ulkopolitiikassa R. tavoitteli
riippumattomuutta Venäjästä jn Ra n-ka n ystävyyttä, mutta
kun Venäjä oli vautimaisillann hänen
erottamistaan. muutti hän politiikkansa ja ryhtyi
kannattamaan Kustaa IV Aadolfin ja
suuriruhtinatar Aleksandran avioliittoa. Kustua Aadolfkin
oli s.uimit kärsiä R:n oikuista. Kun hän tuli
täysi-ikäiseksi marrask. 1796. antoi hän heti
R lle eron sekä käskyn poistua pääkaupungista.
Seii|älkeen R. oleskeli eri paikoissa Euroopassa,
koki 1 809. Kaarle herttuan tultua kuninkaaksi,
saada vaikutusvaltaansa takaisin, mutta ei siinä
onnistunut. Kuoli Blesvigissil. K. 11’. R.
Reuterin toimisto [röitte-/ engl. Reuter»
Telcgram Cirmftany, lvh. R. T. (’.),
sähkösanoma-toimisto Lonton-sa: varustaa Englannin ja sen
siirtomaiden sanomalehdi-tön ähkö-unumauiit i
sillu ja välittää samanlaisia tiedonautoja
Englannista ulkomaille: haaraosastoja Manchesterissa,
Ulusgo\v’s»a ju Englannin siirtonmissn,
Toimiston perusti saks. Paul Julius Reuter
1821-99); sen alkuna oli kirjceuvaihtajatoimisto,
loku alkoi toimia Pariisissa 1849 ja 1851
siirrettiin Lontooseen; v:stu 1865 osakeyhtiö.
J. F.
Reuterskjöld [röiteriöldj. II e r i h e r t
Konrad (1765-1821), sotilas; tuli upseeriksi 1778,
oli mukana Venäjän sodassa 1788 ju 1789, jolloin
joutui sotavangiksi; tuli 1796 majuriksi Turun
läänin rykmenttiin: vv:n 1808-09 sodassa R.
kunnostautui useissa taisteluissa; tultuuun pahasti
haavoitetuksi Siikajoella R. ylennettiin
everstiluutnantiksi; asettui sodan loputtua Suomeen;
nimitettiin 1811 hallituskonseljin jäseneksi ja
määrättiin sota-asinintoimituskunnan päällikön
apulaiseksi; tuli 1812 everstiksi ja ensimiiisen
suom. jääkärirykmentin päälliköksi, 1814 Suomen
sotaväen v. t. tarkastajaksi. 1817
kenraalimajuriksi. 1820 sota-asiain toimituskunnan
päälliköksi ja Suomen sotaväen divisioonapäälliköksi;
oli Suomen talousseuran perustajia. J. F.
Reutlingen [riiit-J. kaupunki Wiirttembergin
kuningaskunnassa. Sehwarzwaldkreisin alueen
pääkaupunki. Raulie Albin polijoisjuurella Eehazin
varrella, rautatien risteyksessä; 29,763 as. (1910),
joista n. 8 % katolisia. — Goottilaistyylinen
evankelinen kirkko (rak. 1273-1343. uusittu’l894),
keisari Vilhelmin ja täällä syntyneen
taloustieteilijä F. Listin muistopatsaat, keisari
Maksi-inilian II :n kuvapatsaalla varustettu kaivo (v:lta
1570i. — Lukio, yläreualikoulu. ammattikouluja.
Harjoitetaan vilkasta villa-, puuvilla-, nahka-,
kone- y. in. teollisuutta. — R. tuli 1240
valta-kunnankaupungiksi; oli ensimäinen Sehvvahenin
kaupunki, joka omaksui uskonpuhdistuksen.
(E. E. K.)
Révai, Mik 16 s [rcvai miklösj (1750-1807),
unk. kirjailija ja kielentutkija, liittyi
17-vuo-tiaana piaristi-veljeskuntaan, toimi veljeskunnan
kouluissa eri paikkakunnilla aluksi piirustuksen,
myöhemmin filosofian, runous- ja kieliopin
opettajana. Sillä välin hän kuitenkin etsi
tyydytystä tieteellisille ja kirjallisille harrastuksilleen
Pozsonyissa, Wienissä ja Grazissa, m. m.
tutkiskellen unkarin kielen vanhoja muistomerkkejä
ja julkaisten kokoelman unk. runoutta (Faludi’n,
Orezvn. Barcsavn sekä omia runoja: ..Magyar
költeményes gyüjtemény", 1787-89). Unkarin
kielen ja kirjallisuuden professorinviran jouduttua
avoimeksi Budapestin yliopistossa R. nimitettiin
siihen 1802. Jo seur. v. hän julkaisi teoksessaan
..Antiquitates literaturæ hungaricæ" nerokkaat
selityksensä unkarin kielen vanhimpaan
yhtenäiseen kielenmuistomerkkiin, ,,Halotti Beszéd"iin
ks. t.), ja 1803-06 merkillisen unkarin kieliopin
..Eluboratior grammatica hungariea" (2 os.;
-ananjohto-oppia ju lauseoppia käsittelevän 111:n
osan käsikirjoitus jäi häneltä julkaisematta),
jossu hiin. luajasti huomioonottaessaan
vanhempaa unk. kirjakieltä sekii kansanmurteitakin,
osoittaa aikaisekseen hämmästyttävän selvää
historiallista kielellisten seikkaili käsitystapaa.
R :ta pidetäänkin sentähden J. Grimmin (ks. t.)
edeltäjänä. R:n kieliopin III :ii osan julkaisi
1908 prof. Zs. Simonyi. [Elämäkertoja ovat
kirjoittuneet B. Csaplär ja J. BAnöczi. ks. myös
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
