Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rhodes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1755
Rhodeus amarus—Rhodos
176(5
tavu rautatie kulkee R:n halki; Buluw ayostu siitä
uirautuu rata Salisburyyn, josta rautatie
liih-t« Beiruau Portugalin lta \frik.i-sa. Lobitusta,
Portugalin Angolasta, puruillaan rakennetaan
rautatietä, joki K:«« tulee yhtymään
Kap-Kui-ron rataan. Beira n rata kokonaisuudessaan
lu-Kjuiu te l Iina rautateiden pituus 1012 oli 3.877
km. Postitoimistoja 131 <1912i.
Sähkölennätin-linjoja 9.779 km. — Ulkomaankauppa kiiy
suureksi osaksi Beiruti sataman kautta; tuonti 1913
Ktelä-R :aan oli 76.i milj. mk., vienti (ilman
liipi-kulkukauppaa S8.j milj. mk., josta kultun 73.«
milj.. kromimulmiu 3.» milj.. tupnkkaa 1.» milj.
mk. Pohjois-R:ii tuonti 6.» milj.. vienti 5.» milj.
mk. — R:n hallinto oli v:n 1914 loppuun
Etelii-Airikan komppaniulla(ks. Englannin
Etelä-Afrikan k a u p p u s e u r u: piiiioma v ista
11K1S 9 luilj. puntaai: kummankin R:ii osan
etunenässä on koinppuuiau administrator.
kummankin rinnalla vähintään 3-lienkiiieu toimeenpaneva
neuvosto. Lisäksi on lukiusäiitiivä neuvosto,
jäsenten enemmistö valittu, vähemmistö komppanian
nimittämä. Etelä-R:n pääkaupunki on Sai is
bury imuita tärkeitä kaupunkeja: Buluwayo,
Victorin, 1’mtalii, Pohjois-R:n Livingstone
muita. Fort Jameson. Broken Hill, Lealui).
Alkuasukkaiden oikeuksia valvoo
ulkuiisukas-asiain sihteeri: väkijuomuin myönti
alkuasukkaille on ankarasti kielletty. — Opetuslaitos
v.ista alullaan. — Etelii-R:n tuloarvio tiliv:lle
1913-14 päättyi 20.i milj.. menoarvio 20,« milj. mk.
Pohjois-R :n tulot 1912 olivat 3.i milj., menot
4 j milj. mk. — Viime vuosisadan lopulta asti
vallinneiden rauhallisten olojen aikana siirtomaa
on ripeästi edistynyt. 11 :n perustamisesta ks.
R h o d e s. C. E. E. K.
Rhodeus amarus, katkerokala.
kätke r o i n e n. 5-8 ein pitkä, korkeaselkäinen
-.irkikula, tavataan etenkin jokivesissä Keski- ja
Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, tunnettu
merkillisistä kutiituvoistaan. Kutuaika kestää
huhtikuun puolivälistä heinäkuuhun. Sen lähestyessä
naaraan genitaalipapilli kasvaa esiin, aluksi
hitaasti, sitten yhtäkkiä yli 5:kin oin:n
pituiseksi torveksi, jolla naaras pistää munat (vain
pari kerrullaani jokisimpukkain kidusontcloon.
M iii loistavimmas-a hääpuvussa komeileva koiras
seuraa naarasta maidittaen munat heti niiden
tultua lasketuiksi. Poikaset tulevat ulos
simpukasta n. kuukauden kuluttua. — R. a:n liha
on kntkeranmiikuistii. ellei sappirakkoa ole
val-niistettäessä poistettu. Sen sijaan se on suosittu
akvariokala. /. V-s.
Rhodiola. keskikokoinen, kalju,
möyheälehti-nen, keltakukkainen (’ra asulaceæ-heimon ruoho,
jota kasvaa Lupissa ja Vienanmeren puolella rau
noilla ja kosteilla paikoin. K. L.
Rhodites ks. A k ä m
ä-pistiäiset.
Rhododendron, a I
p-p i r n n s u,
kanervakus-vien heimon suku,
johon kuuluu n. 200 lajia
hyvin kaunis- ja
suuri-kukkaisia, ehyt- ja
nuh-kealehtisiä pensaita,
muu-tumia varpuja t. pieniä
puita. Runsaimmin on
edustajia Itä-Ansiussa.
Khitil<><lenflr"n tivbrldum.
mutta niitii tavataan myös Pohj. Anieriiknssn,
Ktelii ju Keski-Euroopassa ju arktisissa
seuduissa. meilläkin pieni R. lapponicum
Kilpisjärvellä. Alpeilla kasvun monta kaunista lajia,
joista R. (crrugincum ju R. Iiirsutum ovat
tavallisimmat ja usein, meillä harvoin, koristepensaina
viljeltyjä. I seita muitakin lajeja viljellään
puutarhoissa. toisia kasvihuoneissa, joista
jälkimäisistä varsinkin alasukuun Azulca kuuluvaa
R. i udicumia meilläkin monimuotoisena
kaupataan keväisin kukkakaupoissa. K. /..
Rhodoksen kolossi, pronssinen Helioksen
kuvapatsas, jonka rhodoluiset pystyttivät 290
e. Kr. Demetrios Poliorketeen epäonnistuneen
piirityksen jälkeen. Sen valmisti rhodolaiuen
kuvanveistäjä Khares. Sitä pidettiin yhtenä
maailman 7 ihmeestä ja sen kerrottiin olevan
niin suuren, että laivat saattoivat kuvapatsaan
jalkojen välistä purjehtii! satamaan; sen
korkeus ilmoitetaan n. 30 m:ksi. Jo 222 e. Kr.
maanjäristys kantoi sen maahan, mutta vostu
bysanttilaisella ajalla, arabialaisten saatua
Rhodoksen haltuunsa, hävitettiin sen jätteet. L. T.
Rhodope (bulg. Despoto pianino, turk. Dospad
jailasi), vuoristo Lounais-Bulgnuriassa. ent.
Thraa-kiassa; korkein huippu 2.188 m yi. merenp.
Ennen metsien peittämä.
Rhodophycæ ks. P u n a 1 e v ä t.
Rhodos (kreik., lat. Rhodus, turk. Redos,
vanhempia nimiä Ophiusa, Asteria, Tritiakria ja
Kori/mbia), Sporadeiliin kuuluva Aigeian-meren
saari Vähän-Aasian lounaisrannikolla, 18 km
mantereelta, kuului Turkille v:een 1912, jolloin
it. joukot sen valloittivat ja yhä (1915) pitävät
sitä hallussaan vastoin rauhansopimuksen
määräystä; 1.460 km-’, n. 30,000 as., joista 21,000
kristittyä, 7,000 turkkilaista ja 1.000 juutalaista.
R:n sisäosat täyttää saaren pituussuuntaa
koillisesta lounaiseen kulkeva, tertiäärisestä
kalkista ju flyschistä syntynyt poimuvuoristo
(korkein huippu Atairo 1. Atabyrios 1.240 m yi.
merenp. i. Rinteet ja rannikot ovat hedelmällisiä,
vesirikkaita. Turkkilaiset ovat hävittäneet
suurimman osan ennen komeista metsistä. Ilmanala
terveellinen, kesää vilvoittavat länsituulet. —
Viljellään oliivi-, ja viikuna- y. m.
hedelmäpuita, viiniköynnöstä, vähemmän viljaa. Kauppa
on viime aikoina kasvanut; viedään
maantuot-teita, tuodaan varsinkin puuvillakankaita. —
Pääkaupunki R. on saaren koilliskärjessä,
ii. Kl.OOO as. — Aivan rappeutunut; jätteitä
johanniittain aikaisesta kukoistuskaudesta ovat
linnoitukset, P. Johanneksen kirkko (nyt
moskiin), suurmestarin ja senaatin palatsit. Ritarien
kadun varrella olevat vaakunakilvillä koristetut
asunnot. Kreik.-katolisen arkkipiispan asunto.
Kaksiosainen satama on päässyt pahasti
liie-koittumaan. Saaren kauppa kiiy sen kautta;
ransk. ja itiiv. höyrylaivavhtiöt ylläpitävät
säännöllisiä kulkuvuoroja R:een. E. E. K.
Muinaislöydöt todistavat kreettalaisen
kulttuurin ks. t.) vallinneen Rissa esihistorialliseen
aikaan. Sadun mukaan saaren alkuasukkaina
olivat metallitöissä taitavat „telkhiinit".
Historialliseen aikaan doorilaiset ottivat Kreikan
emämaasta piiin R:n haltuunsa; heidän sinne
perustamansa kaupungit Lindos, Jalysos ja Kumeiros
muodostivat yhdessä Kos, Knidos ja
Halikarnassos kaupunkien kanssa doorilaisen Ileksapolis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
