- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
3-4

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ribot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

nomiaa koskevia teoksiaan on uusimpaan aikaan
asti levinnyt yhä uusina painoksina. [Cli.
Sainte-Foi, „Matteo R." (1859), Werfer, „Matteo Ricci"
(1870).] A. J. P-ä.

Riccia, pieniä, usein tähtimäisiä, kostealla
maalla (varsinkin savella) kasvavia t. vedessä
kelluvia maksasammalia, joilla sukuelimet ovat
sekovarren selkäpinuassa. Meillä harvinaisia.

K. L.

Riccio [ritsoj 1. R i z z i o, David e (k. 1566),
Skotlannin Maria Stuartin uskottu, syut.
Pie-montissa, seurasi 1561 erään lähetystön mukana
Skotlantiin, herätti soitannollisilla lahjoillaan
kuningattaren huomion ja tuli 1564 hänen
kir-jurikseen ransk. kirjeenvaihtoa varten. Tässä
toimessa hän pääsi Marian suureen suosioon.
Kuningattaren mies, Henrik Darnley, alkoi syyttä
epäillä puolisonsa uskollisuutta ja kadehti
muutenkin R:n vaikutusvaltaa. Hän teki salaliiton
eräiden ylimysten kanssa R:n henkeä vastaan, ja
1566 R. murhattiin kuningattaren silmäin edessä.

G. h’.

Ricercar [ritserkcVr] (it.), mus., polyfoninen
soitinsävellyslaji 16:nnella ja 17:nnellä vuosis.,
syntyi kuorotyylin jäljittelystä. R:sta kehittyi
fuuga (ks. t.). 18:nuella vuosis. nimitettiin
eri-tvisen taitorikkaasti rakennettuja fuugia r :ksi.

I. K.

Richardson frilsdds9?i], James (1809-51),
engl. Afrikan tutkija, matkusteli 1845 Marokosta
käsin Saharassa, tunkeutui toisella matkalla
Tri-poliksesta Ghadameksen yli ensimäisenä
eurooppalaisena Ghatiin. Kuoli retkellä, jonka
hallituksen toimesta teki 1850 Barthin ja Overwegin
keralla Keski-Afrikkaan. Teoksia: „Travels in
the great desert of the Sahara" (1848),
„Narra-tive of a mission to-Central-Africa" (1853),
,,Tra-vels in Morocco" (1859). (E. E. K.)

Richardson [rit&dsdnj, Samuel (1689-1701),
engl. romaaninkirjoittaja. R. opiskeli aluksi
kirjanpainamista, ja erään kirjakauppiaan
kehoi-tettua häntä sommittelemaan mallikirjeitä
tavallista elämää varten, heräsi hänessä ajatus liittää
nämät kirjeet yhdeksi kertomukseksi ja
siroi-tella niihin moraalisia opetuksia. Siten syntyi
1740 hänen moralisoiva romaaninsa ..Pamela",
joka. saavutti suurta suosiota ja laski
perustuksen uudenaikaiselle perheoloja kuvaavalle
romaanille. Etevin hänen romaaneistaan on ,,Clarissa
Ha.rlowe" (8 nid., 1748), sommittelultaan
heikompi „Sir Charles Grandison" (6 nid., 1754).
R:ii teokset ovat liian laajoja ja
sentimentaalisia; mutta niissä ilmenee syvää
ihmistuntemusta, varsinkin mitä naisluonteen erittelyyn
tulee. Hänen teoksensa ilmestyivät 20 nid. 1783.

II. Kr-n.

Richardson [ritsadsan], Sir Jolin
(1787-1865), engl. pohjoisnapaseutujen tutkija, seurasi
1819-22 ja 1825-27 Franklinin luoteisväylän
et-sintäretkeä, teki 1848-49 Raen keralla matkan
Mackenzie-jokea myöten Polijois-Jäämeren
rannikolle hakien tietoja hävinneestä viimeisestä
Franklinin retkikunnasta. — Julkaissut: ,,Fauna
bo-reali-americana" (1829-37), ,,Arctic searching
ex-pedition" (1851), ,.The Polar regions" (1861).

(E. E. K.)

Richardt, Christian Ernst (1831-92),
tansk. pappi ja runoilija, nuorin ja lyyrikkona
etevin siinä vlioppilaskolmikossa, jonka hän

yhdessä Plougiu ja Hostrupin kanssa muodosti.
Hänen runokokoelmansa ,,Smaadigte" (1861)
sisältää hänen parhaat ja suosituimmat
isänmaalliset runonsa. Myöhemmin hän valitsi
uskonnollisia aiheita runoihinsa esineiksi. R:n runoudelle
kuvaavaa on sen herttaisuus, lempeä vakavuus
ja terve huumori. Kootut runot julkaistiin (3 os.)
1895. II. Kr-n.

Richelieu [risoljo’]. 1. A r månd Jean du
Plessis de R. (1585-1642), herttua, kardinaali,
ransk. valtiomies. 11., joka
alkuaan oli valmistautunut
sotilasuraa varten,
nimitettiin 21-vuotiaana
Lu-gonin piispaksi ja antautui
pian senjälkeen innolla
hoitamaan hiippakuntaansa.
Mutta hänen harras
uskonnollisuutensa ei voinut
tu-kahuttaa nousevaa
valtiollista kunnianhimoa, joka
pakotti hänet pyrkimään
laajemmalle toimialalle.
Näyteltyään huomattavaa
osaa v:n 1614
säätyko-kouksessa hän 1616 pääsi
ministeriksi
leskikuningatar Maria dei Medici’n
suosikin Concini’n johtamaan
hallitukseen. Mutta jo seur. v. Concini’n tultua
murhatuksi ja leskikuningattaren tultua
syrjäytetyksi R. menetti aseinansa. Tämän jälkeen R.
oli jonkun aikaa karkoitettuna Avignon’issa,
mutta saatuaan aikaan sovinnon Ludvik XIII :n
ja hänen äitinsä välillä hän tuli 1622
kardinaaliksi ja 1624 uudelleen ministeriksi saavuttaen
heti johtavan aseman. Kuningas, joka näyttää
tunteneen vastenmielisyyttä R :tä kohtaan,
mu-kaantui siitä huolimatta hänen voimakkaaseen
tahtoonsa ja hyväksyi täydellisesti hänen
politiikkansa, jonka päämääränä oli kuningasvallan
tekeminen rajattomaksi ja Ranskan kohottaminen
eurooppalaiseksi suurvallaksi. Viimemainitun
tarkoituksen saavuttamiseksi R. ryhtyi
menestyksellä heikontamaan Habsburgien hallitsemia
Espanjaa ja Itävaltaa ja kannatti tästä syystä
katolisuudestaan huolimatta kolmikymmenvuotisessa
sodassa tehokkaasti protestanttisia valtioita,
erityisesti Ruotsia, ensin raha-avulla ja
diplomaattisilla keinoilla, sittemmin, v :sta 1635.
asevoimalla. R:n kuollessa oli Ranskan alue
laajentunut Elsassin, Artois’n ja Roussillon’in
maakunnilla ja sitä pidettiin Euroopan mahtavimpana
valtiona. Yhtä suurella taidolla, tarmolla ja
menestyksellä R. toteutti sisäpolitiikkansa
päämäärän kukistamalla kaikki ne vallat, jotka
ehkäisivät kuningasvallan nousua. Hugenoteilta hän
riisti heidän linnoitetut turvapaikkansa ja teki
lopun heidän valtiolle vaarallisesta
erikoisasemastaan, mutta antoi heidän pitää
uskonvapau-den ja täydet kansalaisoikeudet. Yhtä
tarmokkaasti R. esiintyi aatelistoa vastaan, joka osoitti
uppiniskaisuutta ja tahtoi edelleen ylläpitää
itsenäistä asemaa valtiossa. Sen keskuudessa
tehtiin useita salaliittoja hänen kukistamisekseen,
mutta R. masensi säälimättä vastustajansa
mestauttaen tai karkoittaen maasta useita ylimyksiä
(tästä nimitys ,,verinen kardinaali"); aatelisten
linnat purettiin maahan ja maakuntain aatelis-

Riccia—Richelieu

Kardinaali Richelieu.

i

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0014.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free