- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
7-8

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Richepin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Whitewater-joen rannalla ratojen risteyksessä;
19,602 as. (1906; paljon kveekareita). Useita
oppi- ja sivistyslaitoksia, m. m. kveekarien
Earl-ham college, kirjasto (39,000 nid.). Teollisuuden
(maan vii jelyskoneita ja -aseita) valmistusarvo
34,8 milj. mk. (1905). Kauppa huomattava. —
R :n perustivat kveekarit 1806. — 5. New Yorkin
piiri, borougk (ks. New York, palsta 1137).

E. E. K.

Richmond [ ritsmand], engl. jaarlin,
sittemmin herttuan arvonimi. Myöhemmin eläneitten
R:n herttuain kantaisä oli Kaarle II :n avioton
poika Charles (1672-1723), R:n ja Lennoxin
herttua.

1. Charles R. (1735-1806), R:n ja Lennoxin
herttua, edellisen pojanpoika, oli 1766 jäsenenä
Rockinghamin ministeristössä, puolusti
Pohjois-Ameriikan siirtomaiden kanssa syntyneen riidan
aikana siirtomaalaisten oikeuksia, teki 1780
pitkälle menevän vaalireformiehdotuksen, jonka
pää-ponsina oli yleinen äänioikeus, jokavuotiset vaalit
ja yhtä laajat vaalipiirit, rupesi 1782 jäseneksi
Rockinghamin toiseen ministeristöön ja 1784
Pit-tin ministeristöön.

2. Charles Gordon R. (1791-1860), R:n
ja Lennoxin herttua; otti osaa Napoleonin
sotiin Espanjassa ja Waterloon taisteluun, vastusti
katolisten vapauttamista ja Peelin
vapaakauppa-politiikkaa; oli 1830-34 jäsenenä Grevn
ministeristössä.

3. Charles Henry R. (1818-1903), R:n ja
Gordonin herttua, oli Derbyn, Disraelin ja
Salis-buryn konservatiivisten ministeristöjen jäsenenä.

J. F.

Richter [rihtar], Adrian Ludwig
(1803-84), saks. taidemaalari, piirustaja ja
radee-raaja; isänsä vaskenpiirtäjä Karl August
R:n (k. 1848) oppilas, jatkoi opintojaan Italiassa
1823-26. työskenteli Dresdenissä, jonka akatemian
professorina hän oli 1838-73. Ensi aikoinaan R.
maalasi J. A. Kochin ja J. Schnorrin tapaan
tyyliteltyjä italialais-aiheisia maisemia, kunnes
v:n 1840 vaiheilla alkoi esittää romanttisen
idyl-limäisiä kotoisia aiheita, kuten esim. Dresdenin
galleriassa olevat öljyvärimaalaukset „Ylimeno
Schreckensteinin luona" (1837) ja ,.Hääkulkue
kevätmaisemassa" (1847). Mutta piirustaessaan
lukemattomia kuviansa puupiirroksia varten ja
julkaistessaan monia kuvasarjojansa, esim.
,,Er-baulic-hes und Beschauliches", ,,Christenfreude",
..Das Vaterunser", „Der Sonntag" ja „Fürs
Haus", hän vasta tapasi varsinaisen alansa,
herttaisen naiivin kansanelämän, tarujen, runojen
sekä varsinkin kodin ja lapsimaailman
kuvauksen, jonka vuoksi hän yhä vieläkin on maansa
suosituimpia taiteilijoita. Olematta taiteelliselta
esitystavaltaan missään suhteessa erikoisen
huomattava R. on kuitenkin hyvin tyypillinen
Bie-dermaierin ajan pikkuporvarillisuuden
romantikko. aitosaksalainen uskonnollis-tunteellinen ja
gemyyttinen luonne, oikea lastenkamaritaiteilija.
R. kirjoitti itse elämänmuistelmansa
,,Lebens-erinnerungen eines deutschen Malers", jonka
julkaisi 1885 hänen poikansa Heinrich R.
[Elämä-kert. kirj. Erler (1897), D. Koch (1903) ja P.
Mohn (Knackfuss’ Künstler-Monographien N :o
14).] E. R-r.

Richter [rihtar], Carl Fredrik
(1782-1858), virkamies; yliopp. 1796; tuli virkamie-

heksi Turun hovioikeuteen 1803; kutsuttiin
senaatin oikeusosaston jäseneksi 1820; oli
kanslia-toimituskunnan päällikkönä 1822-31 ja 1834-40,
oikeusosaston jäsenenä 1831-34; tuli Turun
hovioikeuden presidentiksi 1840. R., joka oli taitava
virkamies, lienee 1830-luvun loppupuolella ollut
senaatin vaikutusvaltaisin jäsen. J. F.

Richter [rihtar], Ernst Friedrich
(1808-79), saks. musiikkiteoreetikko ja säveltäjä, toimi
Leipzigin konservatorin opettajana sen
perustamisesta alkaen (1843), sitäpaitsi myös urkurina
(v:sta 1851) ja vihdoin (v:sta 1868)
Thomas-kirkon kanttorina ja kaupungin kirkkomusiikin
ohjaajana. Sävelsi kirkko- ja kamarimusiikkia,
pianosonaatteja y. m. Julkaisi musiikin teorian
oppijakson, joka levisi laajalti käytäntöön (I:
Harmoniaoppi, 1853, 22:nen pain. 1900, käännetty
useille kielille; II. Kontrapunkti, 1872, 11 :s
pain. 1904. III. Fuuga, 1859, 6:s pain. 1896).

I. K.

Richter [rihtar], Eugen (1838-1906), saks.
polilikko; meni 1859 valtion palvelukseen, josta
erosi jo 1864; antautui senjälkeen politiikkaan
ja sanomalehtimiesuralle; julkaisi v:sta 1885
lehteä „Freisinnige Zeitung" (sittemmin nimellä
,,Freie deutsche Presse") ; valittiin 1867
Pohjois-Saksan liiton valtiopäiville, 1869 Preussin
edustajahuoneeseen, 1871 Saksan valtiopäiville. R.
herätti pian huomiota oivallisena puhujana ja aina
taisteluvalmiina väittelijänä, kun hän
vapaamieliseltä kannaltaan arvosteli Bismarckin
politiikkaa, varsinkin tämän kauppa- ja tullipolitiikkaa,
jonka jyrkirnpiin vastustajiin hän kuului.
Hänestä tuli aikaa myöten vapaamielisen puolueen
vaikutusvaltaisin johtaja, mutta hänen
yksipuolisesti kielteinen vastustuspolitiikkansa ja
vallanhimonsa herätti lopulta tyytymättömyyttä
osassa vapaamielistä puoluetta ja sai aikaan sen
hajaantumisen ja heikontumisen. Hänen
valtiol-lis-yhteiskunnallisista kirjoituksistansa
mainittakoon sosiaalidemokratiaa vastaan suunnatut „Die
Irrlehren der Sozialdemokratie" (1890) ja
„Sozial-demokratische Zukunftsbilder" (1891; suom.).

Richter [rihtar], Jean Paul Friedrich
(1763-1825), saks. kirjailija, tunnettu nimellä
Jean Paul [zà pöl]. Hänen teoksensa
uhkuvat herkkää tunteellisuutta, tulvehtivaa
aja-tusrikkautta ja rakastettavaa huumoria, mutta
hänen esitystapansa on kovin epätasaista ja
koukertelevaa, ja hänen kuvauksensa täynnä
kirjoista kokoonhaalittuja tietoja, mikä tekee ne
raskaasti luettaviksi. R:n esikoisteos,
humoristinen „Grönländische Prozessen" (1783), yhtä
vähän kuin lähinnä sitä seuraavatkaan, ei
kuitenkaan herättänyt suurempaa huomiota; vasta
suurella romaanillaan „Hesperus" (1795) hän voitti
aikalaistensa suosion. Hänen parhaat romaaninsa
ovat: ,,Leben des Quintus Fixlein" (1796), ,,Der
Armenadvokat Siebenkäs" (1796), ..Titan"
(1800-03) ja „Die Flegeljahre" (1804-05). Hänen
tieteellisistä teoksistaan mainittakoon: ,.Vorschule
der Ästhetik" (1804) ja „Levana oder
Erziehungs-lehre" (1805-06). Hänen omakirjoittamansa
elämäkerta „Wahrheit aus Jean Pauls Leben" ilmestvi
1826. II. Kr-n.’

Richter [rihtar], Jeremias Benjamin
(1762-1807), saks. kemisti, vuoriasessori
Berliinissä, on stökiometrian perustaja, s. o. hän oli
ensimäinen, joka sai selville, että aineet yhty-

Richmond—Richter

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0016.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free