Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Richter ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
’11
Rieger—
Riemann
12
teetikko ja kirjallisuushistorian tutkija, edellisen
poika, vista 1905 unk. kirjallisuushistorian
professorina Budapestin yliopistossa, julkaissut m. m.
„Arany Janos" (1887, uusi pain. 1893), „A
ma-gyar irodalom fö .iränyai" (,,Unk. kirjallisuuden
pääsuunnat", 1897), „Magyarok Römäban"
(,,Unkarilaisia Roomassa", 1900). Y. W.
Rieger [rigar], F r a n t i s e k Ladislav
(1818-1903), vapaaherra, tsekk. politikko: toimi
nuoruudestaan lähtien tsekkiläisen
kansallistunnon herättämiseksi ja oli Palacky’n työtoveri ja
ja vävy; laati ensimäisen tsekinkielisen
kansantaloudellisen kirjoituksen ja johti
tsekkiläisen tietosanakirjan julkaisemista (1859-74) ;
valittiin 1848 Itävallan maapäiville ja 1861
Böömin maapäiville ja sieltä valtakunnanneuvoston
edustajahuoneeseen, mutta poistui jo 1863 sieltä
yhdessä muiden tsekkiläisten edustajain kanssa
saaden sitten tsekkiläiset pysymään poissa sekä
valtakunnanneuvostosta että maapäiviltä v :een
1879 asti. Hän oli näihin aikoihin tsekkiläisten
yleisesti tunnustettu johtaja, mutta menetti
vaikutusvaltansa 1880-luvun lopulta lähtien, kun
nuortsekkiläiset pääsivät valtaan; nimitettiin
1896 herrainhuoneen jäseneksi. J. F.
Riego [-e/-], Rafael del (1784-1823), esp.
sotilas ja vapaudenmarttyyri; meni 1808
sotapalvelukseen, mutta vietiin sara. v. sotavankina
Ranskaan, missä omaksui Ranskan
vallankumouksen periaatteet; aloitti 1820 sotilaskapinan
Andalusiassa, ja julisti v:n 1812 perustuslain,
valittiin 1822 cortesiin ja tuli sen puheenjohtajaksi,
mutta ranskalaisen sotajoukon palautettua
yksinvallan R. vangittiin ja hirtettiin. R.-hymni,
hänen taistelutoverinsa S. Miguelin sepittämä, on
Espanjan vapaudenlaulu. J. F.
Riehl [ril/, Aloys (s. 1844), saks. filosofi,
vista 1905 professorina Berliinissä; edustaa
kantilaista kritisismiä : teoksia : ..Der philosophische
Kritizismus und seine Bedeutung für die positive
Wissenschaft" (1876-87), ,,über wissenschaftliche
und nichtwissenschaftliche Pliilosophie" (1883),
,,Friedrich Nietzsche" (1897), ,,Zur Einführung
in die Pliilosophie der Gegenwart" (1903).
(J. F.)
Riehl [ril], Wilhelm Heinrich
(1823-97), saks. sivistysliistorioitsija; toimi monella
alalla, vista 1854 professorina Münchenissä, vista
1885 Baierin kansallismuseon johtajana;
teoksia: ,.Die Naturgeschichte des Volkes als
Grund-lage einer deutschen Sozialpolitik" (1857-69; oik.
4 eri teosta yhdistettyinä), „Kulturgeschichtliche
Novellen" (1856), ,.Kulturstudien aus drei
Jahr-hunderten" (1859), „Die deutsche Arbeit" (1861),
y. m. J. F.
Riehm [rivi]. Eduard Karl August
(1830-88), saks. evankelinen teologi, professorina
ensin Heidelbergissa, sitten v:sta 1862 Haliessa.
Välitysteologian edustajana R. oli Vin T:n
kritiikissä varovaisen maltillinen. Hänen
teoksistaan mainittakoon: „Hand\vörterbuch des
bib-lischen Altertums" (1874), ,,Die messianische
Weissagung" (1875), ,,Einleitung in das AJte
Testament" (1889), „Alttestamentliche Tlieologie"
(1889). Ar. 11.
Riekkalansaari, n. 12 km pitkä ja lähes 7
km leveimmältä paikalta leveä, tiheäänasuttu
saari Laatokassa, Sortavalan kohdalla mantereen
äärellä, kapeahkojen salmivesien erottamana man-
tereesta. R:n eteläosassa on
luonnonkauneudestaan kuulu K e k r i n 1 a h t i (ks. t.). —
Kansakoulu. L. U-nen.
Riekko ks. Metsäkanan suku.
Riekkometso (Tetrao urogallus X Lagopus
albus) on metson ja metsäkanan, riekkopyy
(Tctrnstes bonasia X Lagopus albus) metsäpyyn
ja metsäkanan, sekä riekkoteiri (Tetrao
tet-rix X Lagopus albus) teeren ja metsäkanan
sekasikiö. Samoinkuin korpimetsän (ks. t.)
syntymiseen on näidenkin muodostumiseen syynä se,
että jommankumman kantamuodon joko
koirak-sia tahi naaraksia on jollakin paikkakunnalla
niukasti, minkä vuoksi toinen laji soitimen
aikaan menee toisen lajin soitimelle. Eri muodot
tunnetaan verrattain helposti vertailemalla
kantamuotojen ominaisuuksia niihin. Yleensä on
kaikkien muotojen ominaisuutena huomattava
val-keankirjavuus ja varpaiden runsas
höyhenik-kyys. R:ja on tavattu vain
Pohjois-Euroo-passa: kerran Norjassa, samoin Ruotsissa,
Suomessa useamminkin, nim. Kittilässä (3 kpl.),
Utsjoella ja Nurmeksessa. Riekkopyy on saatu
kerran Rantasalmella. Riekkoteiriä tunnetaan
Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Suomesta; niinpä
niitä on saatu Kuolajärvellä, Kuusamossa,
Jyväskylässä, Joroisissa, Helsingissä (?) ja ehkä
Heinolassakin. E. IV. S.
Riekkopyy ks. Riekkometso.
Riekkoteiri ks. Riekkometso.
Riemann [rl-], Georg Friedrich
Bernhard (1826-66), saks. matemaatikko, tuli
Göt-tingenin yliopiston matematiikan professoriksi
Dirichlefn jälkeen 1859. R. luetaan 19 :nnen
vuosis. suurien matemaattisten nerojen joukkoon.
Sangen merkitykselliset ovat hänen
tutkimuksensa muuttuvaisen kompleksisuureen
funktsio-neista. Hän on osoittanut, että tällaisia
moni-käsitteisiä funktsioneja voidaan määrätä
kokonaisuudessaan yksikäsitteisinä (eikä vain
osittain, kuten sitä ennen, määrätyllä tavalla
rajoitetuissa alueissa) käyttämällä n. s. R:n
pintoja, jotka riippuvat toisissaan kiinni n. s.
haa-rautumispisteissä. Menetelmäänsä hän on
soveltanut Abelin funktsionien, minimipintojen ja
hypergeometristen sarjojen käsittelyyn. Näiden
tutkimustensa nojalla hänet luetaan
uudenaikaisen funktsioniteorian luojien riviin. R. on myös
tutkinut alkulukujen teoriaa ja geometrian
kokemusperäisiä lauselmia. Teoksia: ,,Grundlagen
fiir eine allgemeine Theorie der Funktionen einer
veränderlichen complexen Grösse" (1851), ,,über
die Anzahl der Primzahlen unter einer gegebenen
Grösse" (Berliinin akatemian „Monatsberichte"ssä,
1859), „über die Hypothésen, welche der
Geo-metrie zu Grunde liegen" (Göttingenin akatemian
„Abhandlungen"issa, 1867). R:n kootut teokset on
julkaissut H. Weber (1876). U. S :n.
Riemann [ri-J, Hugo (s. 1849), saks.
musiikkitieteilijä, aikamme kuuluisin, tuotteliain ja
monipuolisin. Nerokkaana ja rohkeana hän on
avannut uudet urat monella musiikkiin
kuuluvalla alalla. Eniten tunnustusta on saavuttanut
R:n menetelmä sointuopin käsittelyssä. Toimi
dosenttina Leipzigin yliopistossa 1878-80, jonne
palasi 1895, oleskeltuaan musiikinopettajana eri
paikkakunnilla (Hampurissa 1881-90).
Nimitettiin professoriksi 1901 ja akateemisen
musiikkitieteellisen seminaarin johtajaksi (Collegium mu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
