- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
13-14

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riemenschneider ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

13

Riemenschneider— Riess

14

sicum) 1905. R:n teoreettiset teokset ovat
enimmäkseen käännetyt monelle kielelle; samoin
hänen julkaisemansa musiikkisanakirja. Julkaisi
klassillisia pianoteoksia (Beethovenin y. m.)
varustettuina jäsentelyä ilmaisevilla merkeillä sekä
perinpohjaisiin tutkimuksiin perustuvia, joskin
myös joskus ylen rohkeita olettamuksia
sisältäviä musiikinhistorian esityksiä:
,,Musiikinteorian historia" (1898), ,,Musiikinhistorian
aikakaudet ja sankarit" (1900), ,,Beethovenin
jälkeisen aikakauden musiikinhistoria" (1901),
„Mu-siikinhistorian käsikirja" (I. 1901-05; II. 1907;
III. 1913). Julkaisi myös useita kokoelmia
entisten aikakausien musiikkiteoksia sekä etenkin
opetusvälineiksi tarkoitettuja omia sävellyksiänsä.

" I. K.

Riemenschneider [rimansnäidar], T i 1 m a n n
t. D i 1 1 (n. 1460-1531), saks. kuvanveistäjä;
työskenteli etupäässä Würzburgissa, jossa m. m.
oli pormestarina. R. on alafrankkilaisen
kuvan-veistäjäkoulun päämestari, jonka
myöhäisgootti-laiset, teknillisesti taidokkaat teokset ilmaisevat
milloin naiivin suorasukaista, usein
äärimmäisen tarkkaa realismia, milloin hentoa
muodon-siroutta naiskuvissa, joiden haaveellisen harras
esittäminen häneltä onnistuu parhaiten,
samoinkuin hän yleensä yksityishenkilöissään
suoriutuu suuremmalla menestyksellä kuin
enimmäkseen liian rauhattomissa ryhmäsommitteluissaan.
R:n työt ovat sekä kivi- että puuveistoksia.
Edellisistä mainittakoon lukuisat liautamerkit, joista
pääteos on tehty keisari Henrik II:lie ja tämän
puolisolle Kunigundelle (Bambergin
tuomiokirkossa, 1513). Puuveistoksista ovat Creglingenin,
Rothenburgin ja Dettwangenin kirkkojen
alttarit huomattavimpia. Eri museoissa on useita R:n
madonna- ja pyhimyskuvia. [Hänen teoksistaan
on K. Streit julk. 93 valopainosta käsittävän
kokoelman (1888) ; elämäkert. kirj. A. Weber
(1888) ja E. Tönnies (1900).] E. R-r.

Riemumaisteri ks. Promotsioni.

Riemusaatto ks. Triumfi.

Riemutohtori ks. Promotsioni.

Riemuvuosi, juutalaisilla 7X7 vuoden
kuluttua, siis joka 50 :s vuosi vietettävä suuri
juhlavuosi, jolloin pellot oli jätettävä kesannoksi,
vel-kautumisen kautta menetetyt maat palautettava
entisille omistajilleen tai niiden perillisille ja
israelilaiset velkaorjat vapautettava (vrt. 3 Moos.
258 seur.). R:n hepr. nimitys jöbel (vrt.
Jubi-1 e u m i) merkitsee oikeastaan oinaansarvesta
tehtyä pasuunaa, jonka puhalluksella r. oli alettava.
R. on tavallaan vain joka 7 :s vuosi vietettävän
sapattivuoden (3 Moos. 25i-7) toinen potenssi ja
sellaisena teoreettista laatua. Siten on myös
ymmärrettävää, että sitä koskevat yhteiskunnallisesti
niin tärkeät säännöt ovat jääneet pelkäksi
ihanteeksi, ja Talmudissa kerrotaan nimenomaan,
etteivät juutalaiset ole koskaan r:ta viettäneet. —
R :ta vastaa katolisen kirkon viettämä anevuosi,
jolloin määrättyjen „hyvien töiden"
suorituksesta annetaan ,,riemuane". Sellaiseksi r :ksi
määräsi paavi Bonifacius VIII (ks. t.) ensi kerran
vuoden 1300, mutta myöhemmin ei sen
viettäminen ole ollut säännöllistä. Klemens VI
määräsi sen vietettäväksi joka 50 :s vuosi, Urbanus
VI 1389 joka 33 :s vuosi, Paavali II 1470 joka
25 :s vuosi. A. F. P-o.

Rienzi frie’ntsi] 1. R i e n z o, Cola di, oik.

Nicola di Lorenzo Gabrini (1313-54),
it. valtiollinen haaveilija. Lukiessaan
klassillisten kirjailijain teoksia R. jo nuorena ihastui
kotikaupunkinsa Rooman suuriin muistoihin ;
samalla hänessä heräsi ajatus saattaa entiset olot
siellä jälleen voimaan. Sen johdosta, että paavit
asuivat tähän aikaan Avignon’issa, oli Rooma
joutunut sortoa harjoittavien aatelissukujen
valtaan. Toukok. 20 p:nä 1347 R. sai kansan
nousemaan niitä vastaan kapinaan, julisti
Kapito-liumissa tasavallan, otti muutamia päiviä
myöhemmin ,,kansantribuunin’’ arvonimen ja pakotti
aateliset joko pakenemaan tai alistumaan. Mutta
R, ei kauan kestänyt suurta menestystään: hän
tuli ylpeäksi ja alkoi esiintyä narrimaisesti,
menipä suuruudenhulluudessaan vihdoin niin
pitkälle, että vaati itselleen oikeutta saada määrätä
itse keisarinarvosta. Tämän johdosta hän
menetti paavin kannatuksen, ja kansakin luopui
hänestä, kun hän komeiluhalunsa tyydyttämiseksi ja
sotajoukon ylläpitämiseksi alkoi rasittaa sitä
veroilla; jouluk. sam. v. hänen täytyi paeta
Roomasta. V. 1354 R. palasi paavin lähettämänä
takaisin Roomaan ja. sai uudelleen vallan
käsiinsä, mutta herätti nytkin tyrannillisuudellaan
tyytymättömyyttä ja sai kapinan puhjettua
surmansa. R:n kohtalosta on Bulwer saanut
romaanin, Jul. Mosen y. m. murhenäytelmän ja Wagner
oopperan aiheen. Hänen kirjeensä julkaisi Gabrielli
6:nnessa nidoksessa teosta ,,Fonti per la storia
d’Italia". [Auriac, „Étude historique sur Nic. R.":
Gabrielli, ,,C. di R."; Gregorovius, ,,Geschichte
der Stadt. Rom im Mittelalter".] J. F.

Riesengebirge [rizon-J, Sudeetteihin kuuluva
vuoristo Saksan ja Itävallan (Sleesian ja Böö-

Riesengebirge talvella.

min) rajalla, Sudeettien korkein kohta; 37 km
pitkä, 25 km leveä. Korkein huippu Schneekoppe
1,603 m yi. merenp. R. viettää jyrkästi gleesiaan,
loivemmasti Böömiin, ks. S u d e e t i t.

Rieska, tuore, happamaton (maito, leipä) ;
ohuita, kaalinlehdillä (kesällä) tai
paistinpannuissa paistettuja kakkuja piimitetystä
koko-maidosta, ohraryyneistä (tai karkeista
ohrajauhoista) ja suoloista (Pohjois-Karjala). IJ.T. S.

Riess [risj, Peter Theo ph il (1805-83),
juut. sukuperää oleva saks. fyysikko, eli
Berliinissä yksityisenä tiedemiehenä, tuli 1842
Berliinin akatemian jäseneksi. R. on tehnyt kokeita
kitkasähköstä ja julkaissut joukon tutkimuksia
tältä alalta, m. m. sähköpurkauksista ja niiden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0019.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free