- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
15-16

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riemenschneider ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

15

Rietsch —

Rigorismi

16

lämpövaikutuksista. Teoksista mainittakoon ,,Die
Lehre von der Reibungselektrizität" (1853; lis.
pain. 1867 ja 1878). U. S :n.

Rietsch [rits], Heinrich (s. 1860), itäv.
musiikkitieteilijä. Tuli 1895 Wienin yliopiston
dosentiksi ja 1900 professoriksi Praagiin.
Pääteokset: „Die deutsche Liedweise" (1904), ,.Die
Grund-lagen der Tonkunst" (1907), „Die Tonkunst in
der 2. Hälfte des 19. Jahrhunderts" (1900, 1906).
Sävelsi oopperan, orkesteri- ja
kamarimusiikkiteoksia y. m. 1. K.

Rietschel ]ritsat]. 1. Ernst R. (1804-61),
saks. kuvanveistäjä; työskennellyt etupäässä
Dresdenissä, jossa hän oli taideakatemian
professorina v:sta 1832 ja sai lukuisien oppilaidensa
kautta suuren vaikutusvallan Saksan taiteeseen.
R. oli opiskellut ra. m. Berliinissä Chr. Raucliin
johdolla ja oppinut häneltä sekä ihannoivan
klassill is-voit toisen taidesuunnan että realistisen
esitystavan, jonka hän kehitti vieläkin selvemmin
ja voimakkaammin kuin hänen opettajansa. Hänen
pääteoksiaan ovat „Pietà"-kuva (1845,
Potsdamissa), Lessingin kuvapatsas (1853,
Braun-schweigissa), Goethen ja Schillerin
ryhmäkuva-patsas (1854, Weimarissa) ja Lutherin
muistomerkki (Wormsissa, taiteilijan oppilaiden
lopullisesti valmistama 1868). Tämän lisäksi hän on
tehnyt rinta-, koho- ja päätykolmiokuvia y. m.
Hänen teostensa jäljennöksistä on muodostettu
erityinen R.-museo Dresdeniin. [Oppermann,
„Ernst R." (1873) ja Eggers, „Briefwechsel
zwischen Rauch und R." (1891).]

E. R-r.

2. Siegfried Julius Ernst R. (s. 1871),
oikeusoppinut, edellisen pojanpoika, v:sta 1899
professorina Tübingenissä; julkaissut
huomattavia tutkimuksia oikeushistorian alalta, esim.
,,Die Civitas auf deutschein Boden bis zum
Aus-gange der Karolingerzeit" (1894), „Markt und
Stadt in ihrem rechtlichen Verhältniss" (1897),
,,Das Recht am eigenen Bilde" (1903),
„Unter-suchungen zur Geschichte der deutschen
Stadt-verfassung" I. (1905), „Untersuchungen zur
Geschichte der germanischen Hundertschaft. I. Die
skandinavische und angelsächsische
Hundertschaft" (1907). J. F.

Rietz /rits], Johan Ernst (1815-68), ruots.
filologi, v:sta 1840 filosofian dosenttina Lundin
yliopistossa, vihittiin papiksi 1851; huomattavin
julkaisu tärkeä „Svenskt dialektlexikon eller
Ord-bok öfver svenska allmogespråket" (1862-67).

Riga ks. Riika.

Rigas, K o n s t a n t i n o s ks. R h i g a s, K.

Rigaud [-gö’], Hyacinthe (1659-1743),
ransk. taidemaalari; opiskellut pääasiallisesti
Pariisissa ja saanut vaikutusta van Dyckin
taiteesta. R. on Ranskan huomatuimpia
muotokuva-maalareita, joka aikansa hengen mukaisissa,
juhlallisen ylhäisissä ja teatterimaisen
mahtipontisissa sommitteluissaan on luonut ransk.
hovi-barokin tyypillisimpiä näytteitä esittäessään
hyvällä luonteenkuvauksella ja maalauksellisella
taidolla lukuisia eurooppalaisia ylimyksiä ja
suurmiehiä. Hänen kuuluisimpia maalauksiaan ovat
esim. Pariisin Louvre-museossa Ludvik XIV:n
iso loistomuotokuva (1701), piispa Bossuet (1694)
ja Espanjan kuningas Filip V (1704). R. on
myöskin maalannut paljon historiallisia tauluja.
Hänet aateloitiin 1709, nimitettiin Pariisin taide-

akatemian professoriksi 1710 ja sen rehtoriksi
1733. E. R-r.

Rigel (ß O r i o n i s), ensimaiseen
suuruusluokkaan kuuluva spektroskooppinen kaksoistähti
(periodi 21,9 päivää) Orionin tähtikuviossa.
Fyysilli-sesti se kuuluu kiintotähtien ensimäisen luokan
heliumryhmään. Parallaksia ei ole voitu
määrätä. Etenee auringosta poispäin 19 km
sekunnissa, näennäinen vuotuinen itseliikunta on
0",02. H. R.

Righi [rigi], Augusto (s. 1850), it.
fyysikko, tuli 1873 syntymäkaupunkinsa Bolognan
polyteknillisen opiston fysiikan professoriksi,
1880 Palermon ja 1889 Bolognan yliopiston
professoriksi. R. on julkaissut m. m. joukon
magnetismia ja sähköaaltoja koskevia tutkimuksia:
,,La telegrafia senza f ilo" (1902; 2:nen pain.
(1904), „I1 moto dei ioni nelle scariche elettriclie"
(2 :nen pain. 1905), „I1 radio" (1904)„,La
mo-derna teoria dei fenomeni fisici" (1904).

U. 8: n.

Righi’n ilmiö [rigin], se vismutin ominaisuus,
että sen vastustus sähkönjohtajana kasvaa, kun
se sijoitetaan magneettikenttään. Vastustuksen
lisäys on suurempi sähkövirran kulkiessa
kohtisuoraan magneetin voimaviivoja vastaan, kuin jos
virta on näiden suuntainen. R. i :tä on käytetty
magneettikentän voimakkuuden määräämiseksi.

U. 8 :n.

Righrn oskillaattori [rigin], (lat. oscilhTtio
-heilahteleminen) synnyttää langattomassa
sähkö-lennättimessä käytettäviksi
so-veltuvia hyvin lyhyitä sähkö- -© ( ’ 1-1
aaltoja. Kuva esittää siitä
läpileikkauksen. A, B, C, D Righi"n oskillaattori,
ovat metallipalloja, joista
kaksi ensimäistä on suljettu paloöljyä
sisältävään eboniittilaatikkoon G ja kaksi jälkimäistä
on yhdistetty induktsionikoneen sekundääri
johdon napoihin. Samaan aikaan hypähtää kipinöitä
0:stä A :han ja 1) :stä B :hen sekä A :sta B :hen.
Viimemainittu herättää tehokkaan
sähköaaltoliik-keen. jonka aallonpituus ilmassa on
suhteellisesti hyvin pieni. 17. S:n.

Rigi [rt-], vuori Sveitsissä,
Vierwaldstätter-järven ja Zugin-järven välisellä kannaksella,
vastapäätä Pilatusta Luzernista itään ; huipuista
korkein Rigikulm (1,800 m yi. merenp.), jolle vie
pari rautatietä. R:n rinteillä on metsää ja
reheviä alppiniittyjä. — R. on Sveitsin
tunnetuimpia matkailupaikkoja; siellä vuosittain käyvien
matkailijain lukumäärä arvioidaan 150.000
hengeksi.

Rigorismi (uuslat. rigörö’sus = ankara, <
lat. rigor = kankeus; ankaruus), ylen ankara,
järkähtämätön ajatustapa, joka varsinkin
esiintyy siveellisissä kysymyksissä vaatien siveyslain
tarkkaa noudattamista pikkuasioissakin kaikista
seurauksista välittämättä. Tavallisesti liittyy
sanaan paheksiva sivumerkitys, mutta Kant, joka
on rigoristisen siveysopin tyypillinen edustaja,
katsoo nimitykseen sisältyvän kiitosta. Kantin
mukaan siveysoppi menettää vakavuutensa, jollei
niin paljon kuin suinkin olla myöntämättä, että
elämässä 011 muka hyvästä ja pahasta
riippumatta olevia tekoja (adiafora) tai luonteita;
jokainen teko tai luonne on siveellisesti
arvosteltava hyväksi tahi pahaksi eikä myönnettävä sitä
siltä väliltä olevaksi. R:n vastustajat Kantin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0020.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free