- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
17-18

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rigveda ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

17

mielestä .joko indifferenti steinä pitävät
määrättyä asiaa siveellisen arvostelun kannalta
puolueettomana, sellaisena ettei se ole hyvä eikä
paha, taikka synkretistei nä koettavat
yhdistää hyvän ja pahan ks.
Indifferenti s m i ja S y 11 k r e t i s m i). Z. C.

Rigveda, int. hymnikokoelma. ks. Intian
kielet ja kirjallisuus, III, palsta 1021.

Rihkamakauppa (ruots. kramliandel). 1734
v :n lain kauppakaaren 4 luvussa asetettiin r.
tukkukaupan vastakohdaksi. Voimassaolevassa
elinkeinolaissa ei r :aa erikseen mainita, vaan on
se kaikenlaisen pikkutavaran kauppana, jollei
sitä harjoiteta kiinteästä myyntipaikasta,
kulku-kaupan (ks. t.) sääntöjen alainen.
Viimemainitusta 1900 annettu asetus on, yleistä lakia
vastaan sotivana ja valtiopäiväin
myötävaikutuksetta syntyneenä, katsottava olevan laillista
voimaa vailla. R. ruokatavarakaupan vastakohtana
on pyhäpäivinä kielletty (Rikoslaki 41:7).

El. K.

Rihla, määrätynmuotoinen uurros, joita
tavallisesti on useampia samansuuntaisia, esim.
ampuma-aseiden piipussa, rihlavalssissa,
rihlapoh-jaisessa höylässä. — Suusta ladattavan rililatun
luotipyssyn tavallinen nimitys meillä. P-o P-o.

Rihlakolonna uurre- 1. kannelivarsinen
pylväs (ks. t.).

Rihlaus. 1. Puun-r. ks. K an neli. — 2.
Ampuma-aseiden piipunaukossa olevien rihlojen
muoto, luku ja kierto. Itse rihlat (uurrokset) ovat
tavallisesti tasapohjaisia, mutta niitten väliset
korokkeet (kedot) teräväkulmaisia,
pyöreäkulmai-sia jopa aivan pyöreäselkäisiä. Kiväärien
rihla-luku on 3-7, tavallisesti 4, tykkien useampia
kymmeniä. Kierto riippuu piipun pituudesta ja
suuruudesta ollen jopa 21/2-3 kierrosta pituudelle.

P-o P-o.

Rihma ks. Lanka ja L a n k a n u m e r o.

Rihmalevät ks. Vihreät levät.

Rihmapyydykset ovat joko kokonaan (ansat,
verkot, nuotat) tai vain seinäosiltaan
(rihma-merta, rysä) rihmasta valmistetut. U. T. S.

Rihtniemi (ruots. V e r k n ä s),
luoteis-kaak-koissuuntainen niemi Rauman eteläpuolella.
Pyhämaan saariston pohjoispuolella Polijanlahdessa.

Rihveli (ruots. griffel), kivikynä,
valmistetaan etupäässä Saksassa, ainekseltaan
savilius-ketta samoinkuin kivitaulukin.

Riianlahti (ven. Rizskij zaliv, saks. Rigasclier
Mecrbnsen) on Itämeren itärannikolla. Sen suussa
ovat Saarenmaa ja Moon, edellisen eteläpuolella
Domesnesin-salmi, jälkimäisen itäpuolella
Moonin-salmi vievät R:sta Itämereen. — R. on
pohjoisesta etelään n. 180 km, idästä länteen n. 100
km. Suurin syvyys keskiosissa 40 m. Keskellä
selkää on Runö niminen saari ja R :sta koilliseen
pistävän Pärnunlahden edustalla on Kynö 1.
Kihnu-saar. R:een laskevista joista suurimmat:
Väinäjoki, Liiviläinen Aa, Pärnunjoki. — Jäätyy
talvella. — Liikenne R:lla hyvin vilkasta; sen
etelärannalla, Väinäjoen suussa on Venäjän
suurin kauppakaupunki Riika. — R:n rannikot
kuuluvat Kuurinmaahan, Liivinmaahan ja Viroon.

E. E. K.

Riianpalsami, balsamiini rigevse, lääke, joka
sisältää eetterisiä öljyjä, kuten timjami- ja
laven-teliöljyä sekä kurkkumaa ja aloeta mietoon
alkoholiin liuotettuina. Käytettiin ennen hyvin pal-

18

jon ulkonaisia vammoja, haavoja y. m. vastaan
sekä sisällisesti. S. S.

Riidenlieko ks. Lycopodium.

Riihi, jyväviljan kuivatukseen käytettävä
kansanomainen talousrakennus. Vanhin
r.-muotomme on neliseinäinen, tiivis hirsirakennus, jossa
on oviaukko päätyseinässä. Sisustuksena on
useimmiten miehen korkeudella olevat, vaakasuorassa
asennossa siirreltävät parret (pyöreät orret,
n. 8-10 cm läpimitaten), joille viljalyhteet
ahdetaan (ladotaan) pystyyn; tyvet alaspäin. Oven
läheisyydessä oleva kivinen kiuas
(savutorve-ton uuni) levittää lämmön ja savun ylös viljan
sekaan, savustaen ja kuivattaen sen parin
vuorokauden kuluessa, minkä jälkeen vilja
varstoilla (riusoilla, mutkilla j. n. e.) puidaan
r:n joko puisella tahi monesti savesta eli muusta
maasta juntatulla tai myös luontaisella
kallio-permannolla. R:n viereen liittyi myöhemmin
yksi tai useampi viistokattoinen kylkiäinen
(korsu) ruumenien säilytystä tai olkien
tilapäistä talteenpanoa ja silppujen hakkuuta
varten. Tällainen r.-muoto on vieläkin yleisimpänä
Suomessa, erittäinkin maan itä- ja pohjoisosissa.
Lännessä ja etelässä r. on kehittynyt ja
laajentunut. Viereen on rakennettu tilava puimahuone
(luuva) tai olkilato, tai 2 riihtä (paririihet) ja
niiden väliin luuva, jota voidaan siten
yhtä-mittaisemmin käyttää puintiin ja r.-työt syksyllä
valmiiksi jouduttaa. Puimakoneiden käytäntöön
tultua on parsien asemesta järjestetty tiiviitä
lautalavoja, joilla koneesta tuodut jyvät
kuivataan (riihitetään). Viime aikoina on, erittäinkin
suurvil jelyksessä, ruvettu käyttämään erilaisia
nopeammin toimivia, koneellisia riihiä ja v i
1-jankuivauslaitoksia (ks. t.). Paitsi
Suomessa on r. hyvin vanhoista ajoista ollut
käytännössä muuallakin suomensukuisten kansain
keskuudessa (r. sanan samanmerkityksellinen
vastine tavataan aina syrjäänin kielessä asti),
Itämeren-maakuntain suomensukuisilla kansoilla
useimmiten, kuten varsinkin uutisasutuksilla
aiemmin Suomessakin, samalla saunana jopa
asumuksenakin. Skandinaaviassa ja Venäjällä
(suomensukuisia kansoja lukuunottamatta) ei r :tä
käytetä. Riihitetty vilja on varsin kestävää sekä
siemenenä että syömäviljana ja 011 Hihitetty
suomalainen ruis ollut hyvässä maineessa m. m.
Ruotsissa. [G. Grotenfelt, ,,Det primitiva
jord-brukets metoder i Finland", U. T. Sirelius, „über
die primitiven Wohnungen der finnischen und
ob-ugrischen Völkern".] U. B.

Riihimäen-Kesi järven rata ks.
Riihimäen-Lopen rata.

Riihimäen lasitehdas (omistaja
Osakeyhtiö Riihimäki, perustuspääoma 100,000
mk. korotettu 300.000 mk:aan) on Hausjärven
pitäjässä Riihimäen-Lopen rautatien varrella
n. 2 x/2 km päässä Riihimäen asemalta omalla
Tehtaaia nimisellä palstatilalla. R. 1. per. 1910;
sitä on sittemmin vuosittain laajennettu niin,
että se nykyisin on alallaan maamme suurimpia.
Tehtaissa on 2 lasinsulatusuunia, joista toinen
sulatinuuni toimii 10 sulattimella
(jokainen vetää n. 450 kg lasia) ja toinen n. s. a m m
e-u u n i, toimii myös 10 työaukolla; tässä uunissa
sulatetaan n. 5.000 kg lasia vuorokaudessa.
Lasi- ja k r i s t a 11 i h i o m o on Suomen
suurin. Tehtaissa valmistetaan vuosittain pulloja

Rigveda—Riihimäen lasitehdas

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0021.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free