- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
19-20

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rigveda ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

19

Riihimäen-Lopen

rata—Riihimäki

20

n. 3 milj., lampunlaseja 1 1/4 milj. ja
talous-laseja 1 s;4 milj. kpl. Muista tehtaan alaan
kuuluvista valmisteista mainittakoon sen
kristalli-tuotteet, jotka saivat Viipurin ammatti- ja
teol-lisuusnäyttelyssä 1914 1 :seu palkinnon.
Tuotteista, joiden valmistusarvo 1910 oli 400,000,
1914 n. G00.000 mk., viedään melko paljon
Venäjälle, mutta suurin osa kuitenkin myödään
kotimaassa. — Työväestössä on 250 henkilöä, joita
varten tehtaan läheisyyteen on rakennettu 10
asuinrakennusta (120 tulisijaa). Työväkeä
varten on sitäpaitsi kirjasto, sairasapukassa ja
vasta perustettu eläke- eli vanhuusrahasto, johon
yhtiö on lahjoittanut 5,000 mk. Työväestöllä on
vielä torvisoittokunta, lauluseura ja
voimisteluseura. — O.-y. Riihimäen johtokuntaan ovat
kuuluneet alusta lähtien sen perustajat
maanviljelysneuvos II. G. Paloheimo, johtaja M. A.
Kolehmainen ja toht. W. Bonsdorff sekä toimitusjohtajana
v :sta 1911 insinööri A. P. Kolehmainen.

(E. E. K.)

Riihimäen-Lopen rata, 14 km pitkä,
yksityinen, kapearaiteinen (0,eo m) rautatie Riihimäen
asemalta Kesijärven sahalle Lopen pitäjässä;
avattu yleiselle liikenteelle kesäkuussa 1911.
Omistaja H. G. Paloheimo. — R.-L. r. rakennettiin
1907 hevosraitiotieksi, mutta jo 1910
varustettiin uusilla kiskoilla ja liikettä välittämään
hankittiin 3 höyryveturia. Radan keskipaikoilta
lähtee 7 km pitkä liaararata puutavaran
kuljetusta varten. — Radan varrella on lukuisia
teollisuuslaitoksia, ks. Riihimäki 2.

Riihimäen-Pietarin rata. Pääraiteen koko
pituus Riihimäen aseman lähtövaihteesta
Pietarin Suomen-asemapihan loppupäähän 370,27 km;
tienpinnan korkein kohta 119,573 m yi. merenp.
on Nastolan pysäkiri ja Uudenkylän aseman
välillä 77:nnellä km :llä Riihimäeltä.
Kaksiraiteinen Viipurin ja Pietarin välillä, sekä Lahden
asemalta Lahden varikolle, muualla penger on yhtä
raidetta varten. — Pääradalla on (1913) 43
asemaa ja 17 pysäkkiä. — Haararadat: Lahdesta
Vesijärven satama-asemalle 2,soo km; Simolasta
Lappeenrantaan 19 km (Lappeenrannan
satamaan 20.J90 km) ; Hovinmaalta Hovinmaan
paperitehtaalle 0,68o km; Viipurin asemalta
Viipurin satamaan 2,100 km; Raivolan asemalta
Rai-volan tehtaalle 2,1-0 km; Uspenskin
hautausmaalle 3,oso km. Rataan yhtyy Kouvolasta S
a-von rata (ks. t.) ja sen jatkona Kotkan rata;
Karjalan rata (ks. t.) yhtyy Viipurissa.
— Radan eri asemilla (Riihimäki lukuunotettuna)
1912 saapuvien matkustajien luku 7,702.532,
lähtevien 7,707.987; saapuvaa tavaraa 1.432.S26 ton.,
lähtevää 973.593 ton. — V:n 1863 valtiopäivillä
käsiteltiin ensi kerran kysymystä Riihimäeltä
Pietariin päin rakennettavasta radasta, nimittäin
Riihimäen-Lähden rataosasta; säädyt olivatkin
valmiit myöntämään tarkoitukseen varoja, mutta
hanke raukesi kuitenkin, kun hallituksella ei sillä
kertaa ollut säätyjen määräämiä varoja
käytettävänään. V. 1867 valtiopäivät päättivät R.-P. r:n
rakentamisen ja hallitsija omasta aloitteestaan
myönsi Venäjän valtiovaroista sitä varten 10
milj. mk:n korottoman lainan ehdolla, että rata
tulee leveäraiteinen (1,524 m) ja että kolmasosa
vastaisesta voitosta joka vuosi luovutetaan
Venäjälle; säätyjen takauksella otettiin vielä 18 milj.
mk:n valtiolaina ja radan rakentamiseen ryhdyt-

tiin 1868. Rataosa Riihimäki-Lahti avattiin
f äännölliselle liikenteelle 1 p. marrask. 1869,
rataosa Viipuri-Pietari 13 p. helmik. 1870 ja
rata kokonaisuudessaan 11 p. syysk. 1870,
haara-rata Simola-Lappeenranta 1 p. elok.
1885;haara-rata Rajajoen kivääritehtaalle avattiin yleiselle
liikenteelle 14 p. marrask. 1871, siirtyi
yksityiselle yhtiölle 1875. — Valmistuessaan (1870) rata
oli vaatinut kustannuksia 27.525,280 mk., joka
tekee n. 74,000 mk. 1 :tä rata-km:iä kohti;
alkuperäinen kustannusarvio oli laskettu 30 milj.
mkrksi. — Rautatiehallinnollisesti R.-P. r.
kuuluu osana II e 1 s i n g i n-H
ämeenlinnan-Pietarin rataan, jonka pääradan pit.
477.82 km. haararatain 49,ss km, yht. 527.40 km
(1912); pääoma-arvo v:n 1912 lopulla 133.925.000
mk. (=253,000 mk. 1 :tä rata-km:iä kohti); tulot
1912 25.409,000 mk., menot 17,878,000 mk.,
nettovoitto 7,531,000 mk. (tuottaen siis 5,68 % korkoa
lisääntyneelle perustuspää-omalle, s. o.
pääoma-arvolle). L. Il-nen.

Riihimäen saha (omistaja Riihimäen
sähkö- ja salialaito s-o.-y., osakepääoma
1,000,000 mk.) sijaitsee Riihimäen aseman
vieressä Riihimäen-Lopen rautatien varrella. Sahan
perusti 1904 maanviljelysneuvos H. G. Palohe’1110.
joka 1914 luovutti R. s:n (sahaus vuosittain
4,500 standerttia), Riihimäen sähkölaitoksen
(kehittää 2,500.000 kilovattituntia v:ssa) ja
Lopella olevan Kesijärven sahan (sahaus 2.500
standerttia) yllämainitulle yhtiölle. Sahojen
käyttövoima saadaan sähkölaitoksesta. —
Työväestö Riihimäellä n. 125, Kesijärvellä n. 60
henkeä. E. E. K.

Riihimäen sähkö- ja sahalaitos-o.-y. ks.
Riihimäen saha.

Riihimäki. 1. Rautatieasema (II 1.)
Helsingin-Hämeenlinnan rataosalla, Hyvinkään
ja Ryttylän asemien välillä, 71 km Helsingistä;
Pietarin radan (ks. R i i h i m ä e n-P i e t a r i n
rata) haarautumiskohta (370 km Pietariin).
Veturitalli 24:lle veturille; sivu- ja
syrjäraitei-den pituus asemalla 12,6se km. — V. 1912
asemalla oli paikkakunnalle saapuvien
matkusta-jain luku 89,500. lähtevien 91.166. Tavaraa
saapui 1912 88.650 ton.. josta huomattavimmat
määrät olivat: hirsiä ja propsia 35.522 ton., tiilejä
21,752 ton., lankkuja ja lautoja 5.554 ton.. kiviä,
kalkkia ja sementtiä 2,790 ton., jauhoja ja
ryynejä 1,557 ton.. metalliteollisuudentuotteita 1,347
ton.; tavaraa lähetettiin sam. v. 51,940 ton., josta
huomattavimmat määrät olivat: lankkuja ja
lautoja 21.710 ton., halkoja 21,669 ton.. muuta
puutavaraa 2.087 ton., lasitavaroita 1,571 ton.
2. Rautatieaseman ympärille muodostunut a s
u-t u s, Hausjärven pitäjässä, käsitti 1914 lähes
700 taloa ja n. 6.000 as. (lukuunottamatta R :lle
sijoitettua venäläistä sotaväkeä). — Kansakouluja
4 ylempää (yli 400 oppilasta, 9 opettajaa) ja 2
alempaa (n. 180 oppilasta, 2 opettajaa),
yhteiskoulu (8-luokkainen, yli 200 oppilasta),
talouskoulu, lastentarha (1914). Hausjärven
kunnanlääkärin asuinpaikka. Apteekki.
Kansallis-osake-pankin haarakonttori. — Vesijohtolaitos. —
Teollisuuslaitoksia : R:n sähkö- ja sahalaitos
(ks. t.) ; teknokemiallinen tehdas „Helios";
hövryleipomo (O.-y. R:n Elantola) ; 3
virvoitusjuomatehdasta; kaljatehdas; levyseppäverstas;
Suonien turvepehkutehtaan haaraosasto. Edellä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0022.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free