- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
21-22

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riihimäki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

21

mainittujen lisäksi on lähellä R:eä, R:n-Lopen
radan (ks. t.) varrella seuraavat
teollisuuslaitokset: R:n lasitehdas (ks. t.),
tervateh-das, turvepulveritehdas (O.-y. Polttoturve),
turve-pehkutehdas (Lopen turvepehku o.-y.), tiilitehdas,
sekä radan päässä Kesi järven saha. — R. 011
nykyjään laajan ja tiheäänasutun seudun tärkeä
liikekeskus. Asutus ja olot siellä ovat
kehittyneet suunnattoman nopeasti. Ennen
Helsingin-Hämeenlinnan radan valmistumista oli nykyinen
R. vielä Hausjärven takamailla sijaitsevaa
erämaata, josta ei edes ajotietä johtanut
liikepaikoille. V. 1900 R:llä oli jo 60-70 taloa ja
500-600 as.; 1912 oli talojen lukumäärä noussut n.
500:aan ja asukasluku n. 4.000 :een (asukasluku
nykyään nopeasti lisääntymässä). Näin
huomattavaksi muodostunut asutus ja uudet muuttuneet
olosuhteet ovat parhaillaan lähemmän
järjestelyn alaisina; 1908 puuhattiin R :n muodostamista
kauppalaksi ja asetettiin pysyvä toimikunta asiaa
eteenpäin viemään. Kauppalahanke raukesi
kuitenkin kohta alkuunsa, mutta senjälkeen on
toimikunta työskennellyt R:n muodostamiseksi
suorastaan kaupungiksi; tätä koskeva anomus
hyljättiin 1915. Kaupungiksi muodostumisen
viipyessä 011 olosuhteiden pakosta nykyjään
(1915) ryhdytty suunnittelemaan R:ii ja sen
lähimmän ympäristöseudun erottamista
Hausjär-vestä eri kunnaksi. — R:n aiotun kaupungin
alan, 348 ha:n, lunastamiseksi on laskettu
tarvittavan 4,5 milj. mk. — 3. Hausjärveen
kuuluva rukoushuonekunta, muodostettu
Hausjärven, Janakkalan ja Lopen rajakylistä sen.
päät. 21 p:ltä marrask. 1899, keskuspaikkana
R:n aseman seudut. Hausjärven papisto pitää
R:n kirkossa jumalanpalveluksia kahdesti
kuukaudessa. — Kirkko puusta, rak. 1905.

L. Il-nen.

Riihimäki, Juho (1835-1903),
valtiopäivä-mies, suom. talonpoika Keuruulta, otti erinäisissä
luottamustoimissa ahkerasti osaa kuntansa
edis-tyspyrintöihin. Tuomiokuntansa edustajana
talon-poikaissäädyssä useimmilla valtiopäivillä 1867-99.

Riika (saks. ja ven. liiga, lätink. Rihga),
kaupunki Länsi-Venäjällä, Liivinmaan pääkaupunki,
hiekkaisella tasangolla Väinäjoen varrella 15 km
sen laskusta Riianlahteen, usean
Sisä-Venäjälle vievän tärkeän radan päässä; 517,522 as.
(1913; 1850: 61,000 as.; 1897: 281,884 as.), joista
lättiläisiä 42,s%, venäläisiä 19,s%, saksalaisia
13,4%, puolalaisia 9,i%, liettualaisia 6,8%,
juutalaisia 6,5%; uskonnoltaan 2/3 on luterilaisia
(suurin osa saksalaisista, lättiläisistä ja
virolaisista). — R:n pääosa 011 Väinäjoen oik.
rannalla oleva, 1856 hävitettyjen vallitusten paikalle
laitettujen istutusten ja vanhan vallihaudan
ympäröimä vanhakaupunki A 11 s t a d t. liike-elämän
keskus ja virastojen asuinpaikka. Se on
säilyttänyt vanhanaikaisen leiman, kadut (pääkadut
Kalkstrasse, Kaufstrasse ja Seheunenstrasse) ovat
yleensä kapeat, mutkikkaat. Vanhaankaupunkiin
istutusten toisella puolen liittyy pohjoisessa
Pietarin esikaupunki (Petersburger Vorstadt;
hienoston asuma), idässä Moskovan esikaupunki
(Mos-kauer Vorstadt; venäläisten ja työväestön asuma) ;
lännessä, Väinäjoen vastaisella puolella (jonne
vie kolme siltaa) on Mitaun esikaupunki (Mitauer
Vorstadt; työväkeä). — Huomattavat
rakennukset ovat enimmäkseen vanhassakaupun-

22

gissa: Dcmplatzin torin eteläpuolella on
myöhäis-romaanilaiseen tyyliin 1215-26 rakennettu,
1400-luvulla basilikaksi muutettu tuomiokirkko, jonka
yhteydessä olevassa ent. luostarissa on
tuomio-kirkkomuseo (kaupunginarkisto, hist. museo,
luonnont. kokoelmat). Domplatzin itäpäässä on
vielä pörssi; pohjoiseen on Schlossplatz-torin
ääressä ent. ritarikunnan komtuurin, nyk.
kuvernöörin asuma linna (1330), roomal.-katolinen ja
anglikaaninen kirkko, valtakunnan pankin talo.
Samoilla seuduin on vielä ritarikunnantalo
(1864-66; kirjasto), lättiläinen teatteri, ven.
teatteri, osa polyteknillisen opiston
rakennuksista, Pietari-Paavalin tuomiokirkko y. m. Itään
ja etelään Domplatzista on: Pulverturm-torni
(1650; ainoa jäännös vanhoista linnoituksista),
ison ja pienen kiitän rakennukset,
Ratliausplatz-tori, jonka äärellä ent. raatihuone (1750-65;
kaupunginkirjasto) ja Schwarzhäupter-seuran talo
(1330), P. Pietarin kirkko (1409-1692),
kaupunginteatteri y. m. Pietari Suuren ja Herderin
muistopatsaat, 1812-14 sodan muistoksi
pystytetty voitonpatsas. — Istutusten ulkopuolella,
jossa suuret Wöhrmannsche Park,
Sehützengar-ten, Kaiserliche Garten nimiset puistot:
kaupungin taidemuseo, kreik.-katolinen tuomiokirkko,
lättiläisen yhdistyksen talo, goottilainen
Gertrud-kirkko (1867), kaupungin sairaala,
polyteknillisen opiston laboratori y. m. laitoksia, useiden
oppilaitosten talot. — Mitaun esikaupungissa on
Venäjän ensimäisen merimieskodin rakennus
(1SS4). — Oppi- ja sivistyslaitoksia:
polyteknillinen opisto (6 tiedekuntaa, 1,810
ylioppilasta 1912), 3 lukioa, 2 reaalikoulua, 2
korkeampaa tyttökoulua, 2 kauppakoulua, useita
yksityisiä saks. kouluja y. m., kaupunginkirjasto
(98,000 nid.), taidemuseo (500, osaksi vanhain
mestarien tauluja). Useita saks. tiet. y. m.
seuroja, lättiläinen kirjallinen seura,
lättiläinen seura; 3 teatteria. — R. on evankelisen
maakonsistorin, kreik.-katolisen arkkipiispan ja
roomal.-katolisen piispan sekä XX :n
armeiakun-nan päähallinnon asunto. — Elinkeinot. R.
on Venäjän huomattavimpia teollisuuskaupunkeja :
vaunu-, sähkö-, metalli-, tupakka-, kemiallisia
tehtaita m. m. Provodnik-yhtiön (osakepääoma
66 milj. mk.) kumitehdas, konepajoja, sahoja,
panimoita y. m. Erinomaisten, kauas
sisämaahan ulottuvien liikenneväylien (Väinäjoki,
rautatiet) avulla R:n kauppa on kasvanut nopeasti
viime vuosisadan keskivaiheilta alkaen, ollen nyt
suurempi kuin minkään muun Venäjän
kaupungin; 1912 tuonti oli arvoltaan 264.8 milj. mk.,
vienti 572 milj. mk. (kaksi kertaa suurempi kuin
arvossa seuraavan, Pietarin, vienti). Tuodaan
puuvillaa, silliä, kautsukkia, kivihiiltä,
metalleja; viedään viljaa, munia, pellavaa,
pellavansiemeniä, hamppua, puutavaroita, voita, vuotia v. m.
Satamaan, joka talvella jäätyy, eivät suuremmat
alukset pääse, vaan pysähtyvät Dünamünde 1.
Ustj-Dvinsk nimiseen ulkosatamaan Väinäjoen
suussa. Siellä ja R:ssa 1912 selvitettiin 4.i milj.
rek.-ton. (Pietarin laivaliikenne suurempi), josta
ulkomaisen laivaliikenteen osalle tuli 3,5 milj.
rek.-ton. Säännöllinen laivaliikenne Väinäjoen
satamiin, useaan Itämeren ja pariin Englannin
satamaan (Lontooseen ja Hulliin). — R:n-lahden
rannalla, Väinäjoen suun vas. puolella,
rannikon suuntaan kulkevan Kuurilaisen Aan ja me-

Riihimäki—Riika

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free