- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
27-28

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riimisauva ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Riippa—Riisi

28

käytännössä paitsi Länsi-Euroopassa myös
Suomessa, Venäjän Karjalassa, syrjääneillä,
samojedeilla y. m. Oli Skandinaaviassa täysin
kehittynyt jo 1500-luvulla. Ruots. ja suom. r:ssa
on kolmenlaisia sarakkeita: yksissä päivämerkit
(kullakin viikonpäivällä sama merkki) kaikille
vuoden päiville, toisissa merkkipäivien, juhlien
ja uudenkuun merkit, kolmansissa n. s.
kulta-luvut; tuntemalla jonkun vuoden kultaluku
voidaan sauvasta selvittää saman vuoden kalenteri
täydelleen. U. T. S.

Riippa, ankkurikivi kiinnitysnuorineen, jolla
kalastaja etenkin syvältä onkiessaan kiinnittää
veneensä. U. T. S.

Riippaluoti, mittaluoti syvyysmittauksia
varten, ks. Luotaamine n.

Riippuansas ks. Ansa s.

Riippumatto ks. Keinuverkko.

Riippurata • (saks. Sohwebebahn), rautatie,
jossa raide on rakennettu niin korkeiden tukien

Riippurata. Loschwitz.

varaan, että vaununkoppa liikkuu sen alapuolella,
riippuen rai.eella kulkevista pienistä
juoksupyö-ristä samaan tapaan kuin köysiradoissa (ks. t.).
Raide on tav. yksikiskoinen ja sitä kannattavat
tuet rautapukkeja, jotka sovitetaan pitkähkön
matkan päähän toisistaan, joten kisko 011
tehtävä jykeväksi palkiksi taikka ristikoksi, jonka
yiäsyrjään itse ratakisko on kiinnitetty.
Juoksupyörät ovat laipallisia, niin etteivät luista
syrjään kiskolta, taikka käytetään erityisiä
kiskoon sivultapäin tukevia johtopyöriä, jotka
suorittavat saman asian. Vaununkoppa ripustetaan
juoksupyöristä koukunmuot öisillä
ripustusrau-doilla, jotka sivultapäin kiertävät
kaunatinkis-kon ja ovat niin muodostetut, että vaunun
suorassa ollessa sen painopiste tulee suoraan kiskon
alle (vrt. kopan ripustusta köysiradoissa). R:jen
liikevoimana käytetään tavallisesti sähkövoimaa.
Niitä rakennettiin ensin hiilen, maan ja malmin

kuljetusta varten köysiradan tapaisiksi, mutta
uudempana aikana niitä on tehty myös
henkilölii-kettä varten siellä, missä vilkkaan katuliikenteen
takia rataa ei ole voitu sijoittaa kadun pintaan,
tai missä maan luonne olisi vaatinut kovin suuria
tasoitustöitä, tai missä maan lunastus olisi
tullut kovin kalliiksi, tai kun on tahdottu käyttää
suurta liikenopeutta. Tunnetuimpia r:oja ovat
Elberfeld-Barmenin r. Saksassa, jossa rata
osittain kulkee katujen osittain kaupungin läpi
virtaavan Wupper-joen päällitse (ks.
Rauta-konstruktsioni, liitekuva) ja r.
Losch-witzissa lähellä Dresdeniä, jossa rata nousee
jyrkkää mäenrinnettä huvilakaupungin keskitse
korkealle ylätasangolle. J. C-én.

Riippusilta ks. Silta.

Riippuvatsa, raskauden tahi suurien
kasvannaisten aiheutuksesta laajentunut vatsa.

Riipuskala (ven. Iiypuskaljskaja), kunta.
Aunuksessa, Aunuksen piirikunnassa
Alavoisen-joen ja Yllösenjoen ympärillä, käsittää
pääasiallisesti tiheäänasutut jokivarret Aunuksen
kaupungin ylä- ja alapuolella. 6.218 as. (1905).
Kansakouluja 9 (1905).—Huomattavia paikkoja:
Ondrusovan luostari, Laatokan rannalla,
Alavoisenjoen suun eteläpuolella; Lapinin
takoma-tehdas Kuittisen kylässä; Holopaisen
takoma-tehdas Ylä-Agjan kylässä. — Kunnanliuone R:n
kylässä. L. B-nen.

Riisi 1. riissi (Oryza sativa), n. 1-1,5 m
korkea 1-vuotinen heinäkasvi, jolla on
runsas-tähkyläinen, lopulta yksipuolinen röyhy. Kukat
heinäkasvien tavallista tyyppiä, mutta 6-heteiset.
Heilimöi kuten ruis. Kussakin tähkylässä syntyy
1 jyvä, joka tavallisesti on valkea, mutta monilla
muodoilla myös vihertävä, ruskea, musta j. n. e.
R. kasvaa suoperäisillä paikoilla ja on kotoisin
vanhan maailman kuumista osista, ollen kenties
alkuperäinen sekä Austraaliassa, Aasiassa että
Afrikassa. R. on maailman tärkeimpiä
viljakasveja. Runsaasti puolet maapallon asukkaista elää
suuremmassa t. pienemmässä määrässä sen
varassa. Itä-Intiassa, Kiinassa ja Japanissa r.
011 rahvaan pääravintona. Viljelys on luultavasti
vanhin Kiinassa ja Taka-Intiassa. Euroopassa
opittiin r. tuntemaan vasta Aleksanteri Suuren
sotaretkien aikana. Viljelys alkoi Euroopassa,
samoinkuin Afrikassakin, vasta keskiajalla,
ainakin Euroopassa, jossa sitä nykyisin viljellään
Espanjassa, Portugalissa, Italiassa (etupäässä
Pon tasangolla) ja Kreikassa, arabialaisten
alkamana. Ameriikassa varsinainen viljelys alkoi
vasta 18:nnen vuosis. alussa. R. viihtyy vain
troopillisissa ja subtroopillisissa seuduissa ja
ainoastaan hyvin hedelmällisillä ja vesiperäisillä
mailla. Luonnostaan kuivilla maa-aloilla tehdään
r.-pellot rinteille ruutuina, jotka aika-ajoin
voidaan laskea veden peittoon alkaen ylhäältä ja
johtaen vettä yhä alemmas. R. istutetaan
tavallisesti vasta taimina vetisille pelloille (kuva ks.
liitettä Japani, II). Kehitysaika 011 5-6 kk.
Suurin on r:n-viljelys Kiinassa, Japanissa.
Itä-Tntiassa ja Pohj.-Ameriikan eteläosissa, varsinkin
Carolinassa. Työskentely vesiperäisillä r.-vainioilla
on hyvin epäterveellistä. Etelä-Euroopassa
r:n-viljelys 011 kielletty asuttujen seutujen
läheisyydessä. Tunnettu on neekeriorjien suuri
kuolevaisuus Polij.-Ameriikan r.-viljelyksillä. R:iä on
lukematon joukko eri muotoja. Erästä vähem-

Riippurata Elberfeld-Barraen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0026.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free