Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riisi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
29
Riisi—Riistavesi
män märkyyttä ja ravintoa vaativaa, mutta myös
vähemmän tuottavaa muotoa, vuori-r:iä, jota
muutamat tutkijat pitävät eri lajinakin, O.
montana, viljellään eräissä Aasian kuivemmissa
vuori-souduissa, joissa tavallinen r. ei menesty.
Kypsyneenä ja kuivattuna r. puidaan, ja kuorelliset,
p a d d y nimellä tunnetut jyvät kuoritaan,
kauppaa varten useinkin vasta Euroopassa,
kiilloite-taan ja vieläpä usein valkaistaankin. Näin
saatujen r.-ryynien paras laatu on Carolina-r.
R. sisältää keskimäärin 75 % hiilihydraatteja ja
vain 8 % valkuaisaineita, vähiten kaikista
viljalajeista. Paitsi erilaisia ruokia ja etupäässä
apretuurina käytettävää r.-tärkkelystä,
valmistetaan r:stä myös alkoholinpitoisia juomia, kuten
paloviinaa, arakkia y. m. Kuorimisjätteitä
käytetään karjanrehuksi. Vuotuinen r.-sato
voitaneen arvioida 120 miljardiksi kg:ksi.
Eurooppaan tuodaan r. etupäässä Etu- ja Taka-Intiasta,
Japanista ja Javalta. Euroopan maista r :n käyttö
on suurin Italiassa ja Portugalissa. Yleensä se
on Euroopassa kasvamassa. Suomeen tuotiin
1910 r:iä eri muodossa n. 12,4 milj. kg. K. L.
Hiisi (ruots. ris; saks. Ries-, it. risma; arab.
rizma = tukku), paperimitta = 20 kirjaa, vrt.
Kirja, 3; Paali.
Riisi ks. Riisitauti.
Riisilinnut 1. amandiinit (Spermestes)
kuuluvat kutojalintuihin. Enimmäkseen pieniä
lintuja, nokka lyhyt ja paksu, väri tavallisesti
kirjava mutta vähemmän kuin useimpain
muiden kutojalintusukujen. N. 70 lajia, levinneet
Afrikkaan, troopilliseen Aasiaan ja Austraaliaan.
Intialaisista on tunnetuin ja erittäinkin
häkkilintuna suosittu riisilintu (Sp. oryzivora),
hieman varpustamme pienempi laji. Elää
Mala-kalla ja Sunda-saarilla, tekee paljon vahinkoa
riisiviljelyksille. Kiinasta on kotoisin
kiinalainen nunna (Sp. Swinhoei), josta
Japanissa on kehitetty väriltään hyvin vaihtelevia,
kaupassa japanilaisen lokin nimellä
tunnettuja häkkilintumuotoja. Yleisiä häkkilintuja
ovat vielä intialainen ja kiinalainen
ruskeapukuinen mustapäänunna (Sp. sinensis),
afrikkalainen pieni harakkariisilintu
(Sp. cucullata) ja (kaikkein suosituimpia) hyvin
kirjava, Austraaliassa tavattava s e e b r
a-peippo (Sp. castanotis). E. W. S.
Riisitauti (rachitis), on pitkällinen aikaisen
lapsuusiän tauti, joka vaikuttaa vahingollisesti
koko elimistöön, mutta erityisestikin luuston
kehittymiseen. Luut eivät kalkkiudu eivätkä siten
saa tarpeellista kovuutta. R:n huomattavimmat
oireet esiintyvät näin ollen luustossa. Raajojen
pitkissä luissa esiintyy paksunnoksia päissä
nivelien lähellä. Erityisen silmiinpistäviä ovat
nämä paksunnokset kyynärvarren ja pohkeen
luiden alapäässä, ranne- ja nilkkanivelen
yläpuolella. Jos riisitautisen lapsen annetaan seisoa
tai kävellä, niin vaillinaisesti kalkkiutuneet luut
taipuvat joko ulospäin, jolloin syntyy
länkisää-ret (O-jalat), tai sisäänpäin, jolloin syntyy
pihti-jalat (X-jalat). Usein sääret taipuvat myöskin
eteenpäin; silloin syntyy n. s. sapelijalat. —
Kylkiluissa muodostuu paksunnos siihen kohtaan
rintakehän etuosassa, missä luu yhtyy
kylkiluurustoon. Nämä kylkiluiden kyhmyt ovat usein
ensimäinen huomattava merkki riisitaudista. Kun
tauti kehittyy pitemmälle, nähdään kyhmyistä
muodostuva pisteviiva, joka kulkee kaarevasti
ylhäältä alas ja taaksepäin. Rintakehä
kokonaisuudessaan saa tavallisuudesta poikkeavan muodon.
Riisitautisen lapsen vatsa on iso (suolissa ilmaa)
ja vatsaelimet työntävät rintakehän alaosaa
ulospäin. Rintakehän yläosa painuu taasen
ulkoilman paineen vaikutuksesta sivuilta sisäänpäin,
joten siis rintakehä kokonaisuudessaan saa
kellon muodon. Jos rintakehän yläosa litistyy
sivuilta suuressa määrin, työntyy rintalasta
samassa suhteessa eteenpäin ja siten syntyy
,,riisitautinen linnunrinta" (pectus carinat um). —
Selkäranka voi myöskin taipua joko taaksepäin,
jolloin syntyy kyttyrä (kypliosis), tai sivulle:
kieroselkä (skoliosis). — Päässä on tavallisin oire
se, että aukileet (fontanellit) pysyvät suurina
ja niiden luureunat ovat pehmeät. Usein
tunnetaan myöskin takaraivossa pehmeitä kohtia,
joissa luu sormella painaessa taipuu. Otsa- ja
lakikyhmyt (tubera frontalia ja parietalia) ovat
tavallista suuremmat ja silmiinpistävät.
Hampaiden tulo myöhästyy ja tulevat ne usein
tavallisuudesta poikkeavassa järjestyksessä.
Hampaiden myöhästyminen on melkein aina r:n merkki.
R:n yleisoireista mainittakoon rauhattomuus,
ärtyisyys, ajoittaiset ruuansulatushäiriöt ja
monissa tapauksissa silmiinpistävä kalpeus,
huolimatta siitä, että lapsi usein on lihava. Liiallinen
pään hikoileminen on myöskin huomattava. Nämä
yleisoireet esiintyvät usein aikaisemmin kuin
mitään oireita luissa voi havaita.
R. esiintyy tavallisesti ja 3 ikävuoden
välillä, mutta voi tulla aikaisemminkin. Aikuisilla
on samantapainen tauti, n. s. luiden
pehmeneminen (osteoinalacia). Jotkut sanovat, että tämä ja
r. ovat sama. toiset sen kieltävät.
R:n syntyä ei varmuudella tiedetä. Se vain on
varma, että tauti ei johdu kalkkisuolojen
puutteesta ruuassa, kuten joskus on väitetty, vaan
elimistön kyvyttömyydestä käyttää hyväksensä
ruuan mukana tulleita kalkkisuoloja. —
Tunnettu asia on, että tauti esiintyy useimmin
kaupungeissa ja köyhemmän kansaluokan keskuudessa,
jossa asunto-olot, ruoka ja hoito ovat
puutteelliset. Kuitenkaan eivät hyvissä olosuhteissakaan
elävät lapset ole turvattuja taudilta, vaikka se
niissä esiintyy harvemmin. — Hyvin
vaikuttavana syynä on keinotekoinen ravinto. Harvat
rintalapset sairastavat r:ia, kun taasen
keinotekoisesti ruokituista suurimmalla osalla on
milloin lievempiä milloin vakavampia oireita.
Huomioonotettavana syynä on myöskin
perinnöllinen taipumus. — Taudin ehkäisemiseen
vaaditaan luonnollista ravintoa, huolellista
lapsenhoitoa, raitista ilmaa ja valoa. Taudin hoidossa
käytetään hyvällä menestyksellä
fosforikalan-maksaöljyä. Suolakylvyt edistävät paranemista.
Kalkkisuolat taasen, joita myöskin käytetään,
eivät sellaisenaan vaikuta mitään — R:ia on
myös nimitettv engelskan taudiksi.
E. A.
Riisitunturi, 462 m yi. merenp. (235 m yli
Kitkajärvien) kohoava tunturi Kuusamossa,
Yli-Kitkajärven keskikohdan luoteispuolella.
Riistavesi, n. 10 km pitkä, saarien ja niemien
pirstoma järvi Kuopion ja Tuusniemen kuntien
rajalla (osa ulottuu myös Vehmersalmeen).
Aikoinaan R. on ollut vesiyhteydessä ainoastaan
etelään päin Suvasveteen, mutta 1700-luvun lopulla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
